Suvun suomalainen kantaisä on Kort Bitzer, joka mainitaan 1394 - 1395. Hän oli naimisissa Turun arkkiteinin Henricus Magnin sisaren Kristina Månsintyttären kanssa. Avioliiton kautta hän sai osan Tenholan Gennarbystä ja hän hankki ostamalla lisää, kenties loput. Suvun todellinen nousu alkoi kuitenkin Kortin pojan Henrik Bitz in  (noin 1395 - 1458) avioiduttua Turun mahtavan ja varakkaan linnanpäällikön Klaus Lydekenpoika Diekinin Anna-tyttären kanssa. Henrikistä tuli Halikon kihlakunnantuomari, ritari, Etelä-Suomen laamanni ja valtaneuvos.

Henrik Bitzin vanhin poika Co nradus (Kort eli Konrad ) Bitz (K 1489) meni kirkon palvelukseen ja nousi Turun piispanistuimelle. Pojista Klaus Bitz kuoli ilmeisesti jo ennen isäänsä, mutta hänen poikansa Knut Bitz peri äidiltään Anders Henrikinpoika Lindelöfin leskeltä Ingeborg Haakonintytär Frilleltä Sääksmäen Jutikkalan ja asui siellä. Hänen avioliittonsa valtaneuvos, ritari Kristiern Bengtinpoika Oxenstierna tyttären Birgitan kanssa 1485 merkitsi suvun tunnustamista Ruotsin ylimyssukujen vertaiseksi. Knutilla ei ollut aikuisiksi eläneitä poikia.

Henrik Bitzin kolmas poika Erik Bitz peri isänsä viran laamannina, mutta kuoli nuorena 1464. Hänen avioliittonsa ritari Olaf  Tavastin tyttären Märtan kanssa lisäsi huomattavasti suvun maaomaisuutta varsinkin Hämeessä. Heidän pojastaan Henrik Bitz  nuoremmasta (noin 1458 - 1506) tuli ritari ja Pohjois-Suomen laamanni. Hänkin avioitui ylhäiseen sukuun, sillä hänen puolisonsa oli Anna Hansintytär Tott.  Henrikin ja Annan tunnettu poika Erik Bitz kuoli noin 1520, ja häneen suku sammui miehen puolelta. Sen laajan maaomaisuuden peri Anna Klemetintytär Hogenskild, Anna Hansintytär Tottin tytär toisesta avioliitosta, ja sen jälkeen hänen poikansa valtaneuvos Hogenskild Bielke.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. G. Setterkrans, Några medeltida adelsnamn: Bitz : Personnamn från medeltid och 1500-tal // Athroponymica Suecana 2. 1957; B. Sundquist, Deutsche und niederländische Personenbeinamen in Schweden bis 1420 // Anthroponymica Suecana 3. 1957..