Aluksi vähän historiaa Vesilahdelta.

Isoviha hidasti torppien perustamista Vesilahdessakin. Laukon kartanon toimesta
syntyivät vain Lahdenpohjan ja Naskalin torpat. Mutta heti isonvihan jälkeen Axel
Gustaf Kurjen isännöidessä Laukkoa vuodesta 1749 syntyi kymmeniä uusia torppia
Laukon ja Tottijärven metsämaille ja juuri tällöin alkoi Tottijärven torpparilääni
muodostua. 1750-lla perustettiin kymmenen uutta torppaa ja 1780-lla peräti 16.
Kurkien isännyyden ajan Laukon kartanossa v. 1808 päättyessä oli tilalla 63 torppaa.
Etuoikeudestaan huolimatta alkoivat ratsutilat, puustellit ja pappilat perustaa torppia
vasta kartanoiden jälkeen. Ja vuonna 1738 alkaa ratsutiloilla olla maassamme jo yhtä
paljon torppia kuin sätereilläkin.
Ensimmäiset talonpoikaistilojen torpat syntyivät Vesilahdessa Hakimäen (nyk.
Ylämäkeä) säterirusthollin toimesta v.1740, jolloin sen maalla olivat Silvo ja Satikka nimiset torpat.

Vasta viisitoista vuotta myöhemmin perustettiin seuraavat kaksi
torppaa, toinen pappilan ja toinen niinikään Hakimäen toimesta. 1760-lle tultaessa
torpat olivat perustaneet myös Kaltsilan Erkkilä, Mantereen Mattilan rustholli ja
jälleen Hakinmäen rustholli. 1760-lla torppia paikkakunnalla syntyi 13, joista suurin
osa edelleen rusthollien maille. Vain Heinutsuon Eskolan, Mantereen Laurilan ja
Kosken Orimuksen torpat olivat tavallisten talonpoikaistalojen alkuun panemia.

Ote Minna Valkaman kirjoituksesta Torppariajan historiaa.

Vesilahdella oli keskiajan lopulla Mantereen kylässä oli kuusi taloa: Mattila, Vilo, Pietilä, Nikkilä (josta Uotila), Tomppa (=Päykkä) ja Marttila. Välittömässä läheisyydessä oli vielä suuri, yksitaloinen kylä, Hakkila eli Hakinmäki, jonka isännän mainitaan 1500-luvulla olleen pitäjän rikkain talonpoika. Hakkilasta tuli 1611 ratsutila (säterirustholli), ja Vesilahden ensimmäiset talonpoikaistorpat sillä oli jo 1740. Myös Pietilä, Mattila ja Laurila olivat ratsutiloja.

Sukuhaara suorassa polvessa 17 sukupolven päästä ja sijoittuu Vesilahdella lähes samalle tilalle tai ainakin alueille  koko sukuhistorian ajan, lähdetään 1500-luvulta.

.Kantaisä tässä suvussa lähtee Vesilahden Hakinmäen  ratsutilalta ja osa tiedoista on saatu Vesilahden talonkirjoista

Ensimmäinen kirjoissa on Paul Andesson Hakinmäki s. noin v1500, hän on Hakkilan ratsutilan ensimmäinen isäntä 1540-72 talonkirjojen mukaan, aviopuoliso tuntematon, he ovat vanhemmat

>Clemet Paulsson Hakinmäki s.noin v1520, hän oli Hakkilan ratsutilan isäntä v1573-84, aviopuoliso tuntematon, he ovat vanhemmat

>Per Clemetsson Hakinmäki s.noin v1540. Hän oli Hakkilan ratsutilan isäntä v1585-1607. Aviopuoliso tuntematon, he ovat vanhemmat

>Per Lintu  Hakinmäki s. noin v1560  Hän oli Hakkilan ratsutilan isäntä v1611-21- Aviopuoliso tuntematon, he ovat vanhemmat

>Per Persson Hakinmäki .s.noin v1580  Hän oli Hakkilan ratsutilan isäntä v1622-34.Aviopuoliso tuntematon, he ovat vanhemmat

>Matts Persson Hakinmäki s. noin v1600 >Hän oli Hakkilan ratsutilan isäntä 1635,Aviopuoliso tuntematon, he ovat vanhemmat.   (Veli Clemet Persson on Hakkilan isäntä v1637-51)

