Näitä esivanhemmista kertovia tarinoita löytyy. tässä jälleen yksi.

Olen aloittanut Sukutaulujen teon ja laitan ne tuonne sivujen puolelle, Taulu 1 on valmis tässä linkki:https://sukujuuret.vuodatus.net/sivut/sukutaulut

Aloitan seuraavan taulun teon piakkoin ja liitän sen myös sivujen puolelle, laitan linkin tekstiin, kun se on valmis.

Suomen Sukututkimusseuran Genos 4/10 .Artikkelin koonnut: Pekka Hellemaa,Antti Järvenpää ja Liisa Rajala.

Henrik Finnon uran alkuvaiheista

Henricus Jacobi Finnon pappisurasta vuosien saatossa muodostunut kuva on hyvin kiteytetty Hämeenkyrön historiassa: Vihittiin papiksi Wittenbergin yliopistossa 7.-9.1605. Opiskeli Saksassa Wittenbergin yliopistossa vuoden 1610 tienoilla . Myöhemmin Sotaneuvoksen Henrik Klaunpoika Flemingin kotiopettaja, sitten Turun suomalaisen seurakunnan saurakuntakappalainen, 1615-50 Hämeenkyrön kirkkoherra ja 1634 - 50 Ylä-satakunnan rovasti. Tätä kuvaa on uran alkuvaiheiden osalta syytä tarkentaa ja korjata. Henrik Finno ei tehnyt opintomatkaa Wittenbergiin, hän oli Henrik Flemingin kotiopettaja huomattavasti esitettyä aiemmin ja toimi heti pappisvihkimyksestään alkaen kappalaisena Turussa( jossa ei vielä tuolloin ollut erillistä suomalaista seurakuntaa).

Vuonna 1898 professori K.G. Leinberg julkaisi selvityksensä suomalaise opintomatkoista vanhemmalla ajalla. Materaalia kootessaan hän oli saanut käsiinsä Gregorius Martini Teitin 3. toukokuuta 1613 päiväämän kirjeen Turkulaiselle tullimiehelle Castren Henrikinpojalle. Siinä Teit ilmoitti lähettävänsä laivuri Markus Styrmanin mukana 19viotaa Lyypekkiin maksuksi veloista, jotka hänen poikapuolensa oli ottanut joitain vuosia aiemmin Wittenbergissä opiskellessaan. Lisäksi Leinberg tiesi Teitin naineen edeltäjänsä  Jocobus Perti Finnon lesken, Margareta Henrikintyttären, ja näin saaneen Henrik Finnon poikapuolekseen. Hän päätteli, että tämän tämä Henrik näyttää olleen Wittenbergissä opiskellut poikapuoli. Näihin päiviin asti elänyt teoria ei kuitenkaan kesta tarkastelua: On varsin epätodennäköistä, että pappisvirassa oleva perheellinen mies olisi lähtenyt ulkomaille opiskelemaan. Mikäli Finno kuitenkin olisi niin tehnyt, olisi hän saanut kotimaahan palatessaan saanut kappalaisen virkaa vastuullisempia tehtäviä, koska Suomessa oli pula oppineista miehistä .Finnon nimeä ei löydy Wittenbergin yliopiston matrikkelista. Pelkkä nimen puuttuminen ei todista mitään, koska matrikkelit ovat puutteellisia.

Henrikin äiti Margareta Henrikintytär  kuoli ja hänen pesänsä jaettiin vuonna 1605 Sen jälkeen ei Teitillä enää ollut minkäälaista vevoitetta  Henrik Finnon mahdollisia velkoja. Jonkun velkoja  Teit kuitenkin maksoi. Leibergiltä on jäänyt huomaamatta, että Teit vuonna 1610 nai Margareta Tuomaantyttären, joka oli Hauhon ja Ylisen kihlakunnan tuomarin Henrik Jaakonpojan leski. Naimakaupan myötä Teitille tuli uusia lapsipuolia, joista Görän Henrikinpoika Speitz vuonna 1608 aloitti lyhyeksi jääneet opintonsa Wittenbergissä. Hänen nimensä löytyy yliopiston albumista. On siis ilmeistä , että kirjeellä, jota on käytetty todisteena Henrik Finnon opinnoista, hoidettiinkin Göran Henrikinpoika Speitzin velka-asioita.

