Nettitutkimustyötä!

Keskiajan lopulla Mantereen kylässä oli kuusi taloa: Mattila, Vilo, Pietilä, Nikkilä (josta Uotila), Tomppa (=Päykkä) ja Marttila. Välittömässä läheisyydessä oli vielä suuri, yksitaloinen kylä, Hakkila eli Hakinmäki, jonka isännän mainitaan 1500-luvulla olleen pitäjän rikkain talonpoika. Hakkilasta tuli 1611 ratsutila (säterirustholli), ja Vesilahden ensimmäiset talonpoikaistorpat sillä oli jo 1740. Myös Pietilä, Mattila ja Laurila olivat ratsutiloja.

Wikipediasta löytyi tämä viittaus Hakkilaan.

Mantere on yksi Vesilahden vanhimmista kylistä. Ensimmäiset kirjalliset maininnat kylästä on 1400-luvulta. Keskiajalla kylässä oli kuusi taloa. Välittömästi Mantereen kylän läheisyydessä sijaitsee Hakkilan eli Hakinmäen kylä, jonka ainoasta talosta Hakkilasta tuli ratsutila vuonna 1611 ja jolla oli Vesilahden ensimmäiset talonpoikaistorpat vuonna 1740.[3]

Tieyhteys Lempäälän suuntaan saatiin vuonna 1893, kun Näppilän silta Pyhäjärven ylitse valmistui. Kylän talot sijaitsivat vielä 1800-luvun alussa Mantereenjärven lähistöllä muodostaen niin sanotun rivikylän. Monet talot olivat kuitenkin 1800-luvun puoliväliin mennessä siirtyneet etäämmälle toisistaan. Vuoden 1918 sisällissodassa lähes kaikki Mantereen talot paloivat ja jälleenrakentamisen myötä kylän asutus hajaantui entisestään.[3]

 

Hakkila tänäpäivänä

Vesilahti Koskenkylän ympäristön Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011, löysin tämän netistä

Vesilahti Hakkila
Mjtunnus:
Rauh.lk:
2
Ajoitus:
historiallinen
Laji:
asuinpaikka: kylätontti
36
Sijainti:
Paikka sijaitsee Vesilahden kirkosta 5,3 km kaakkoon.
Huomiot:
Asutuksen yleisluettelossa v. 1540 kylässä kolme taloa. Kartalla v. 1853 tontilla kaksi taloa.
 
Tontin rajaus 1853 kartan perusteella. Varhaisempaa karttaa ei löytynyt. Kylätontti
Mantereenjärven länsirannalla, noin 450 m Höllilästä pohjoiseen, maantien itä-
puolella. Aluetta ympäröi pellot, paitsi etelä-lounaasta,jossa kyläasutusta.
Vanhan tien länsipuoliset tontit todennäköisesti tuhoutuneet, itäpuolella vielä säilynyttä aluetta.
 
Tien länsipuolella on edelleen pystyssä hevostalli harmaakiviperustuksella (ei enää käytössä). Tien länsipuolella hevostallista etelään on aiemmin sijainnut vastaavalla perustuksella varustettu navettarakennus, joka paloi 1960-luvulla. Sen kiviperustan kivet siirrettiin Taipaleenjoelle 1990-luvulla. (Elina Ikkala Hakkilassa kertoi) Nykyään tontti on tasattu ja sitä käytetään lähinnä kasvimaana.
Kylätontin koillisosassa on vanha kivijalka (8x12m) jonka keskellä on tulisija
(2x2x0,7 m).
 
Em. kivijalasta 15m etelään on vanha kivistä ladottu holvikellari talon perustuk-
sessa. Tämän talon perustuksen koko on 14x7metriä, sisältäen 4x6 metrin kokoisen lisälaajennusosan.
Tontin kaakkoisreunalla on uudehko asuinrakennus (ehkä 70-lukua), jonka piha-maa suhteellisen luonnonvarainenoin Joitakin vanhoja rakenteita todennäköisestijäljellä, vaikkei maan päälle näykään.
 
Hakkilan kylätontin eteläpuolella olevassa metsässä on 9x27 m kokoinen har-
maakiviperusta ja siinä tulisijan jäänteet (kooltaan 4x4x1 m). Kyseessä on vanhan
muonamiehentalon jäänteet. Talossa oli aikoinaan 12 huonetta ja se paloi 1960-luvun alkupuolella. (Elina Ikkala Hakkilasta kertoi).