Henkilön Jaakko Pietarinpoika Finno sukulaisuus minuun: Suora esivanhempi (14 sukupolvea)
1. Minä Arja,>2. Reima Ilmari Vesanto, isäni, > 3. Katri Lempi Dagmar os. Rantanen Vesanto hänen äitinsä > 4. Emma Maria os. Mäkelä, Rantanen, hänen äitinsä, > 5. Mariana Fredrikintytär os. Kujala, Mäkelä, hänen äitinsä, > 6. Anna Kaisa Tuomaantytär os. Lumberg, Kujala, hänen äitinsä, >7. Maria Ulriikka Leppänen, hänen äitinsä > 8. Kaapro Kaapronpoika Leppänen, Hänen isänsä, > 9. Kaapro Leppänen, Hänen isänsä > 10. Heikki Jaakonpoika Leppänen, os. Rosso, hänen isänsä, >11. Kaisa Heikintytär os Finno, Rosso > 12 Heikki Jaakonpoika Finno, hänen isänsä, > 13. Henrik Jaakonpoika Finno, hänen isänsä > 14. Jacobus Petri Finno (n.1540-1588) Hänen isänsä.
Jacobus Finnon oli suomalainen pappi ja Turun katedraalikoulun rehtori. Hän julkaisi ensimmäisen suomalaisen virsikirjan sekä laati katekismuksen ja rukouskirjan. Opillisesti Finno oli maltillinen uskonpuhdistaja.Hänestä olen kirjoittanu ihan oman artikkelin, siitä voi lukea, seuraavasta osoitteesta.
Hänestä löytyy varsin paljon kirjoituksia, mm wikipediasta, siihen linkki alapuolella.
Hänen poikansa Heikki (Henrik) Jaakonpoika Finno (1580 Turku, K. 20.6. 1650) Haudattu Turun Tuomiokirkkoon vanhempiensa hautaan.
Kävi Turun katedraalikoulua. Ilmeisesti jo 1590-luvulla Savonlinnan käskynhaltijan, myöhemmän Turun linnanpäällikön Klaes (Klaus) Hermansson Flemingin pojan, sitten aikanaan mm. Viipurin ja Savonlinnan käskynhaltijana ja Inkerinmaan maaherrana toimineen Henrik Klaesson Flemingin kotiopettaja. Vihittiin papiksi Turussa 7.9.1605 ilmeisesti Turun seurakuntaan kappalaisen virkaan, josta palkan maksoi hänen isäpuolensa kirkkoherra Gregorius Martini Teet; Hämeenkyrön kirkkoherra 1615. Ylä-Satakunnan rovastikunnan lääninrovasti vuodesta 1634, suoritti rovastintarkastuksen Mouhijärvellä 1646 ja 1647 (Lempiäinen 1967).
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turussa toukokuussa 1650.
Alla olevasta linkistä löytyy lisätietoa Heikki Jaakonpojasta, linkki Turun Hiippakunnan paimenmuistioon.
Ehrnrooth-suku yhdistyy sukuun Finnon.suvun kautta. Agnes Jacobsdotter Finno s.1560 aviopuoliso Hans Hansson Plagman s.1560 ja hän on esi-isä Ernrooth-suvulle. Olen koonnut artikkelin tästä suvusta, siihen linkki alapuolella.
Filippus Laurinpoika Kolkko-Hiitemä, Suora esivanhempi 13 sukupolvea
1. Minä Arja,> 2. Reima Ilmari Vesanto, isäni,> 3. Katri Lempi Dagmar os. Rantanen Vesanto,hänen äitinsä, > 4. Emma Marianantytär os. Mäkelä, Rantanen, hänen äitinsä > 5. Mariana Fredrikintytär Kujala, hänen äitinsä, > 6. Kustaa Fredrik Juhonpoika, os. Joensuu,Kujala, hänen isänsä > 7. Juho Mikonpoika os. Pihkoluoma, Majamaa,hänen isänsä, > 8. Tuntematon Pihkoluoma, hänen isänsä > 9. Martti Påhlinpoika Pyydönniemi, hänen isänsä, > 10.Pauli Martinpoika Rahkola, hänen isänsä, > Martti Niilonpoika Rahkola, hänen isänsä, > Niilo Rahkola, hänen isänsä > Martti Filippuksenpoika Rahkola, hänen isänsä, > Filippus Laurinpoika Kolkko-Hiitemä, hänen isänsä.
