Kansallinen Elämänkerrasto nro V W. Tavastsjärnä, valtioneuvos s 465 Ragnar Rosen Maisteri.

Tott-suku oli aikoinaan maineikkaimpia pohjoismaisia sukuja, lähtöisin Skånesta, jossa sen vanhin varmuudella tunnettu jäsen herra Tord Akenpoika mainitaan 1200-luvun lopulla.Hänen jälkeläisensä kolmannessa polvessa  olivat Jaakko Niilolpoika Kyrning( kuol.1361), Lundin arkkipiispa, tunnettu Maunu Eerkinpojan kannattajana tämän Skånepolitiikassa ja Pietari Akselinpoika  (kuol.1376), joka mm osallistui Hansa-kaupunkien kanssa 1370-71 käytyihin tärkeihin neuvotteluihin. Viimeksimainitun poika Akseli  Pietarunpoika (kuol.1446 tai 1447) oli 1397 mukana Kalmarin unionikokouksessa ja tuli 1414 Helsingborgin sekä seuraavana vuonna Varbergin ja Pohjois- Hallandin haltijaksi; viimeksimainittu Ruotsin rajalla sijaitseva läänitys pysyi sittemmin miltei perinnöllisenä lähes vuosisadan ajan Tott- suvun hallussa, muodostaen jo asemansa vuoksi erinomaisen tukikohdansuvun kauas tähtääville valtapyyteille. Kuningas Eerik Pommerilaisen aikana Aksel Herra oli Tanskan vaikutusvaltaisempia miehiä, ja kun kuninkaan asema sittemmin mm Engelbrektin kapinan yhteydessä kävi kestämättömäksi, oli hän niitä ylimyksiä, jotka kauimmin pitivät hallitsijansa puolta.

Oma yhteyteni  Henrik Klaunpoika Totti :n 13 sukupolven takaa.

Henrik KlassonTott oli naimisissa Kaarina Maununtyttären tyttären Sigrid Eerikintytär Vaasan kanssa. Sigrid Vaasa oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV n ja hänen puolisonsa Kaarina Maununtyttären tytär.

Dynasthistoria: Bröllop med omaka brupar, vigseln mellan Erik XIV och Karin Månsdotter

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/519

https://www.vaunuhistoria.fi/Site/Data/823/Files/kaarina_fi.pdf

Kaarina Maununtyttären tytär Sigrid oli elänyt pitkään naimattomana ja vasta vuonna
1597 ollessaan yli 30-vuotias hän solmi avioliiton Henrik Klasson Tottin  (Synt 1522 Suomessa ) Kuollut  kanssa. Henrik Tott oli oppinut mies, joka oli opiskellut Rostockin ja Helmstadtin yliopistoissa. Hänet nimitettiin Turun linnan komendantiksi vuonna 1598. Täten vastavihitty Sigrid sai mahdollisuuden tutustua Turun linnaan huomattavasti paremmassa asemassa kuin lapsena siellä vankina ollessaan.

Vuonna 1597 hän avioitui Henrik Klaunpoika Tottin kanssa. Sen jälkeen oli Kirkniemen ja Sjundbyn kartanoiden emäntä. Heidän lapsistaan merkittävin oli Åke Tott  joka sai mainetta kuningas Kustaa II Aadolfin johtamissa sodissa.

Kaarle herttuan  ja Sigismundin valtataistelun aikana Henrik Tott asettui suomalaisten aatelismiesten ja sitä kautta myös Sigismundin puolelle, minkä vuoksi hän joutui pakenemaan maasta ja kuoli ilmeisesti noin vuonna 1603 maanpaossa.

Sigrid solmi uuden avioliiton vuonna 1609 Natt och Dag -sukuun kuuluvan Nils Nilsinpojan (Natt och Dag) kanssa, muutti Ruotsiin mutta jäi neljän vuoden kuluttua leskeksi. Leskeksi jäätyään hän palasi Suomeen ja kuoli Liuksialassa.

Henrik Tott oli perinyt isältään Sjundbyn kartanon Siuntiossa ja Gerknäsin kartanon Lohjalla. Häntä pidettiin Juhana III:n pojan kuningas Sigmundin kannattajana. Kun Sigmund lopulta hävisi valtataistelun setänsä
Karlin kanssa, ja kun Karl suunnitteli sotaretkeä Ruotsin itäisiin osiin (Suomeen) kukistaakseen
Sigmundin kannattajat, lähti Henrik Tott perheineen maanpakoon Riikaan.  Heidän pojastaan tuli kuuluisa sotapäällikkö Åke Tott S. 04.06 1598 K.15.07.1640 "Lumiaura".  Hänestä artikkeli seuraavassa.

https://www.digitale-sammlungen.de/en/view/bsb10328239?page=81

https://www.digitale-sammlungen.de/en/view/bsb10328239?page=112

Åke Henrikinpoika Tott  https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%85ke_Tott

Gabriel Rein professori Kansallinen Elämänkerrasto nro V s.472-473 Kirjassa nimi suomennettu Aake Tott

Aake Tott

S. Kesäkuun 4 p. 1598 K . 15.07.1640 Synt. Kirkniemen kartanossa Lohjalla Kuollut Laviassa Eurajoella. Vanhemmat: Kirkniemen herra Henrik Klaunpoika Tott  ja Sigrid Vaasa,Sigridin vanhemmat: Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtytär.

