Creutz [kröits] on suomalainen aatelissuku, joka on introdusoitu Suomen Ritarihuoneen kreivillisenä sukuna numero 1. Suku on omistanut Malmgårdin kartanon  Pernajassa Itä-Uudellamaalla vuodesta 1615. Suvun hallussa on ollut aiemmin myös läheinen  Suur-Sarvilahden kartano.

Suku tunnetaan 1400-luvulta. Mårten Mattson Pernajan Sarvilahdesta sai vahvistuksen aatelisarvolleen vuonna 1569. Ruotsin ritarihuoneen  järjestäytyessä vuonna 1625 suku sai järjestysnumeron 92. Lorenz Creuz (1615 – 1676) kohotettiin vapaaherralliseen säätyyn vuonna 1654 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vapaaherrallisena sukuna numero 48. Turun hovioikeuden presidentti Johan Creutz ylennettiin kreiviksi vuonna 1719 ja introdusoitiin kreivillisenä sukuna numero 68. Lähde: Wikipedia

Creutz-suku polveutuu vanhojen sukulinjojen mukaan eräästä Marcus Hermansson Creutzista ( 1400-luvun keskivaiheilla), mutta varmat asiakirjatiedot alkavat vasta tämän pojasta, jota kuitenkin toiset ( ja nähtävästi luotettavammat) lähteet sanovat Lauri Matinpojaksi. Samaa vaakunaa (ristiä ja neljää tähteä ristihaarojen välissä) käytti keskiaikainen Poit-suku ja sitä muistuttavaa myös Teitti -suku, joista ainakin edellinen lieneekin samaa alkuperää kuin Creutzit. Lauri Matinpojan poika oli Knut Laurinpoika, Sääksmäen vouti k.1541, ja tämän poika laivapäällikkö Matti Knuutinpoika , joka kuoli vanhana 1580-luvulla. Hänen poikansa Martti Matinpoika , (Vähä-Martti) laivapäällikkö, kuten isänsä, kaatui Venäjän sodassa jo 1574. Vähä-Martin poika Lauri Martinpoika kohosi sukunsa ensimmäisenä korkeaan virka-asemaan, otti osaa Venäjän sotaan 1580-luvulla, joka nouti Sigismund kuninkaan Danzigista Ruotsiin ja tuli 1596 Viipuriin linnanisännäksi. Siellä hän 1599 teki vastarintaa Kaarle herrttualle, kun tämä tuli Viipuria valloittamaan, mutta joutui vangiksi ja mestattiin 30p. syyskuuta Viipurin edustalla. Poika, ensimmäinen sukunimen käyttäjä. Ernst Creutz oli mukana Kustaa II Aadolfin Venäjän ja Puolan sodissa, kohoten everstiksi ja nimitettiin  1631 Pohjanmaan maaherraksi. Ernst Creutz sai myös 1615 rälssioikeuden useille tiloille Pernajan Kuuskoskella, missä syntyi Malminkartano ( Malmgård) joka on Creutz suvun hallussa edelleen. Hänet surmasi 1635 v:n alussa rajuudestaan tuneettu aatelismies Pietari Dufva. Ernst Creutzin pojat valtaneuvokset Lauriza ja Ernst Juhana korotettiin  1654 vapaaherran arvoo, ja heistä polveutuu myöhempi Creutz-suku. Lähde:Kansallinen elämänkerrasto S.433-434.

Yhteys Creutz-sukuun

Minä> Reima Ilmari isäni>Katri Lempi Dagmar Rantanen, hänen äitinsä> Emma Maria Rantanen, hänen äitinsä> Mariana Fredrikintytär Mäkelä, hänen äitinsä>Anna Kaisa Tuomaantytär Kujala os. Lumberg, hänen äitinsä>Maria Ulriikka Leppänen, hänen äitinsä>Kaapro Kaapronpoika Leppänen, hänen isänsä >Kaapro Leppänen, hänen isänsä>Jaakko Heikinpoika Leppänen os. Rossa, hänen isänsä>Kaisa Heikintytär Finno, hänen äitinsä>Heikki Jaakonpoika Finno, hänen isänsä>Jaakko Heikinpoika Finno, hänen isänsä  >Henrik Jaakonpoika Finno, hänen isänsä>Margareta Henriksdotter Mylläri,hänen äitinsä> Georgius Martini Teit, hänen miehensä>Mårten Larsson Teit, hänen isänsä> Lars Mattson Teit , Hänen isänsä>Brita Larsdotter Creutz, hänen äitinsä> Lauri Matinpoika Creutz, hänen isänsä