Kurki-Suku

Aatelinen, sittemmin vapaaherrallinen ja kreivillinen Kurck-suku

Lainauksia Rovasti Tapio Vähäkankaan artikkelista "Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset"

Koko tarina löytyy linkistä https://web.archive.org/web/20071026220651/http://www.genealogia.fi/vsk/44/v35-77.pdf

Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Laukon_Kurki-suku

Laukon kartano : https://www.laukonkartano.fi/laukko/kurjet/

Kurki tai Kurck-suku on vanhaa suomalaista aatelia, jo laamanni Jacob Kurck:n isä omisti maata Vesilahdella. Suvun jäsenet kaukaiselta keskiajalta ovat olleen huomattavissa asemissa Suomessa ja Ruotsissa.

Keskimmäinen Kurki-suku näyttää polveutuvan vuosina 1362–83 vaikuttaneesta Jakob Kurjesta, mutta välipolvien selvittely on työläs tehtävä. Anthoni pitää Kurki-suvun esittelyssä Jepen tuntemattoman isän vanhempina Herman Svärdiä ja Jakob Kurjen tytärtä. Jakob Kurjen äidin isänä hän pitää laamanni Jakob Andrissanpoikaa. Tämän pojaksi hän asetti vuonna 1353 manitun Magnus Jakobinpojan. Myös Odygd-suku oli yhteydessä Svärd–Kurki-sukuun. Perusteluna hän käyttää tietoa, että Jakob Andrissanpojan omistama Ulvilan Sunniemi kuului 1400-luvulla Svärdeille ja Odygdeille. Häneltä
vain on jäänyt huomaamatta, että Filpus Karlinpoika (Odygd eli Jägerhorn) oli pantannut Olof Svärdille kaksi osaa Sunniemestä, 15 ts.veljenosan, ja Svärdeillä on siis ollut sisarenosa. Jacob Andrissaninpoika S.noin 1331 ( Oma Huomautus! 19 sukupolven takaa isoisän isoisä ; äidin sukupuusta) Jacob Kurki 1363-82 (Oma huomautus! Äidin sukupuusta I serkku 17 sukupolven takaa)
Laamanni tunnetaan kuitenkin varmuudella vasta 1331–47.17

Kurki-tarinat
Jeppe Kurjen aikana Laukosta tuli suvun pääpaikka. Hänen poikaansa Klaus Kurkeen on liitetty Elinan surma -balladi. Sillä ei todennäköisesti ole ollut mitään todellisuuspohjaa, koska samansuuntaista kansainvälistä satua on kerrottu muistakin merkkisuvuista Suomessa.37 Balladin syntyessä 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla Laukon ympärille on alkanut kertyä tarina-aineistoa. Silloin on muistettu hyvin piispa Arvid Kurjen isän, Klaus Kurjen nimi.Perimätieto Vesilahdelta kertoo Matti Kurjesta, joka olisi siihen aikaan, kun venäläiset ja ruotsalaiset kilpailivat Hämeen omistuksesta, ts. Hämeen ristiretken aikoihin, voittanut venäläisen Pohdon ja saanut siitä hyvästä Ruotsin kuninkaalta omakseen Laukon.38 Vasta kirk-
koreduktion jälkeen kuninkaalla oli merkittävästi maata, jota hän saattoi lahjoittaa ansioituneille sotasankareille. Tästä syystä tarinan syntyaika tunnetussa muodossaan on ajoitettava 1500-luvulle samoihin aikoihin, jolloin Elinan surma -balladikin liitettiin Laukkoon. Perimätiedolla on kuitenkin saattanut olla jokin lähtökohta, joka ei kuitenkaan ole dokumenteilla todennettavissa. Se saattaa olla Kurkien vanha omistus Laukossa.
Myös Pirkkalan Nokia on liitetty tarunomaisiin Kurkiin. Kurkien omistuksesta Nokialla ei ole mitään kirjallista todistetta, toisin kuin Laukosta. Kun Pirkkalassa ja aina Lapissa saakka tarina on tunnettu ja liitetty juuri Nokiaan, menee perimätieto todennäköisesti täälläkin asiakirjatietoja kauemmaksi. Kertomuksen kohde on saattanut siirtyä Nokialta Laukkoon. Lainautumista toisin päin ei voida ajatella, koska lappalaisten ja Lapin pirkkalaisten keskuudesta on 1500- ja
1600-lukujen vaihteessa merkitty muistiin perimätietoa Nokian Kurjista.39 Sinne se on kulkeutunut pirkkalaisten mukana. Ei voida ajatella, että lappalaiset olisivat sepittäneet tarinan Nokian Kurjista. Siksi tarinan syntyminen Lapissa ja kulkeutuminen sieltä Pirkkalaan ei ole mielekästä. Lappalaiset kertoivat, että eräs pirkkalaispäällikkö, joka eräiden tietojen mukaan oli ollut nimeltään Matti Kurki, oli karkoittanut heidät nykyisille asuinsijoilleen. Ei yksi mies eikä sukupolvikaan sellaiseen ole kyennyt, mutta tarinan sisältö vastaa silti todellisuutta,vaikka yksinkertaistaakin tapahtumien kulkua. Pirkkalaisverottajien keskuudessa on varmasti ollut joku johtaja, joka on myöhemmin yhdistetty Kurkiin. Nimi Matti Kurki ei voi olla oikea siksi, että varhaisella keskiajalla ei yleensä ole ollut käytössä nimipareja. Yhden ihmisen identifioimiseksi riitti silloin yksi nimi. Matti ei koskaan esiinny historiallisena aikana ristimänimenä siinä suvussa, josta tässä on puhe. Kurki on ollut yleinen lisänimi Satakunnassa, eikä sukujen keskinäistä yhteyttä voida osoittaa. Silti perimätietoa ei ole syytä täysin torjua
pelkkänä satuna. Jotakin pohjaa siinä voi olla. Pantakoon merkille, että Svärd–Kurki-suvussa Pohjanmaan tuomarin virka kulki ”perintönä”. Niklis Kurjen appi oli Korsholman linnan isäntä. Niklis on saattanut tutustua häneen Pohjanmaalla. Nämä seikat voivat viitata vanhojen Kurkien johtoasemaan jo varhaisella keskiajalla ja siihen arvonantoon, jota Pohjanmaalla ja Perä-Pohjolassa tunnettiin heitä kohtaan sukupolvesta toiseen. Jakob Kurjen maaomistusten laajuus Vanajaveden ympäristössä kertoo sekin selvästi hänen ja hänen sukunsa poikkeuksellisesta asemasta senaikaisessa yhteiskunnassa.

