Gregorius Matthiae Favorinus (k. 1660) oli suomalainen pastori ja raamatunkääntäjä,

Favorinus syntyi 1500-luvun lopussa tai 1600-luvun alussa Tyrvännön Suotaalan kylän Siukolan talossa. Hänen isänsä oli talollinen Matti Niilonpoika Siukola. Hänellä tiedetään olleen kaksi vanhempaa veljeä; noin vuonna 1580 syntynyt Stephanus Matthiae joka otti sukunimekseen Svanstrupe, sekä vuoden 1590 paikkeilla syntynyt Sigfrid.Myös Stephanus suuntautui pappisuralle, sillä hän toimi kirkkoherrana Jämsässä .( Stefan Mattson Svantrupe on minulle suora esi-isä 12 sukupolven  päässä. Liittyy sukupuuhun edellisessä Ulrica Viktoria Åberg sukupuuhun Siukola>Svantrupe>Favorinus.

Favorinuksen alkuvaiheista tiedetään vähän, mutta hänen otaksutaan matkustaneen tai opiskelleen Saksassa Vuonna 1624 Jaakko De La Gardin uskotaan kutsuneen hänet rykmentin pastoriksi Riikaan. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna Hattulaan kirkkoherraksi. Vuonna 1628 Favorinus siirtyi Varsinais-Suomeen ensin  kappalaiseksi Turkuun ja sitten 1633 kirkkoherraksi Piikkiöön.

Favorinus oli 1638–1642 Raamatunsuomennuskomiteassa. Hän avusti myös Eskil Petraeusta vuonna 1649 ilmestyneen suomen kieliopin laadinnassa.Favorinus myös suomensi Johan Avenariuksen rukouskirjan, vaikkakin se jäi varojen puutteen vuoksi painamatta.

Favorinus palasi vielä rovastiksi Hattulaan 1651, jossa kuoli 1660.

Ote Wikipediasta.

Finnish_Biblia_1642.jpg

Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721

Favorinus, Gregorius Matthiae (noin 1600–1660)

Georgius / Gregorius Matthaei, Grels Mattsson

S Hattula Tyrväntö oletettavasti noin 1600. V todennäköisesti Hattulan Tyrvännön Suotaalan kylän Siukolan ratsutilallinen Matti Niilonpoika / Matts Nilsson ja N.N.

Kävi ilmeisesti Turun katedraalikoulua.

Mainitaan kutsutun Riian ja Liivinmaan kenraalikuvernöörin, valtakunnanmarski Jakob De la Gardien toimesta rykmentinpastoriksi Riikaan 1624; siirtyi eversti Nils Assersson Mannersköldin rykmentin rykmentinpastorina Hattulaan 1625; rovasti Paulus Johannis Pauliniuksen kuoltua Hattulan vt. kirkkoherra 1625–1627; Turun Tuomiokirkon  suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis; 3. sarjaa) 1628–1632; Piikkiön kirkkoherra 1633 (nimitettiin virkaan ehkä jo 1631); Hattulan kirkkoherra ja Hattulan seurakunnan lääninrovasti 1651; suoritti rovastintarkastukset Janakkalan, Lopen, Sahalahden ja Vanajan seurakunnissa 1659 (Lempiäinen 1967).

Favorinus osallistui Turun akatemian vihkiäisjuhlaan 1640. Hän oli arvostettu suomen kielen taitavana tuntijana ja koko Raamatun suomenkielisen käännöstyön päätökseen vieneen raamatunkäännöskomitean jäsen 1638–1642. Työn valmistuttua hän sai rovastin arvon 1642. Favorinus avusti myös piispa Aeschillus Petraeausta suomen kieliopin laadinnassa.

Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turussa 24.11.1649, toukokuu 1650 ja 18.6. (3.12.) 1652. Julkaisi Turussa 1650 akateemisen onnitelurunon ja suomensi Johan Avenariuksen rukouskirjan, jota ei kuitenkaan varojen puutteesta johtuen julkaistu painosta.

K Hattula keväällä (mainitaan vainajana 25.5.) 1660.

P1 Aliza Jakobsdotter hänen 2. avioliitossaan, P1 V talollinen Jaakko Heikinpoika / Jakob Henriksson, joka oli elossa ja asui vävynsä luona Piikkiössä 1634, ja N.N.; P2 Brita N.N., eli leskenä miehensä jälkeen.

Aliza Jakobsdotterin P1 Maskun kirkkoherra Josephus Hemmingii S Masku mahdollisesti 1580-luvulla, K Masku 1625.

Julkaistu 19.1.2011.
Väänänen, Kyösti: Gregorius Matthiae Favorinus. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 9. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011– (viitattu 9.7.2022). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe201101191118; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-002719