Eräs Sven Skukh eli Slukh oli 1328 Sundissa maanluovutuksen välimiehenä ja eräs Alguther Sluker 1367 maakaupan todistajana Jöns Kalensken puolesta Finströmissä. Molemmat ovat olleet rälssimiehiä ja ehkä samaa sukua kuin myöhemmät Slukit. Näistä ensimmäinen tunnettu ja samalla huomattavin oli Nils Jönsinpoika (mainitaan 1490 - 1505), jonka asuinkartano oli Finströmin Grelsby. Hän oli Ahvenanmaan tuomarina ainakin 1490 - 1494 ja solmi avioliiton valtaneuvos Joakim Flemingin sisaren Karinin kanssa.

Nilsin poika Erik Sluk (mainitaan 1526) solmi ensin ilmeisesti avioliiton Pohjanmaan tuomarin Gustaf Slatten tyttären Annan kanssa ja sai anopikseen Brita Swärdin. Erik Sluk kotiutui ehkä jo tällöin Satakuntaan, josta hän hankki leskeksi jäätyään toisen vaimon Kokemäen Vuolteen kartanosta, Vuolteen sukua olevan kihlakunnantuomari Mats Filpuksenpojan ja Karin Andersintytär Lindelöfin tyttären. Tämä näyttää olleen Vuolteen ainoa perijä, ja niin Erik sai paitsi Vuolteen asumakartanon myös Jutikkalan kartanon Saarioisten hallintopitäjästä sivutiloineen. Näistä huomattavin oli ilmeisesti Jutikkalan mukana tullut Ryssböle eli myöhempi Venäjän kartano Humppilassa, joka oli samaa hallintopitäjää kuin Jutikkala.

Erik Sluk joutui 1526 Kustaa Vaasan vihan kohteeksi, koska hän oli yllyttänyt rahvasta kuningasta vastaan. Hänet tuomittiin majesteettirikoksesta ja hänen tilansa määrättiin menetetyiksi kruunulle. Erikin kerrotaan lähteneen maanpakoon, eikä hänestä ole sen jälkeen mitään tietoja. Pääkartanot Vuoltee ja Jutikkala palautuivat perikunnalle. Miehen puolelta suku päättyi Erikiin, mutta tyttäristä toinen, kirjuri Henrik Jönsinpojan puoliso Karin, sai Vuolteen ja toinen, Henrik Pederinpoika Tasaisen puoliso Agnes, Jutikkalan.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. E. Anthoni, Frälsemän och frälsegods på Åland under medeltiden // Historisk tidskrift för Finland 1959; E. Anthoni, Ett tidigt ställningstagande mot ofrälse giften // Historisk tidskrift för Finland 1962; S. Suvanto, Yksilö myöhäiskeskiajan talonpoikaisyhteiskunnassa : Sääksmäen kihlakunta 1400-luvun alusta 1570-luvulle. 1995; Det åländska folkets historia I:1 : från stenåldern till Gustav Vasa. 1979.