>Simon Bertilsson Hakinmäki s. non 1620:Hän oli Hakkilan isäntä v1655-59. Aviopuoliso tuntematon he olivat vanhemmat

>Christer Olofsson Hakinmäki s noin v1640. Hän oli Hakkilan ratsutilan isäntä 1663-64, veli  Michel Olofssons Hakinmäki s.noin v1641 ja hän oli Hakkilan ratsutilan isäntä 1665-70. Aviopuoliso Caisa  Hakinmäki. Veli

> Eric Michelsson Hakinmäki s noin v1642 Hän oli Hakkilan ratsutilan isäntä v1671-77, Aviopuoliso Margareta Hakinmäki, he ovat vanhemmat

>Christina Hakinmäki s v1665 aviopuoliso Henric Anders Mulli hän oli Hakkilan ratsutilan isäntä v1679-1702 he olivat vanhemmat

>Lisa Henriksdotter Hakinmäki s. noin 1685 oli Hakkilan ratsutilan emäntä v. 1709  Aviopuoliso Matts Jöranss Hän oli Hakkilan ratsutilan isäntä  v1703-08. lanko Anders Jöranss oli Hakkilan isäntä  1710-32

>poika Henric Anderss Hakinmäki oli Hakkiln ratsutilan isäntä 1733-37 >

Matts Ericsson Hakinmäki  s. noin 1700  K.1772 Hakinmäki Vesilahti Rusthollari, vävyisäntä Hakimäki Hakkila Vesilahti., Hakkilan isäntä 1738-59, aviopuoliso: Christina Andersdotter s. 1717 Hakinmäki  Vesilahti Hakkila Hakinmäki. He ovat vanhemmat

>Juho Matinpoika Hakkila (Johan Matsson) s. 02.08.1762 Vesilahti Hakinmäki Hakkila k.10.05.1829  Säterirusthollarin poika. Rusthollin isäntä Hakkila Hakimäki 1760-68, Hakkilan Hakkila 1760-90., Rusthållari, Hakkilan isäntä 1760-68, aviopuoliso Walborg Mathiasdotter Hakkila s.1762 Onkimäen kylä Öyrän tila k.1808 (‎~46‏ ikäisenä) Vesilahti Hakkila, he olivat vanhemmat

>Axel Juhonpoika Erkkilä os Hakkila s. 2. maaliskuuta 1824 Vesilahti   k. 26. elokuuta 1867 (43 ikäisenä) Vesilahti, Kaltsilan Erkkilän rust.holl. aviopuoliso Eufrosyne Wilhelmina os Vikkula, Hakkila s. 10.03.1833 Pirkkala Kagataan kylä, Wikkulan tila, k.19.1893 Kaltsilan Erkkilä, he ovat vanhemmat

Erns Adolf ja Emma Rantanen

> Erns Adolf Axelsson Erkkilä os Hakkila Rantanen   s,19. elokuuta 1857 Vesilahti Kaltsilan Erkkilä K. 18. maaliskuuta 1914 (56 ikäisenä) Vesilahti aviopuoliso Emma Mariantytär Rantanen s.5. heinäkuuta 1869 Suodenniemi k 20. huhtikuuta 1918 (48 ikäisenä) Vesilahti, Suomelan vasikkahaka, siellä punaiset ampuivat hänet ollessaan pyykillä tyttäriensä kanssa. He ovat vanhemmat

>Katri (Kaisa)Lempi Dagmar os Rantanen, Vesanto (Mummuni) s. 24. marraskuuta 1902 Vesilahti 30. huhtikuuta 1971 (68 ikäisenä) Tampere, Finland.aviopuoliso Johan Vilhelm Vesanto ( vaarini) s. 14. helmikuuta 1895 Suomi k.22. heinäkuuta 1972 (77 ikäisenä) Tampere, Finland He ovat vanhemmat

>Reimä Ilmari Vesanto (isäni) s 5. huhtikuuta 1922 Tampere, Finland k.8. huhtikuuta 2003 (81 ikäisenä) Tampere, Finland, aviopuoliso Kirsti Linnea os Heiniö Vesanto s. 20.07,1923 Tampere k. 08.03.1999 Tampere. He ovan minun vanhempani.

Tämä haara liittyy isäni äidin kautta Emma Erkkilä Rantaseen.