| |
KOLKON PAPPISSUKU Kolkko oli pakanuuden aikainen Hiitemän yksinäistila kuului 1500-luvulla Ikaalisten viiden suurimman tilan joukkoon. Paikkaan liittyvistä uskonnollisista perimätiedoista on ollut puhetta. Niiles Enevaldin- eli Einonpoika Kolkko luovutti vuoden 1563 vaiheilla tilan isännyyden pojalleen Laurille, joka lähetti yhden pojistaan, Filippuksen, koulutielle joskus seuraa valla vuosikymmenellä.
Valmistuttuaan papiksi 1590-luvun lopussa Filippus Laurinpoika pääsi kappalaiseksi Hämeenkyröön ja sai asemapaikakseen Ikaalisen sekä asuttavakseen edeltäjänsä tilat Rahkolan ja Kalmaan.
Olen kirjoittanut artikkelin suvusta jo aiemmin, se löyttyy linkistä alapuolelta.
https://sukujuuret.vuodatus.net/lue/2022/04/kolkon-pappisukua
Filippus Laurinpoika Kolkko-Hiitemä > Hänen poikansa Nicolaus Filippuksenpoika Falk (s. 1589 K 1638) Kirkkoherra YliTorniossa, Ammatti: Kyrkoherde i Øvre Torneå ca 1618,
Nicolaus Philippi Falkia (Ylitornion kirkkoherrana 1625-38) kohtasi onnettomuus: syksyllä 1636 paloi pappila asuinrakennuksineen navettoineen ja varastoineen. Siinä menivät myös syyssadot ja kymmenykset. Tämä täydellisesti köyhtynyt pappismies sai kahden vuoden vapautuksen verotuksesta (prästbordstaxan). Hän kuoli 1638 ja leski sai ylimääräisen armovuoden. Onneksi kappalainen ja tuleva kirkkoherra Nicolaus Nicolai Ulopolitanus (k. 1676) nai hänen tyttärensä. Lapset ottivat itselleen nimen Tornberg ja Tornensis. Näin Falkin tyttärestä, tästä nimeltään unohdetusta naisesta tuli näiden varsin merkittävien sukujen kantaäiti. Tästä perheestä alkoi "Koutokeinon kautta maailmalle" teoksen pääsuku, josta muodostui varsin suuri ja eri puolille skandinaviaa, sekä myöhemmin aina Amerikkaa myöten vaikuttava jälkeläisjoukko. Perhetiedoissa mainittujen lisäksi heillä lieneen ollut ainakin kaksi tytärtä. Anna lienee ollut toinen, Alatorniolla 21.03.1735 68-vuotiaana kuollut (s. n. 1667) ja hänen äidikseen on merkitty Anna Nilsdotter Tornberg. Yksi Nicolauksen pojista, Nils, oli myös pappi. Hän oli pappina Pohjois-Pohjanmaalla, Saloisissa. Hän kuoli ennen isäänsä vuonna 1675. Nils oli naimisissa Kuivakankaalta kotoisin olleen Elin Mikontyttären kanssa. Avioliitto lienee ollut lapseton. Nuorin poika Johannes ja hänen jälkeläisensä ottivat sukunimekseen Tornberg. Vanhin, Anders, valitsi sukunimekseen Tornensis. Nimien alkuperään lienee vaikuttanut asuinpaikka Tornio. Tornensis on latinankielinen muunnos Torniosta.
|
| |
| |
 |
| |
| |
|
| |
| |
|
| |
| |
|
| |
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.