Jeppe Kurjen avioliitto ja lapset
Jeppe Kurki esiintyy Klaus Lydekenpoika Djäknin ( Huom Oma Huomautus !Äidin sukupuusta 16 sukupolven takaa isoisän isoisä )vävyjen joukossa 22.1.1435.4 Avioliiton solmiamisaikaa on aikaistettava ainakin 10 vuodella, koska hänen ja Karin Klauntyttären poika Klaus Kurki oli jo vuonna 1456 saavuttanut kihlakunnantuomarin aseman. Serkun Henrik Svärdin avioituessa 1418 Birgitta Klauntyttären (Djäkn) kanssa3 hän oli tapahtumaa todistamassa, muttei ilmeisesti vävynä vaan sukumaan luovutuksen hyväksyjänä. Karin Klauntytär asui leskeksi
jäätyään kotikartanossaan Nyynäisissä.42
Lapsia:2 Klaus Kurki (T. 1); Anna Jakobintytär (T. 2); Birgitta (T. 3); Karin Jakobintytär (T. 11).

Klaus Kurki. Vanhemmat: Jeppe Kurki ja Karin Klauntytär. Syntynyt noin 1425. Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari 1456–77.43 Maaoikeuden jäsen 1466.44 Erik Akselinpojan (Tott) voutina Turun linnassa vuoteen 1457 saakka, jolloin joutui luovuttamaan tehtävät Krister Bengtinpojalle (Oxenstierna).45 Satakunnan vouti 1463 appensa Jöns Olofinpojan puolesta.46 Sääksmäen vouti 1470.47 Elossa 4.8.1477, mutta kuollut ennen 28.1.1479, koska Erik Ragvaldinpoika (Fargalt) oli sil-
loin Ylä-Satakunnan tuomarina.48 Koska Klaus Kurki oli Ylä-Satakunnan tuomari, on hänen täytynyt asua Laukossa. Vaakuna: miekka poikittain kolmen tähden välissä.49 Elinan surma -balladi kertoo Klaus Kurjesta. Sillä tuskin on mitään
historiallista pohjaa, sillä samantapainen kansainvälistä lainaa oleva satu on liitetty myös hänen äidinisäänsä sekä Halikon Horneihin ja Louhisaaren Flemingeihin.50
Puoliso56 Elin Jönsintytär (Stenbock).
Lapsia:
Arvid Kurki. (Oma huomautus äidin sukupuusta 2. serkku 15 sukupolven takaa) Syntynyt noin 1460, koska oli jo 1486 bacchalaureus ja seuraavana vuonna lisensiaatti Pariisissa.51 Mainitaan kotimaassa maisterina 1488. Kävi tuolloin Tallinnassa järjestelemässä siellä kuol-
leen äidinisänsä perintöä.52 Kaniikki ja Turun kirkkoherra 1490.53 Dekaani 1506.54 Valittiin dekaanin virasta 1510 Turun piispaksi. Mainitaan electuksena 15.7.1510. Vihittiin virkaan 4.10.1511.51 Ohitti vaalissa tuomiorovastin ja arkkiteinin. Syynä oli ilmeisesti se, että piispan virka oli lyhyen ajan sisällä joutunut moneen kertaan täytettäväksi eikä piispan pöydällä ollut varoja paavin kuuriaan maksettaviin vahvistusmaksuihin. Vaalikollegiona toiminut Turun tuomiokapituli on silloin arvioinut dekaani Arvid Kurjen niin varakkaaksi mieheksi, että hän saattaisi käyttää perintörahojaan tähän tarkoitukseen.54 Ehdolla
Upsalan arkkipiispaksi keväällä 1522. Hukkui 23.5.1522 Öregrundin edustalla matkalla Ruotsiin. Arvid Kurjen toimesta Laukkoon on rakennettu kivilinna.55 Arvid Kurki oli eräs Lucia Olofintyttären perijöistä.29 Vaakuna: seisova miekka kolmen tähden välissä ja piispansinetissä miekka.124 Elin Klauntytär. Syntynyt n. 1470. Puoliso viimeistään 1489 Knut
Erikinpoika, Pohjanmaan kihlakunnnatuomari, myöhemmin Satakunnan ja Pohjanmaan laamanni ja valtaneuvos. Heistä polveutuu Ruotsin ritarihuoneeseen introdusoitu Kurck-suku. Ks. esim. Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland.
Poika. Mainitaan 1488 äidinisänsä Jöns Olofinpojan perillisenä.52 Puoliso Aylidz Henrikintytär (Tavast), joka eli 1503.56 Ei aikuisia lapsia.