Kyrön ja Ikaalisten käräjien 16-17. heinäkuuta 1683 pöytäkirja paljastaa Henrik Finnon toimineen Henrik Klaunpoika Flemingin kotiopettajana. Opetuksen ajankohtaa ei pöytäkirjassa mainita, mutta vallalla olevan käsityksen mukaan se olisi vuoden 1610 jälkeen. Vuonna1598 Flemingin perhe asui Tallinnassa ja vuodesta 1599 alkaen Rostockissa. Henrik Fleming kirjoittautui Rostockin yliopistoon matrikkelin mukaan vuonna 1602. Tätä taustaa vasten näyttää vahvasti siltä, että Finno opetti Flemingiä jo 1500-luvun puolella, joko Turussa ta Tallinnassa. Saattaapa hän se teini joka palkattiin vahtimaan arvaamatonta Jacobus Canutia, joka Tallinnassa toimi Henrik Flemingin kotiopettajana. Siinäkin epätodennäköisessä tapauksessa, että Fleming olisi muuttanut Saksaan, olisi opetuksen täytynyt tapahtua ennen Henrik Flemingin akateemisten opintojen alkamista.

Kun Ikaalisten kappeliseurakunta vuonna 1641 erotettiin Hämeenkyröstä omaksi kirkkopitäjäkseen, huolestui kirkkoherra Henrik Finno toimenpiteen vaikutuksesta toimeentuoloonsa ja kirjoitti kaksi kirjettä tilanteen korjaamiseksi. Vetoomukset eivät johtaneet Finnon toivomaan tulokseen, mutta niistä on poimittavissa hänen uraansa valaisevia tietoja. Kesäkuun 11. päivänä 1640 kuningattarelle kirjoittamassaan kirjeessä pyysi, ettei jakoa toteutettaisi hänen elinaikanaan ja ilmoitti valmistuneensa papiksi vuonna 1605 ja palvelleensa yhteensä 35 vuotta ensin Turussa ja sitten Häemmenkyrössä. Toukokuun 2. 1641 hän kirjoitti kanslerille pyytäen, että Ikaalinen liitettäisiin takaisin Hämeenkyröön hänen loppuelämänsä ajaksi ja kertoi samalla valmistuneensa papiksi 7. syyskuuta 1605 ja palvelleensa siitä alkaen 36 vuoden ajan pappistehtävissä.

Vähäisistä aikakaudelta säilyneistä asikirjoista löytyy hieman tukea Henrik Finnon antamille tiedoille. Heti pappisvihkimyksensä yhteydessä päässeen isäpuolensa kirkkoherra Gregorius Martini Teitin kappalaiseksi, sillä 29. lokakuuta 1605 hänen mainitaan jo jonkin aikaa toimineen tässä virassa. Ilmeisesti Teit itse huolehti palkan maksusta, koska Finnoa ei mainita niiden kolmen Turun tuomiokirkon kappalaisen joukossa, jotka 26. maaliskuuta 1607 kuittasivat palkkasaatavansa. Vuoden 1609 huonekuntaluettelossa ja 1610 väestöluettelossa Finno esiintyy kappalaisena ( herr Hinrich Caplan ja H:Henrich Cappehann) asuen Turun luostarikorttelin talossa, jonka äitinsä kuoltua (1605) saanut haltuunsa.

Turun tuomiokirkon tilikirjamerkintöjen joukosta löytyy 21. elokuuta 1615 päivätty lappunen, joka kertoo, että:"Herr Henrich on pitkään ollut saarnamiehemme ja opettajamme ja koko senajan asunut omassa talossaan, mikä on maksanut hänelle paljon. Vaikka hänelle kaupungin lain mukaan olisi pitänyt antaa asunto, ei hän ole saanut korvasuta. Sen tähden olemme päättäneet kunnianarvoian kirkkoherran myöntymyksellä, että tämän kerran herra Henrich saa haudata lapsensa ilmaiseksi vanhempiensa hautaan". Seuraavana tilipäivänä tilikirjaan tehdyn muutoksen mukaan kappalainen Henrich Finnosta Turun kappalaisena. Syksyn mittaan hän siirtyi Hämeenkyrön kirkkoherraksi, sillä 3.marraskuuta 1615 hän allekirjoitti Häeenkyrön kymmenysluettelot.