Äitini sukuhaaraan kuuluu paljon pappeja, toivon, että saan kaikki jotenkin luetteloitua, Piispoja, tuomiorovasteja, kirkkoherroja ja kappalaisia.Osa suorassa polvessa ja osa I:s II:s ja III:s serkkuja.

Aloitetaan esi-isästä 14 Sukupolven päästä suorassa polvessa

1. Henricus Henrici Witticius (Wittingius / Vitikka / VitticiusHenrik Henrikinpoika >

1.Minä > 2. Kirsti Linnea os Heiniö, Vesanto äitini, 3.Signe Maria Heiniö os.Etelävuori ent. Söderberg, hänen äitinsä, 4.Ida Maria os. Lampinen, Söderberg, hänen äitinsä ,5. Edla Lindgren, hänen äitinsä,6. Matts Mattsson Lindgren, hänen isänsä, 7.Hedvig Heikintytär Änkka, hänen äitinsä, 8. Anna Maria Kustaantytär Grönqvist, 9- Anna Svanstrupe, hänen äitinsä, 10.Elisabeth Kristoffersdotter Florinus, hänen äitinsä, 11.Brita Johansdotter Svanstrupe, hänen äitinsä,12. Anna Henrikintytär Svanstrupe os. Carstenius, hänen äitinsä,13. Anna Johanna Henrikintytär Carstenia os Witticius hänen äitinsä,14. Henrici Henricus Witticius hänen isänsä

 

1.  Henrici Henricius Witticius, toimi 1592-1597 Helsingin ruotsalais-suomalaisen kaupunkiseurakunnan kirkkoherrana. Kuninkaan kirjeellä, päivätty 8.6.1594, Henricukselle myönnetty vuosipalkkana 2 leiviskää viljaa (leiviskä 8,5 kiloa) (Akiander, Herdaminne 1.s.174)

Henricus osallistui Uppsalan synodiin 1593. Henricus Vitikka osallistui Uppsalan merkittävään kirkolliskokoukseen vuonna 1598, jolloin Juhana III:n aikaisten uskonriitojen jälkeen Ruotsi-Suomessa palattiin jälleen alkuperäiseen Lutherin oppiin.

Henrici Witticiuksen poika  Knut Henriksson Witticius  S 1575 K1647Elisabeth Carlsdotter Sursill :n S 1574 K 1635  heidän poikansa  2.Gustav Knutsson Witticius S 1600 K1647 Lohtajan kirkkoherra. Hänestä lisää linkistä Turun Tuomiokirkon paimenmuistiosta.

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2695

Knut Henriksson Witticius ja Elisabeth Carlsdotter Sursill:n tytär Margareta Knutsdotter Witting S1605 K 1669 aviopuoliso 3.Jacob Jacobinpoika Carlman Borgoensis S noin 1590 K 1653

Carlman, Jacobus Jacobi (1590–1653) Borgoensis, Jacob Jacobj, Jakob Jakobsson Ylioppilasmatrikkeli S Pietarsaari 23.7.1590. V Pietarsaaren kappalainen, myöhemmin Uudenkaarlepyyn ensimmäinen kirkkoherra Jacobus Sigfridi ja N.N.Uudenkaarlepyyn asukkaiden kuningatar Kristiinalle osoittamassa, 2.7.1650 päivätyssä anomuskirjelmässä, jossa pyydettiin kirkkoherran poikaa Canutus Jacobi Carlmannusta isänsä seuraajaksi, Jacobus Jacobin mainitaan palvelleen seurakuntaa kappalaisena 15 vuotta ja kirkkoherrana 14 vuotta.Jacobus Jacobi vaikutti merkittävästi siihen, että Uuteenkaarlepyyhyn perustettiin triviaalikoulu 1641. Hän otti yhdessä erään Jakob Eriksson -nimisen porvarin kanssa viljelykseen maatilan Uudenkaarlepyyn kirkonkylässä 1633.K Uusikaarlepyy toukokuussa 1653.

