Eräiden 1500-luvun jälkipuoliskon genealogioiden mukaan Svärd-suvun kantaisä olisi Suomeen 1300-luvulla muuttanut saksalainen Herman Svärd. Ilmeisesti hän on nainut Satakunnan alilaamannin Jakob Kurjen tyttären, koska Svärdeillä oli myöhemmin hallussaan Kurki-suvun tiluksia. Todennäköistä on, että aviopuolisoilla oli kolme poikaa, joista yksi, ritari Nils Kurki otti äidin suvun nimen. Toisenkin pojan jälkeläiset, keskimmäisen Kurki-suvun jäsenet, omaksuivat sen. Yksi pojista lienee ollut se "vanha Peder Swerdh", joka on omistanut osia Hagasta ja Kräpelbystä Porvoon pitäjässä. Häntä ei muuten mainita säilyneissä lähteissä. Kaikesta päätellen hän oli solminut edullisen avioliiton, sillä hänen puolisonsa näyttää olleen unioniajan alun Suomessa varsin merkittävän herran, ritari Nils Olofinpojan, sisar tai tytär.

Luultavasti "vanhan Peder Swerdhin" poika oli valtaneuvos Henrik Svärd. Hänen veljensä Olof Svärd (mainitaan 1418 - 1450, K ennen 22.5.1460) oli "itäisen Pohjan" tuomarina 1440. Tällä tarkoitettiin Turun hiippakuntaan kuulunutta Pohjanmaata ja Peräpohjaa. Olof Svärd ja hänen puolisonsa Elin Jönsintytär asuivat Satakunnassa, missä he omistivat Ulvilan Sunniemen. Hänellä näkyy olleen useita tiloja myös Varsinais-Suomessa. Vaakunakilven tunnus oli keskikentän vaakasuoran miekan yläpuolella kaksi kuusisakaraista tähteä ja alapuolella yksi. Sinentin reunakirjoitus kuuluu: Sigillu..Olaf swert.

Olof Svärdin pojasta asemies Peder Svärd nuoremmasta (mainitaan 1439 - 1467, K ennen 12.4.1469) tuli Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari ainakin 1460 - 1467. Hän omisti Sunniemen sekä Ulvilan Isonkartanon sekä muita tiloja Satakunnassa. Avioliitosta Karin Hakonintytär Frillen kanssa ilmeisesti johtuu, että Peder Svärd oli niiden Suomen rälssimiesten joukossa, jotka erityisesti mainitaan rälssin edustajina kuningas Kristia Oldenburgilaisen erillisvaalissa Turussa 1457. Frillet olivat alkuperältään tanskalaisina ensimmäisinä liittymässä uuteen unionikuninkaaseen Kaarle Knutinpoika Bonden karkotuksen jälkeen.

Peder Svärdillä ei ollut aikuiseksi eläneitä poikia. Tytär Birgitta naitettiin Gustaf Slattelle, josta tuli Pohjanmaan tuomari ja joka sai Sunniemen, sekä Karin-tytär entiselle Kaarle Knutinpojan kannattajalle ja Tukholman linnanvoudille Olof Drakelle, joka myös on mainittu vuoden 1457 vaalikirjeessä. Drake sai Ulvilan Isonkartanon. Slatten suku sammui miehen puolelta Birgitan poikaan Anders Slatteen, joka oli Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari 1511 - 1525, ja Sunniemen - niin kuin Isonkartanonkin Ruotsiin muuttaneiden Drakein jäljiltä - sai Andersin sisarenpoika, tunnettu 1500-luvun aatelismies Gustaf Gödekenpoika Fince.

Peder Svärd nuoremman veljiä olivat asemies Olof Svärd nuorempi (mainitaan 1451) ja asemies Göran Svärd (mainitaan 1465 - 1483). Kummallakaan ei ollut sukua jatkaneita poikia, sillä Olofin vaimo, Alissa Henrikintytär Horn, Henrik Olofinpoika Hornin tytär, ehti periä kaksi nuorena kuollutta poikaansa, ja Göranin Villilän-sukuinen mutta nimeltään tuntematon vaimo synnytti vain tyttäriä. Huomattavin heidän perillistensä hallussa olleista tiloista on Nakkilan Anolan kartano, jonka lopulta Göranin tyttärenpoika, rälssimies Jöns Säck myi 1550 laamanni Jöns Knutinpoika Kurckille.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. E. Anthoni, Finländska släkttavlor från tiden omkring 1570 // Genos 25. 1954; E. Anthoni, Ett nyfunnet originalbrev av år 1455 och dess upplysningar om medeltida släktförbindelser // Historisk tidskrift för Finland 45. 1960; E. Anthoni, Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel. 1970; S. Suvanto, Satakunnan historia III : keskiaika. 1973; K. Virkkala, A. Kopisto, E. Lehtinen, Suur-Ulvilan historia I. 1967.