Karl Ferdinand Forsström S 1817 K 1903, 

Karl Ferdinand Forsström (6.Elokuuta 1817 Mäntyharju – 21 kesäkuuta1903 Ristiina) oli suomalainen kihlakunnantuomari. Suomalaisuuden kannattajana tunnettu Forsström aloitti tuomarina toimiessaan ensimmäisenä kihlakunnanoikeuden pöytäkirjojen laatimisen suomen kielellä.

Forsströmin vanhemmat olivat Heinolan kihlakunnan kruununvouti, hovineuvos  Karl Magnus Forsström ja Agata Serafia Stierwald. Hän kävi Loviisan triviaalikoulua ja Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi 1836. Forsström suoritti tuomarintutkinnon 1840 ja hän sai varatuomarin arvon 1842. Hän toimi Viipurin hovioikeuden kanslistina 1847, laamannin apulaisena vuodesta 1849, Ala-Karjalan tuomiokunnan vt. tuomarina 1850–1859 ja tuomarina 1859–1864 sekä Mäntyharjun tuomiokunnan tuomarina 1864–1901. Forsströmistä tuli hovioikeuden asessori 1872 ja laamanni 1883. Hän omisti vuodesta 1864 Ristiinassa sijainneen Puntalan kartanon.

Forsström oli jo opiskeluvuosinaan tullut suomalaisuusliikkeen kannattajaksi. Toimiessaan tuomarina hän havaitsi oikeusturvan kannalta ongelmaksi sen että vaikka oikeudenistunnossa käytettiin suomen kieltä niin silti oikeuden pöytäkirjat laadittiin ruotsiksi. Niinpä hän laati vuonna 1857 ensimmäisenä suomen kielellä memoriaalipöytäkirjat ja Tohmajärven Värtsilän  kylässä marraskuussa 1856 tapahtuneen murhajutun pöytäkirjat kun jutussa syytetty pyysi pöytäkirjoista suomenkielistä kopiota itselleen. Nämä pöytäkirjat julkaistiin vuonna 1857 nimellä Viina ja murha. Myöhemmin Forsström alkoi Mäntyharjun tuomiokunnan tuomarina toimiessaan laatia lähes kaikki oikeudenkäyntien pöytäkirjat suomeksi.

Forsström on haudattu Ristiinaan. Hänen hautakivessään on teksti Ladun hiihti – tien osoitti.

Lähteet:

  • Wikiainoisto Kuka Kukin oli 1961
  • Kotivuori, Yrjö: Karl Ferdinand Forsström Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  • Herrasväen asuinpaikat  Eteleä Suomen Kartanot Ristiina

Luokat::

  • Suomalaiset Juristit
  • Vuonna 1817 syntyneet
  • Vuonna 1903 kuolleet

Gustava Agathe Åberg, S.7. joulukuuta 1835 Fredrikshamn, Suomi. K. 14. marraskuuta 1911 (75 ikäisenä) Ristiina, Finland oli Karl Ferdinandin aviopuoliso. Gustava liittyy sukupuuhun: 

minä, .Kirsti Linnea, äitini, Signe Maria Heiniö.os Söderberg,hänen äitinsä, Ida Maria Lampinen,Söderberg, hänen äitinsä, Edla Lindgren, hänen äitinsä, Matts Mattsson Lindgren, hänen isänsä, Hedvig Heikintytär Änkka, hänen äitinsä,Anna Maria Kustaantytär Grönqvist, hänen äitinsä, Gustav Grönqvist, hänen veljensä, Anna Maria Kustaantytär Grönqvist, hänen tyttärensä, Gustava Agathe Åberg, hänen tyttärensä.

Gustavan ja  Karlin poika Emil Ferdinand Forsström  S.12 helmikuuta 1866 Ristiina K 18 toukokuuta 1927 Helsinki.

Emil Ferdinand Forsström oli suomalainen juristi ja kuoronjohtaja.

Forsströmin vanhemmat olivat laamanni  Karl Ferdinand Forsström ja Gustava Agata Åberg. Hän pääsi ylioppilaaksi Juväskylän lyseosta1885 ja hän suoritti Helsingon Yliopistossa yleisen oikeustutkinnon 1893. Forsström sai varatuomarin arvon 1896.

Forsström erotettiin vuonna 1916 Viipurin hovioikeuden asessorin virasta, kun hän muiden kanssa vastusti niin sanottua yhdenvertaisuuslakia. Hän joutui Pietariin Krestyn vankilaan kahdeksaksi kuukaudeksi. Vuodet 1917–1919 hän oli Viipurissa hovioikeudenneuvos ja sen jälkeen 1920–1927 Helsingin raastuvanoikeuden vanhempi oikeusneuvosmies

Forsström oli Ylioppilaskunnan Laulajien johtaja 1889–1891 ja Suomalaisen  oopperan  johtokunnan puheenjohtaja 1918. Hän kuului vuoden 1899 suureen lähetystöön Ristiinan edustajan

Suuri adressi oli adressi, joka kerättiin Suomessa  ensimmäisen sortokauden alussa maaliskuussa 1899 vastalauseeksi Venäjän  keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamalle helmikuun manifestille. Adressin allekirjoitti yli 520 000 suomalaista, mikä vastasi ainakin kolmasosaa Suomen silloisesta aikuisväestöstä. Allekirjoitukset koottiin vapaaehtoisvoimin yhdessätoista päivässä salaa venäläiseltä esivallalta ja kenraalikuvernööri  Nikolai Bobrikovilta. Kansalaisten valitsemista edustajista koostunut lähes viisisataahenkinen suuri lähetystö matkusti Venäjän pääkaupunkiin Pietariin  viemään adressia Nikolai II:lle, joka ei kuitenkaan suostunut ottamaan lähetystöä tai adressia vastaan eikä myöskään peruuttanut helmikuun manifestia.

  1. Forsström oli naimisissa vuodesta 1897 Fanny Charlotta Kyanderin kanssa. Heidän poikansa oli Yleisradion teknillinen johtaja Paavo Arni vuoteen 1933 Forsström.

  2. Lähteet:

Kuka Kukin oli Wikisource

  1. Ylioppilasmatrikkeli  1853- 1899
  2.  
  3. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, palsta 1455
  4.  
  5. Päiviö Tommila: Suuri adressi, s. 311. WSOY, 1999.