1. pso Kokkola helmikuussa 1626 Margareta Knutsdotter Witting, Vanhemmat: Kokkolan kaupungin pormestari Knut Henriksson Witting ja Elisabet Karlsdotter Sursill hänen 1. avioliitossaan;

2. pso Margareta Pettersdotter Arctophilacia hänen 2. avioliitossaan, oli elossa toistamiseen leskenä Uudenkaarlepyyn pitäjässä 1660, Vanhemmat: Kalajoen kirkkoherra, Pohjois-Pohjanmaan rovasti Petrus Michaelis Arctophilacius ja Magdalena Östensdotter Sursill. Margareta Arctophilacian 1. pso oli Kalajoen kappalainen, myöhemmin Kemin kirkkoherra Johannes Olai Pictorius, K Kemi 1643.

Knut Witticius ja Elisabeth Sursill:n tytär Susanna Knutsdotter Witting S 1590 K 1645 Aviopuoliso Josef Munselius S 1590 K 1649 Uudenkaarlebyn pormestari, Heidän tyttärensä Christina Josefsdotter Munselius, aviopuoliso 4. Erik Laurinpoika Granberg, Lochtovius S1623 K1687 hän valmistui varsin nuorena papiksi. Hänestä voi lukea Turun hiippakunnan paimenmuistiosta, linkki alapuolella.

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/811

Hänen tyttärensä Anna Johanna Henrikintytär Witticius s. noin 1585 k.1638 hän meni naimisiin Henrik Fredriksson Carsteniuksen kanssa s. 1550  k.1614.  Helsingin pormestari 1608-1610, kauppias, Borgare

Heidän poikansa:

5. Henrik Johan Henriksson Carstens / Carstenius,  Turun hiippakunnan piispa.
Kävi Helsingin pedagogiota 1620, Tallinnan pedagogiota noin 1625 ja Turun katedraalikoulua 1629. Vihittiin papiksi Turussa 1632, mutta jatkoi piispa Isaacus Rothoviuksen kehotuksesta opintojaan Saksassa 1632–1634; opiskeli aluksi Lyypekissä filologi Johann Kirchmannin johdolla, siirtyi Rostockiin tammikuussa 1633 (kirjattiin ylioppilasmatrikkeliin lokakuussa) ja vielä samana vuonna Wittenbergiin (ei mainita ylioppilasmatrikkelissa). Hänen opettajanaan oli mm. jyrkän luterilaisen ortodoksian johtaviin teologeihin kuuluva Johann Hülsemann. Carstenius palasi kolmikymmenvuotisen sodan rauhattomuuksien takia tutkintoa suorittamatta kotimaahaan ilmeisesti ruotsalaisten hallussa olevan Greifswaldin kautta 1634. Respondentti pro gradu Turun akatemiassa 1653; filosofian maisteri (primus) 3.5.1653.
Alla olevasta linkistä löytyy lisää histoiriaa Henricus Henrici Carsteniuksesta
 
 
Hänen sisrensa Johanna Henrikintytä Carstenia s1614 k 1665 Aviopuoliso  Mårten Nilsson Tolpo S 1614 K. 1665, Viipurin pormestari, Uudenmaan ja Hämeen läänin kirjanpitäjä, Akaan Konhon ratsutilan omistaja. Heidän tyttärensä Anna Mårtensdotter Tolpon aviopuoliso > 6 .Matias Mårtensson Lignipaeus S1620 k- 1699, hänestä löytyy tietoa Turun hiippakunnan paimenmuistiossa, johon linkki alapuolella
 
Johanna Henrikintytär Carstenia II: aviopuoliso 7.Hans Sigfridsson Brotherus S1615 k- 1676. Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Torsten Stålhandsken rykm.) saarnaaja (1638), palveli sotilaspappina Saksassa. Helsingin pitäjän kappalainen 1646 (ehkä jo 1641), kirkkoherra 1651–52. Mikkelin kirkkoherra 1653. Lääninrovasti (1660). Valtiopäivämies 1659–60 ja 1675. † Mikkelissä alkuvuodesta 1676.
Hänen poikansa,8. Sigfridsson Johansson Brotherus S1644 K1698 Mikkelin kirkkoherra.

