Lähteet: Kansallinen Elämäkerrasto, Osa II S.50 Rosen Ragnar Maisteri ja Wikipedia. Omiin sukujuuriini Fleming-suku liittyy Sukutaulu IV linkki: https://sukujuuret.vuodatus.net/sivut/esivanhempani-aidin-isan-taulu-iv

Fleming-suku

Ruotsi-Suomen maineikkaimipia ylimys-sukuja, lienee, samoin kuin muutkin Fleming suvut, joita keskiajalla tavataan mm Tanskassa, Puolassa ja Skotlannissa, alkujaan ollut lähtöisin Flanderista ( saks. fleming =flaamilainen) tai mahdollisesti Branderburgissa sijaistsevasta Flämingin maakunnasta. Pohjoismaihin se kenties on, kuten eräs vanha sukutarina väittääkin, tullut lähinna Pommerista, missä samanlaista vaakunaa käyttävän Fleming-suvun jäseniä, mm linnanvouti Klaus Fleming mainitaan 1300-luvun puolivälissä. Suvun vanhin varmuudella tunnettu kantaisä ritari Peder Fleming.(oma huom. Esi-isä suorassa polvessa minulle 18 sukupolven takaa) mainitaan ensimmäisen kerran Norjassa 1366, jolloin hän yhdessä Turun linnan urheana puolustajana Narve Ingelvaldinpojan kanssa Haakon-kuninkaan puolesta takavarikoi Lyypekkiläisiä kauppalaivoja Marstrandin satamassa. Myöhemmin hän siirtyi Ruotsiin, missä lienee ollut elossa vielä1406.

Peder Flemingillä oli useita poikia, joista Klasista (n. 1360 – 1427 jälkeen) tuli Ruotsissa ja Suomessa vaikuttaneen sukuhaaran kantaisä ja Hermanista tanskalaisen sukuhaaran kantaisä. Suomessa suku vaurastui sillä, että kaksi veljestä, laamanni Klaun pojat Henrik (k. ennen vuotta 1480) ja Maunu (k. 1450 jälkeen), solmivat taloudellisesti hyvät avioliitot suomalaisten kartanonperijättärien kanssa, ja saivat asetuttua omaisuuden avulla maakuntansa johtoasemiin: veljeksistä Henrik nai Kuitian perijättären, piispa Maunu Tavast veljentyttären Valpurin; ja Maunu nai Louhisaaren omistajan Elinan.

Porvoon seudulle asettui yksi Fleming-suvun haara jo keskiajalla saatuaan äidinperintönä Tjusterbyn kartanon. Flemingintie nimetty suvun edustajien mukaan Siuntiossa Uudellamaalla.

Peder Flemingin jälkeläiset viidennessä polvessa serkukset Lars ja Klas korotettiin vapaaherroiksi Lars Fleming (1521 Turun läänin Uusikirkko – 27. helmikuuta 1562 Tallinna) korotettiin Nyynäisten vapaaherrksi 29. kesäkuuta 1561. Tämä sukuhaara kuitenkin sammui Larsin poikaan Ivariin (1553 – 5. tammikuuta 1569 Tukholma). Klaus Fleming korotettiin Viikin vapaaherraksi 2. elokuuta 1569, mutta tämä sukuhaara sammui 10. marraskuuta 1599 Klaus Flemingin poikien Juhanan ja Olavin mestaamiseen Turun torilla.

Fleming-suku esiteltiin 10. maaliskuuta – 4. huhtikuuta 1626 vastaperustetun Ruotsin ritarihuoneen aatelisena sukuna numerona 4. Tämä haara sammui vasta 20. tammikuuta 1825. Klas Flemingin jälkeläinen kahdeksannessa sukupolvessa Erik Fleming (19. helmikuuta 1616 Edeby ,Södermanland , Ruotsi – 19. huhtikuuta 1679 Riksten, Södermanland, Ruotsi) korotettiin Lajusten linnan vapaaherraksi 1654 ja esiteltiin ritarihuoneella numerolla 39. Tämä sukuhaara kuitenkin sammui 29. heinäkuuta 1786.

Klas Flemingin jälkeläinen seitsemännessä polvessa oli amiraali Klas Fleming (1592–1644). Hänen lapsensa korotettiin vapaaherralliseen säätyyn 26. maaliskuuta 1651 isän ansioista. Pojat esiteltiin ritarihuoneella numerolla 17 nimellä Fleming Liperin vapaaherroina af Liebelitz Liperin 15. lokakuuta 1652.

Amiraali Klas Flemingin pojanpoika marsalkka Klas Fleming af Liebelitzin (1649–1685) leski ja lapset korotettiin kreivilliseen säätyyn 10. joulukuuta 1687 palkkiona marsalkan tekemistä palveluksista valtakunnalle. Pojat esiteltiin ritarihuoneella numerolla 26 ja nimellä Fleming 5. helmikuuta 1689. Sukuhaara kuitenkin sammui 15. marraskuuta 1729.

Suku jatkui vielä nuorimman Klaus Flemingin veljestä Herman Flemingistä (1654–1718). Suomessa jäljellä ollut suku immatrikuloitiin Suomen ritarihuoneella sen järjestäytymisen yhteydessä 6. helmikuuta 1818 vapaaherrallisena sukuna numero 1 nimellä Fleming af Liebelitz, mutta tämä sukuhaara sammui Suomessa mieslinjalta vuonna 1852 ja lopullisesti vuonna 1880. Sukuun kuuluvia elää yhä Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

Seuraavissa lisää Fleming-suvusta.

https://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifl.htm

https://www.kansallismuseo.fi/fi/louhisaari/historiaa

Klas Fleming