Frille
(1300 - 1600)
suku. Sukujuurissani tämä suku liittyy äidinisän tauluun:Taulu IV: https://sukujuuret.vuodatus.net/sivut/esivanhempani-aidin-isan-taulu-iv ja sama suku liittyy myös Äidinäidin tauluun Taulu III: https://sukujuuret.vuodatus.net/sivut/esivanhemipiani-aidin-aidin-sukuhaarat
Kansallisbiografia:
Frille-suvun jäseniä siirtyi unioniajan alussa Tanskasta Suomeen. He liittyivät avioliittojen kautta sukulaissitein Suomen johtavaan rälssiin. Eräät suvun jäsenistä olivat merkittäviä tuomareina ja sotilaina.
Unioniajan alussa Tanskasta Suomeen siirtynyt Hako Frille (mainitaan 1410 - 1434) oli kotoisin Etelä-Jyllannista, jossa hänen isänsä Kristiern Frellavinpoika oli Riben linnan voutina. Isä kuoli 2.1.1418, ja hänet haudattiin Riben tuomiokirkkoon. Isän isä Frellav eli Frille Hakoninpoika, suvun ensimmäinen tunnettu jäsen, oli saanut Etelä-Jyllannin herttualta Valdemarilta rälssikirjeen 1334. Kristiern oli kaksi kertaa avioliitossa, ja vasta toisen puolison, ylhäisaateliin kuuluneen Altena-suvun Ermegard Eggardintyttären kanssa saadut pojat, Hakonin velipuolet Eggert Frille (mainitaan 1424 - 1469) ja Johan Frille (mainitaan 1436 - 1471) olivat ritareita ja valtaneuvoksia.
Halikon kihlakunnantuomarin Hakon Frillen avioliitto Turun piispan Magnus Olain (Tavast) etunimeltä tuntemattoman sisarentyttären kanssa liitti hänet sukulaissitein Suomen johtavaan rälssiin. Aviopuolisoilla oli useita lapsia. Ehkä vanhin heistä oli Ingeborg, joka mainitaan 1439. Hän oli kahdesti naimisissa; hänen ensimmäisestä avioliitostaan Anders Henrikinpojan kanssa syntyi Lindelöfin suku, ja hänen toinen aviomiehensä oli Klaus Bitz. Margit Hakonintyttären aviomiestä ei tunneta, mutta Karin mainitaan asiakirjoissa Peder Svärdin leskenä. Pojista asemies Frille Hakoninpoika mainitaan 1439 - 1457, Magnus Frillestä (mainitaan 1439 - 1472) tuli Ruotsissa Öster-Rekaren kihlakunnantuomari ja hän nai Ruotsin vanhaan ylimystöön kuuluneesta Barun-suvusta Birgitta Torkelintyttären. Tunnetuin Hakonin lapsista oli Kristiern Frille (mainitaan 1445 - 1472), sillä hän oli Suomen johtavia miehiä, Etelä-Suomen laamanni ja valtaneuvos. Hän solmi avioliiton ensin Karin Jönsintyttären ja sitten Elin Magnuksentytär Flemingin kanssa.
Kristiern Frillen neljä poikaa, asemiehet Håkan (mainitaan 1494 - 1508), Johan ( 1494 - 1495), Erik (mainitaan 1494) ja Turun linnanvouti Magnus Frille (K 1508) kuolivat kaikki ilman rintaperillisiä, ja heidän maaomaisuutensa perivät nimeltä tuntemattoman sisaren ja laamanni, valtaneuvos Klaus Henrikinpoika Hornin lapset poika Krister ja tämän sisar. Tuosta maaomaisuudesta on mainittava Håkanin asuinkartano Sauvon Kärkinen ja Magnuksen asuinkartano Perniön Teijo.
Hakon Frillen nuorin poika asemies Matts Frille esiintyy lähteissä vain 1477. Hän oli naimisissa Margareta Bengtintytär Dufvan kanssa ja asui ilmeisesti Perniön Viipurissa eli Frillansissa. Hänen poikansa Frille Mattsinpoika surmattiin 1525, ja hän lienee viimeinen suvun miespuolinen jäsen, jollei sitten Kustaa Vaasan hovissa 1527 - 1528 palvellut Mats Frille ollut hänen poikansa. Frillansin peri joka tapauksessa Frille Mattsinpojan sisar Kristina, jonka puolisosta Pål Henrikinpojasta tuli nuoremman Frille-suvun kantaisä. Tämä sukuhaara sammui parin sukupolven kuluttua.
Eric Anthonin mukaan olisi Piikkiön kihlakunnantuomarina 1412 - 1445 toiminut Tuve Nilsinpoika 1369 Tanskassa mainitun Nicolaus Frellavinpojan poika ja siten Hakon Kristierninpoika Frillen serkku. Hän oli joka tapauksessa nainut samoin kuin Hakon Martin Abrahaminpoika Dieknin tyttären, joka oli piispa Magnus Olain sisarentytär, joten Tuven yhteiskunnallinen nousu Suomessa voi olla peräisin sukulaisuudesta eikä Eerik Pommerilaisen tanskalaissuosinnasta. Tuven poika Olof (mainitaan 1464 - 1477) oli ainakin 1467 Etelä-Suomen laamannin Kristiern Frillen sijainen ja sinetöi muulloin hänen tuomiokirjeitään. Tämä sukuhaara sammui miehen puolelta Olofin veljeen asemies Mårten Tuvenpoikaan 1480-luvulla.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Danmarks adels aarbog IX. København 1892.
E. Anthoni, Ätten Frille och dess frändskap med Magnus Tavast // Historisk tidskrift för Finland 1952; W. Mollerup, Eggert Frille : et Bidrag til Unionstidens Historie // Historisk Tidsskrift 5:V - VI. 1885, 1887.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.