Kansallisen Elämäkerrasto  osa 1 s. 278.  Painettu 1927.Kirjoittanut Kaarlo Blomsted, valtionarkistonhoitaja. Kuten ehkä huomaatte teksti on vanhanaikaista.

Linkki sukutaulu III:n   siinä  Boije-suku liittyy omiin sukujuuriini.

https://sukujuuret.vuodatus.net/sivut/esivanhemipiani-aidin-aidin-sukuhaarat

Boije-suku,

Keskiajalta peräisin oleva suomalainen aatelissuku, joka merkittiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin nimellä Boije Af Gennäs. 1700-luvun alkupuolella eräs haara  (vapaaherrallisena) otetiin Liivinmaan ritarihuoneeseen. 1818 kolme haaraa Suomen ritarihuoneeseen ja 1857 samoin yksi. Vapaaherralliseksi korotettiin  1771  edempänä mainittava Hannu Henrik Boije, joka myös 1773 sai oikeuden adopteerata veljenpoikansa. Suomen ritarihuoneeseen vapaaherralliset Boijet otettiin 1818. Sekä aatelisia, että vapaaherrallisia elää vielä Suomessa ja Ruotsissa, jälkimmäisiä sitä paitsi myös Saksassa ja Intiassa.

Samannimisenä suku esiintyy jo 1200-luvun lopulla Wismarissa, mutta sillä ei liene yhteyttä suomalaisten Boijen kanssa. Vanhin tunnettu esi-isä Kaarle Matinpoika oli 1420-1460 tuomarina Porvoon läänissä. Viimeksimainitun pojanpoika Kaarle Antinpoika asui Porvoon Bjurböle:ssä ja tämän poika Antti  (Anders Boije) näyttää vaimonsa  Gennäsin ja Dalkarbyn herran Rötker Olavinpoika Djäknin tyttären Briitan mukana perineen pohjan pitäjässä  olevat talot, että vaakunan, jossa oli kolme elliptistä kuviota  (ankkuripoijua) , hän ja hänen poikansa rupesivat käyttämään  Boije nimeä (Suora esi-isä minulle. oma huom.Taulu III) Antti Kaarlenpojista vanhin, Erik Boije Dalkarbyn ja Lammin Tirmulan herra, kuoli noin 1555 Itä-Karjalan tuomarina; tämän pojista on mainittava Tirmulan herra Hannu Boije Halikon tuomari ja ratsumestari, joka Paidelinnaa (Weissensteiniä) Virossa 50 miehellä urhoollisesti puolustettuaan uudenvuodenpäivänä 1573 joutui venäläisten valloittajien käsiin ja vataaseen pistettynä paistettiin elävältä: Merkittävin Antti Boijen poijista oli laamanni ja sotaeversti Niilo Boije. Viimeksimainitun poikia olivat valtaneuvos Yrjänä Bo, ratsumestari ja Karjalan Laamanni Martti Boije. Tenholan Gennarbyn ja Pernajan Isnäsin herra, sekä Antti Boije, Perniön herra, joka oli sigismundlaisten johtajia Suomessa, mutta armon saaneena tuli 1612 Käkisalmen käskynhaltijaksi. Yrjänä Niilonpoika Boijen pojanpojan pojanpoika Hugo Eberhard Boije, oli liivinmaalaisten vapaaherrojen kantaisä, jonka pojanpoikaan tämä haara sammui 1850.

Martti Niilonpoika Boije, Hauhon säterin perustaja, everstija Suomen alijahtimestari kuollut 1668, jonka jälkeläiset kaikki asuivat Ruotsissa , kunnes yksi haara heistäkin otettiin Suomen alamaisiksi, sekä Antti Eerikinpoika Boijen, Tyrvännön Lepaan herra, kullut 1727, jonka poikia oli maaherra ja valtionkonttorin presidentti, vapaaherra Hannu Henrik Boije hovijahtimestari kuollut 1727, asui Ruotsissa ja jonka pojat otettiin adoptsionin kautta tulivat vapaaherroiksi. Näistä tuki kuitenkin yksi, Pentti aksel Boije  ( 1734 -1808), Suomen vapaaherrallisen Boije-suvun kantaisäksi, hän asettui asumaan Tyrvännön Lahdentaan kartanoon, jonka hän osti apeltaan, sotaneuvos  Otto Ernst Boijelta. Pentti Aksel Boijen poika toisesta avioliitosta  ( Ulriika Kristiina Tauben kanssa), Mikkelin läänin kuvernööri otto Abraham Boije( 1797-1865) oli naimisissa viipurilaisen kauppaneuvoksen tyttären Amalia Janischin kanssa tämän toisessa avioliitossa; Amalia Boije kuoli 1879, hän osaksi lahjoitti ja osaksi testamenttasi kaikkiaan videttasataatuhatta markkaayleisiin tarkoituksiin mm Helsingin yliopistolle ( Janischin stibendirahasto 60 000 markkaa, Turun ja Viipurin ruots. klass. lyseoiista päässeille ylioppilaille. Kasvatus ja avustus- laitoksille Turussa ja Viipurissa ritarihuoneelle jne. Toinen Pentti Akselin pojista sai naimisen kautta mm. Hakoisten kartanon Janakkalassa ja hänen poikiaan oli Hannu Kustaa Boije 1828-1903, taitava maanviljelijä ja vaikuttava politiikko,  tammikuun valiokunnan jäsen 1862 ja puheenjohtaja useissa valtiopäivävaliokunnissa vsta 1863 lähtien, varamarsalkka 1885,1888  ja1891,liberaaliseen puolueseen lukeutuva. Edellä mainittu sotaneuvos  Otto Ernst Boije 1719- 1781, jonka isänisän äiti Elina Tuomaantytär Beurreus kuol. 1694 oli jälkeläisilleen perinnöksi jättänytLahdentaan kartanon, oli innokas taloudellisen kehityksen harrastaja, tunnettu varsinkin lampaanhoidon ja pellavanviljelyksen ja pellavankudonnan edistäjänä; elämänsä loppuajan (vsta 1775) hän oli Savon ja Karjalan ( kuopion) läänin ensimmäisenä maaherrana. Hänen veljenpoikansa tytär oli laulajatar Betty Natalia Boije.

Vielä on suvun suomalaisista jäsenistä mainittava Martti Niilonpoika Boijen keskimmäisen pojan, Pernajan Isnäsin ja Porvoon Eknäsin herran Krister Eerikinpoika Boijen aloittamaan  haaraan kuuluvan Konstantin Axel Leonard Boije synt.  1854, joka oli omistamassaan Porvoon Ilolan kartanossa on saavuttanut huomattavia tuloksia kauranjalostajana ja tunnettu myös toiminnastaan lähetystyössä sekä maallikkosaarnajana.

Tekstin lähteet.