Adliga ätten Teet nr 550 †

Adlad 1652-03-20, introd. s. å. Utdöd 1799-02-26.

Ätten, som före adlandet bar namnet Teit, skall härstamma från Skottland och enligt traditionen hava inkommit till Finland under Birger Jarls tid omkr. år 1250. Ofrälse grenar av densamma fortleva ännu i Finland under namnet Teittonen. Den var vid sitt första framträdande i urkunderna bosatt i Pernå socken liksom ätterna Creutz och Poitz, med vilka den var besläktad och delvis förde lika vapen. En halvbroder till nedanstående Mårten Larsson var sekreteraren Jakob Teit (levde ännu 1596), vars namn (ehuru ej fullt riktigt), givits åt det av K. Grotenfelt 1894 utgivna klagomålsregister, som upptog allmogens besvär vid en i Finland åren 1555–1557 igångsatt rannsakning och som utgör en viktig källa för kännedomen om dåvarande finska förhållanden. En medlem av ätten adlades med namnet Stierncreutz.

Vanha aatelissuku, josta eräs suvun jäsen voitti aateluuden Ruotsissa v. 1649 ja esiteltiin Ritarihuoneelle v. 1649 numerolla 436 ja nimellä Stjencreutz, vaakunan kuvan mukaan.  Eräs toinen suvun jäsen aateloitiin 20.3.1652 ja esiteltiin samana vuonna nimellä Teet, numerolla 550.

Pernajan kirkon arkistossa säilytetään tarinaa, jonka on laatinut ja vahvistanut armovuoden saarnaaja Georg Lagus v. 1756, myöhemmin kadonneen dokumentin mukaan:

"Malmgårdissa (Pernajassa) oleva oikeaksi vahvistettu kirjallinen dokumentti.

Eräs aatelismies Skotlannista, nimeltään Teitt Pernossa, palveli Birger-jaarlia sodassa, kun tämä valloitti Hämeenlinnan ja Uudenmaan Ruotsin kruunulle vuonna 1250.  Tämän takia hänestä tuli arvostettu mies Suomessa ja hän antoi rakentaa Pernajan kirkon Uudellamaalla ja nimetä pitäjän ja kirkon isiensä Skotlannissa olevan kotipaikan mukaan, Pärnå (= Pirn).  Hän otti vaakunaansa punaisen Pyhän Antin ristin (Sankt Anderskors) valkoiselle pohjalle ja 1/3 alueen ristin yläpuolella punaiseksi, johon kolme hopeista tähteä ja ylimmäksi kauriin pään, tähti sarvien välissä.  Hänen poikansa nimi oli Jöns Teitt, joka oli Håkanin isä Tetomissa."

Tämän tarinan todenperäisyyttä ei voi kiistää, vaikka sen alkuperäistä muistiinmerkinnän ajankohtaa ei tiedetä; mutta se on säilynyt saarnaaja Laguksen oikeaksi todistamana kopiona.

Kuningas Robert III (1390 - 1406) vahvisti, aatelismiehelle nimeltään Tait, hallintaoikeuden (Pirniin eli Perniin eli) Preniin lähellä Innerleithen kaupunkia Skotlannissa.  James Taitin sinetissä noilta ajoilta on kolmen tähden päällä kauriinpää.  Suomalaisen esi-isän kirkkorakennus käsitti todennäköisesti vain kappelin, jonka peruskiviä paikalliset asukkaat esittelevät Tetomin kartanolla.  Pernajan nykyinen kirkko mainitaan aikaisintaan v. 1351.

Teet'ien aatelisvaakuna - Andreaksen risti tähtien välissä - on naimakauppojen ja perintöjen kautta todennäköisesti tullut Creutzin ja Poitzin aateliskilpiin.

Vanhan Teet- eli Teit-suvun haaroja, joita on vaikea sitoa, on levinnyt ympäri Suomen.  Samaa juurta ovat todennäköisesti Eurajoen kirkkoherra v. 1675 - 92 Johan Gregorii Teet ja hänen veljensä kornetti Jakob Grelsson Teet, kuten myös porvarissuku Teet 1600-luvulla Turussa.

Pernajan vaakuna

 

Pernajan vaakuna oli Pernajan kunnan tunnus. Vaakunan aihe on peräisin Teit-suvun vaakunasta. Suku on perimätiedon mukaan vaikuttanut seudulla jo 1600-luvun alkupuoliskolla tehden siitä Pernajan vanhimman aatelissuvun. Suku polveutuu Skotlannista ja sillä on ollut merkityksensä seudun asuttamiseen ja Pernajan kirkon rakentamiseen. Aatelisvaakunan kolmesta tähdestä kaksi on korvattu aurankärjillä viittaamaan maatalouden merkitykseen.

Vaakunan selitys on ”hopeakentässä lakio ja vinoristi, molemmat punaiset, lakiossa kaksi aurankärkeä ja niiden välissä kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa.” Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Nurmes, ja Pernajan kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 31. toukokuuta 1952. Sisäaisiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 8.elokuuta samana vuonna.

Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2010, kun Pernaja liittyi Ruotsinpyhtään ja Liljedahlin kanssa osaksi Loviisan kaupunkia.