Heidä tyttärensä Kristiina Matiaksentytär Lignipaeus s.1662 k 1717, aviopuoliso 9. Olavi Kristerinpoika Castrenius os Mattila S1666 K 1736. Huom ei ole samoja Carsteniuksia kuin muut sukupuussa olevat!

Pälkäneen kappalainen 1701. Pysyi virassa isonvihan yli. 1729-1736 Pälkäneen kirkkoherra, Kyrkoherde i Pälkäne., Pälkäneen kirkkoherra 1729-1736.
 
Carstenius suvusta olen aiemmin jo kirjoittanut ja siihen on linkki alapiolella.

https://sukujuuret.vuodatus.net/lue/2022/07/historiassa-mainitut-sukulaiset-jatkuu-henrik-fredriksson-carstens

Pappeja Carsteniuksen suvussa on useampia, niistä seuraavassa.Henricus Henricin poika. 10. Petrus Heikinpoika Carstenius  hän oli Viipurin kirkkoherra ja Rovasti hänestä löytyy  kirjoitus Wikipediasta ja lisää hänen historiaansa voi luketa seuraavasta linkistä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Petter_Carstenius

Henricuksen tytär, Catarina Henriksdotter Carstenia S.1655 k.1683 Aviopuoliso Johan Erksson Munck S 1644 K. 1688.Tuuterin (Duderhof) vapaaherrakunnan hopmanni (käskynhaltija) Inkerissä. Heidän poikansa  11.Henrik Johansson Munck S 1675

Narvan katedraalikoulun oppilas (1688). Ylioppilas Turussa 21.10.1692 [Munck] Henr. Ingerm _ 198. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1692] d. 21. Octbr. Henricus Munck. Ingerm. Lector Sch. Narvensis. Respondentti 30.6.1697, pr. Torsten Rudeen U385. — Narvan katedraalikoulun teologian lehtori 1699.

Heidän tyttärensä Anna Johansdotter Munck S1675 K 1769 Aviopuoliso 12. Johan Matthiasson Rungius S1666 K 1704

Loimaan Kirkkoherra, hänestä voi lukea lisää Turun hiippakunnan paimenmuistosta, linkki alapuolella.

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2149

Hänen veljensä 13.Jacob Matthiae Rungius S1662 K 1720 Loimaan kirkkoherra, hänestä voi lukea Turun hiippakunnan paimenmustiosta lisää linkistä alapuolella

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2147

Hänen isänsä 14 .Matthias Henrici Rungious S 1640 K 1715 Hänestä lisää Turun hiippakunna paimenmuistiosa linkki alapuolella.

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2151

Petrus Heikinpoika Carstenin Vaimon Katarina Thauvonius isä 15.:Abraham Thauvonius 1622− 21 tammikuu 1679 toimi Viipurin  piispana 1672 alkaen. Viipurin piispana hän harrasti sikäläisen lukion vaurastuttamista. Aiemmin hän oli tehnyt uran ensin luonnontiedon sitten teologian professorina  Turun yliopistossa.

Hänestä lisää Wikipediassa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Abraham_Thauvonius

Abraham Thauvonius

(noin 1622- 1679)

teologian professori, Narvan superintendentti, Viipurin piispa

Yltämättä kovinkaan merkittäviin saavutuksiin tieteen tai kirkollisen toiminnan alueella Abraham Thauvonius on jättänyt nimensä Suomen kulttuuri- ja kirkkohistoriaan toimimalla ansiokkaasti Turun akatemian fysiikan ja teologian professorina sekä edistämällä Viipurin hiippakunnan kymmenentenä piispana Ruotsi-Suomen itäisten osien kirkollisia oloja ja pyrkimällä parantamaan erityisesti Viipurin lukion asemaa. Lähde: Kansallisbiografia

Abraham Thauvoniuksen isä 16. Georgius Matthiae Thauvonius 1577-1650 oli Halikon kirkkoherra, hänestä voi lukea enemmän seuraavasta linkistä:

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2470

Palataan Carsteniukseen, Anna Henrikintytär os. Carstenius Svantrupe S1615 K 1680 meni naimisiin 17.Johannes Stepfansson Svantrupen S1620 k 1665.  