Aake lähetettiin nuorena Uppsalan yliopistoon, jossa hän  Johannes Messeniuksen erikoisen valvonnan alaisena, mutta ollen hurjapäinen ja kiivas luonteeltaan hän tuli enimmin tunnetuksi osanotostaan ylioppilaitten  vallattomuuksiin ja tappeluihin; niissä hän kiivaasti puolusti opettajaansa Messeniusta tämän vastustajan Rudbeckiuksen kannattajia vastaan. Viisitoistavuotiaana Tott lähti Venäjän sotaan ja osallistui Jaakko De La Gardien Moskovan-retkeen. Rauhan jälkeen 1617 Tott meni viideksi vuodeksi ulkomaille, oli jonkin aikaa Venetsian palveluksessa ja matkusteli Saksassa, Iltalissa, Ranskassa, Espanjassa, Englannissa ja Alankomailla. Palattuaan kotimaahan 1622 hän tuli Kustaa Aadolfin kamariherraksi 1623 sekä nimitettiin 1625 everstiluutnantiksi Suomen ratsuväkeen. Hän osoitti urhoollisuutta Liivinmaalla ja Preussissa käydyissä taisteluissa ja sai 1626 valtuuden pestata komppanian etupäässä aatelisista; tämä Totin "kyrassieerikomppania" oli aatelislippu-rykmentin alkuna. Kesällä 1627 Tott sa loistavan voiton monta vertaa vahvemmasta puolalaisjoukoista. Kuningas  löi tämän johdosta hänet sotajoukon edessä ritariksi ja antoi hänelle kultaisen miekan. Tunnettua myös on, että Kustaa Aadolf sanoi häntä " lumiaurakseen ", joka avasi tien muille; mutta yhtä paljon kuin uhkarohkeasta urhoollisuudestaan Tott myös tuli tunnetuksi ylimielisyydestään ja riitaisuudestaan, jonka tähden hän usein herätti kuninkaassa tyytymättömyyttä.Kerran esim. hän oli ryhtymäisillään kaksintaisteluun Herman Wranglerin kanssa, vaikka kyseinen riidanratkaisutapa oli hengenrangaistuksen uhalla kielletty, mutta kuningas esti sen lähettämällä paikalle teloittajan, jolla oli käsky kohta mestata voittaja. - V. 1626 Tott sai urotekojensa palkonnoksi läänitykseen Vuojoen säterin sekä Irjanteen ja Lavian talot Eurajoelta ja myöhemmin Lihulan läänin Liivinmaalta.

Ylettyään 1630 kenraalimajuriksi ja valtaneuvokseksi Tott seurasi kuningasata  Saksan sotaan. Siellä hän osoitti urhoollisuutta nimenomaan Breitenfeldin taistelussa, jonka jälkeen hänet lähetettiin Luoteis-Saksaan. Hän karkoitti viholliset Pommerista ja Mecklenburgista ja tunkeutui Hampuriin saakka. Mutta taistellessaan Bremenin seuduilla Pappenheimia vastaan hänellä ei enää ollut samaa menestystä. Ylpeytensä tähden  Tott myös riitaantui Pohjois-Saksan ruhtinasten kanssa eikä sopinut käymään sotaa yhdessä heidän mukanaan; hän oli jonkin aikaa toimettomana Hampurissa olevan asiamiehen Adler Salviuksen kanssa; tämä valitti Kustaa Aadolfille Tottin käytöksestä. Tott menetti tämän johdosta sikäläisen päällikkyytensä. Kuitenkin hän yleni ratsuväen kenraaliksi ja sotamarskiksi.

Kuninkaan kuoltua oli myös Tott:n sotilasura lopussa. Hän saattoi  Kustaa aadolfin ruumista Ruotsiin ja oleskeli sittemmin  osaksi Ekolsundin kartanossaan Uplannnissa, jonka suuremmoiset rakennukset hän teetti Saksasta saadulla sotasaaliilla, osaksi Suomessa olevilla tiloillaa. Valtaneuvostossa, jossa hän muuten ei näytellyt tärkeää osaa, hän kuului Axel Oxenstiernan vastustajiin.

Sodassa Tott oli saanut vammoja jotka sitoivat hänet tautivuoteeseen  ja hän kuoli vielä nuorella iällä ollessaan . Hänen hautajaisiaan vietettiin erittäin komeasti Turun Tuomiokirkossa 29 p. syyskuuta ja niihin ottivat osaa Kenraalikuvernööri Pietari Brahe, aatelisia, pappeja, ylioppilaita sekä yhdeksän komppaniaa sotilaita. Tottin valkoisesta ja mustasta marmorista veistetty on komeimpia Suomessa.

Puolisot 1.) vuodesta 1628 Sigfrid Bielke , valtaneuvoksen ja Turun hovioikeuden presidentin vapaaherra Niilo Bielken ja vapaaherratar Ingeborg Oxenstiernan tytär ( kuol. 1638) ; 2) Kristiina Brahe, valtaneuvos Kreivi Abraham Brahen ja vapaaherra Elsa Gyllensjernan tytär (kuol.1684).

Olen aivan hämmästynyt näistä sukuni juurista, näitä kuuluisia keskiaikasia sukuja ja historiaan jääneitä henkilöitä on paljon.Mikä ihmeellisintä asun Kangasalla lähellä Liuksialan Kartanoa, joka on ollut Kaarina Maununtyttären koti  ja Sigridin syntymäkoti.