Minä,>Reima Ilmari Vesanto, isäni> ,Lempi Katri Dagmar Vesanto (os Rantanen) hänen äitinsä,> Emma Maria Rantanen hänen äitinsä,> Mariana Fredrikintytär Kujala,Mäkelä, hänen äitinsä,>Anna Kaisa Tuomaantytär Kujala (os. Lumberg) hänen äitinsä,> Maria Ulriikka Leppänen, hänen äitinsä,>Kaapro Kaapronpoika Leppänen, hänen isänsä,> Kaapro Leppänen, hänen isänsä,> Jaakko Heikinpoika Leppänen (os. Rossa) hänen isäsnsä, >Kaisa Heikintytär Finno, hänen äitinsä,> Heikki Jaakonpoika Finno, hänen isänsä,> Jaakko Heikinpoika Finno, hänen isäsnsä,> Henrik Jaakonpoika Finno, hänen isänsä,> Margareta Henrikdotter Myllär, Mylläri, hänen äitinsä,> Gregorius Martini Teit/Teet hänen miehensä> Mårten Larsson Teit, hänen isänsä

Teet, Gregorius Martini (noin 1560 - 1615) Teit / Teitt / Teitti / Teittus, Grels / Greger, Grels Mårtensson S Pernaja noin 1560. V Pernajan nimismies, rälssimies Martti Laurinpoika / Mårten Larsson Teet (Teit) ja Anna Perttelintytär / Anna Bertilsdotter. Kävi Turun katedraalikoulua. Ylioppilas (Gregorius Teittus ex Perno Nylandiae) Wittenbergissä 24.10.1586; filosofian maisteri 19.9.1588. Teet sai opiskeluunsa tuntuvasti avustusta sekä Turun tuomiokirkon että valtion varoista. Turun katedraalikoulun apuopettaja (hypodidascalus) 1580-luvulla ennen Saksaan lähtöään; kotimaahan palattuaan Turun katedraalikoulun rehtori (koulumestari) 31.10.1588; Turun tuomiokapitulin jäsen 1588; kouluviran ohessa Maarian prebendaseurakunnan kirkkoherra 25.5.1589 (kuolemaansa asti); Turun ruotsalaisen ja suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Kaarle-herttuan nimittämänä 22.10.1595; tuomiorovastin viran tultua 1604 lakkautetuksi hoiti käytännössä tuomiorovastille kuuluneita tehtäviä ja Turun hiippakunnan piispan virkatehtäviä nähtävästi ainakin 1606. Osallistui Uppsalan kokoukseen helmi-maaliskuussa 1593, kuului Turun hiippakunnan edustajana kokouksen puheenjohtajistoon ja allekirjoitti (”Ex diocesi Aboensi. – – M. Gregorius Martini, rector Scholae.”) kokouksen alkuperäisen päätösasiakirjan 20.3.1593; pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1605. Oltuaan kuningas Juhana III:n hallitessa tämän käyttöönottaman liturgian kannattaja Teet siirtyi kuninkaan kuoltua paavilliseksi leimatun liturgian vastustajaksi. Puhdasoppisen luterilaisuuden edustajana hän toimi tarmokkaasti vanhojen seremonioiden poistamiseksi. Teet oli Kaarle-herttuan suosiossa ja herttua ehdotti häntä kahteen kertaan Turun piispaksi, ensin valtionhoitajana 20.5.1600 ja sitten ”valittuna kuninkaana” toistamiseen 28.5.1606. Kaarle-herttuan asettaman raamatunsuomennoskomitean jäsen 4.7.1602. Teet oli koulumiesvuosinaan ”hankkinut ulkomailta kirjallisuutta arvatenkin opetustarkoituksia palvelemaan” (Paarma). Omisti Paijulan tilan Maarian Paattisilla 1590–1595. Varakkaana miehenä Teet varusti 1609 kaksi ratsumiestä hevosineen kuninkaallisen armeijan tarpeisiin ja sai kuningas Kustaa II Aadolfilta 1614 kuninkaallisen kirjeen voidakseen periä velallisilta saataviaan. K alkuvuodesta 1615. P1 huhtikuu 1590 Margareta Henriksdotter hänen 2. avioliitossaan, K 1605, P1 V Turun kaupungin porvari Henrik Myllar ja Agnes N.N.; P2 1610 Margareta Tomasdotter hänen 2. avioliitossaan, K 1625, P2 V Sääksmäen kihlakunnan voudin kirjuri Tuomas Perttelinpoika / Tomas Bertilsson ja Valpuri Henrikintytär / Valborg Henriksdotter hänen 1. avioliitossaan. Margareta Henriksdotterin P1 Teetin edeltäjä Turun katedraalikoulun rehtorina ja Maarian kirkkoherrana  Jacobus Petri Finno, K Turku syyskuu 1588. Margareta Tomasdotterin P1 lainlukija, alilaamanni Henrik Jaakonpoika / Jakobsson, K 1606. Julkaistu 19.1.2011. Väänänen, Kyösti: Gregorius Martini Teet. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 9. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011– (viitattu 16.4.2023). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe201101191118; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-002453     https://sv.wikipedia.org/wiki/Teet   Ruotsinkielinen Wikipedia sivusto löytyy suvun alkuperästä ja yhteydestä muihin aatelissukuihin mm Creutz och Poitz sekä Stierncreutz och Teetgren