Johannes Stephani Svantrupe  noin 1620- 1665

S ilmeisesti Jämsä oletettavasti noin 1620. V Jämsän kirkkoherra Stephanus Matthiae Svanstrupe ja Margareta (Margeta) Knutsdotter. Ylioppilas Uppsalassa yhdessä veljensä Eliaksen kanssa (Johannes & Elias Stephani Thavasti) 4.6.1637.

Hämeenlinnan kirkkoherra, samalla pedagogion rehtori ja Hämeen linnan linnansarnaaja 1645; Viipurin hiippakunnan Jämsän kirkkoherra veljensä Samuel Stephani Svanstrupen kuoltua 1653.

Omisti Jämsässä Yijälän ratsutilan.

Synodaaliväitöksen respondentti (synod. resp.) Viipurin pappeinkokouksessa 1660.

Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 18.6. (3.12.)1652, helmikuu (23.3.) ja maaliskuu (2.4.)1653.

K Jämsä (6.4. jälkeen) 1665.

P Anna Henriksdotter Carstenia, PV luultavasti porvari ja kauppias Helsingissä, Helsingin pormestari Henricus Frederici Carstenius (Carstens) ja Anna Henriksdotter Witticia (Vitikka).

Julkaistu 19.1.2011. Väänänen, Kyösti: Johannes Stephani Svanstrupe. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 9. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011.
 
Johanneksen isä 18.Stefan Mattsson Svanstrupe S 1580 K 1645, Jämsän kirkkoherra
 
Johanneksen veli 19..Daniel Stefansson Svanstrupe S 1600  k 1650 Jämsän kappalainen.
Johanneksen poika 20. Gabriel Johansson Svanstrupe S 1640 K 1684 Jämsän kappalainen

Johanneksen veli, 21 .Erik Stefansson S. 1610 k 1647 Niinikää Jämsän kirkkoherra. Hänen veljensä 22.Elias Stefansson Svantrupe S1610 k. 1641 Turun akatemian deposiittori 1640  hänen Veljensä

23.Isak Stefansson Svanstrupe s1620 k.1694 Laukaan kapplainen

Kaikki veljekset ovat pappeja.ja vielä kolmanessa polvessa.

24.Erik Erkinpoika Svanrtupe s.1646 k 1693 Jämsän kappalainen

25. Georgius Matthie Favorinus  S.1600 k. 1660 Jämsän kirkkoherran Stefafan Mattson Svantrupen veli

hänestä olen koonnut artikkelin jo aiemmin ja siihen linkki alapuolella

https://sukujuuret.vuodatus.net/lue/2022/07/seuraava-historian-kirjoissa-nakyva-sukulainen

hänestä myös linkki Turun hiippakunnan paimenmuistioon alapuolella

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2719

Hänen vanhin poikansa  26. Johannes Gregoriusson Favorinus s 1633 K. 1672

Johan Favorinus kuoli nuorena, 39 vuoden ijässä, syyskuun lopulla v. 1672 Hämeenkyrön kirkkoherrana. Seuraten isänsä esimerkkiä palveli hän v:sta 1656 rykmentin pappina eversti Vilhelm Yxkullin rykmentissä. Tunnetaan Johan Favorinus vanhemman Margareta Paavalintyttären hautajaisissa v. 1665 pitämä saarna, joka painettiin Turussa vuonna 1666. Ikaalisten kirkkoherra Abraham Ikalensis, joka vihki hänet haudan lepoon, ylisti hänen moitteetonta elämäänsä. Vuonna 1655 oli Johan Favorinus mennyt naimisiin Ikaalisten kirkkoherran Johan Thuroniuksen tyttären Helenan kanssa. Heillä oli kolme tytärtä ja kaksi poikaa, joista vanhempi kuoli lapsena ennen isää. Toinen veljistä oli sittemmin Ikaalisten kirkkoherra Johan Favorinus, joka kuoli v. 1716 venäläisten vankina Hämeenlinnassa. Hän oli naimisissa Katarina Haaksin kanssa ja heidän lapsistaan mainittakoon pojat, Gabriel, kuollut Akkaan kirkkoherrana 1780 ja Nils Osaran kartanon omistaja Ikaalisissa.

Hänen veljensä 27. Erik Grelsson Favorinus s. 1635 K 1712 Ylioppilas Turussa sl. 1653 [Favorinus] Ericus Gregorii Pikens _ 49. Stipendianomus 6.12.1654. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1658 – sl. 1658. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1659 – sl. 1660. — Turun katedraalikoulun (vt.?) ylin kollega 1672. Turun akatemian varasihteeri s.v. Paimion kappalainen noin 1674. Hämeenlinnan pedagogion rehtori 1676–88, samalla Hämeenlinnan kirkkoherra 1676, erotettu 1695. Palautettu pappisvirkaan 1697. Lopen kirkkoherra 1701, erotettu 1710. † Lopella 1712. Pso: 1:o Susanna Skilling; Pso: 2:o Maria Dreilich."Favorinus joutui syytteeseen erään maa-alueen (niityn) anastamisesta ja tappelusta, ja riidanhaluisena juoppona ”hänet monien paheittensa takia” erotettiin pedagogion rehtorin virasta 1688 ja kirkkoherran ja linnansaarnaajan virasta 1695 sekä tuomittiin menettämään pappisvirkansa. Hänet palautettiin pappisvirkaan Kuninkaallisen Majesteetin päätöksellä 16.6.1697. Mainitaan Liedon kirkkoherran apulaisena (coadjutor) 1698–1699; asui sitten perheineen 1701 Turussa ”aivan rutiköyhänä ja virattomana”, mutta pääsi myöhemmin samana vuonna Lopen kirkkoherraksi; edelleen persona väkijuomille erotettiin toistamiseen virastaan kotirauhan rikkomisen ja epäsäännöllisten elämäntapojen vuoksi 1710."

Heidän sisarensa  Alisa Grelsdotter Favorinus S 1656 K 1695 Hänen sukuhaaransa jatkui aina 1800-luvulle.

Hänen aviopuolisonsa >

28. Johannes Simonisson Fonselius S 1658 k.1729 Hänestä voi lukea lisää alapuolella olevasta linkistä

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/672

29. Heidän poikansa Elias Johansson Fonselius S 1715 k 1779 Ikaalisten kappalainen

 
Henkilön Thomas Eskillsson sukulaisuus sinuun: Suora esivanhempi (12 sukupolvea)
1. Minä (allekirjoittanut)2. Kirsti Linnea os Heiniö äitini, 3.Signe Maria os ent.Söderberg, Etelävuori, Heiniö, hänen äitinsä, 4.Ida Maria Lampinen, hänen äitinsä> 5. Edla Lindgren, hänen äitinsä,6. Matts Mattson Lindgren,hänen isänsä, >7. Hedvig  Heikintytär Änkka , hänen äitinsä,8. Anna Maria Kustaantytär Grönqvist,hänen äitinsä >9.Anna Svanrtupe, hänen äitinsä > 10.Elisabeth Kritoffersdotter Florinus, hänen äitinsä >11. Mårten Thomassaon Florinus , hänen isänsä >12. Thomas Eskilsson Blom, hänen isänsä
 

spacer.gifSläkten, som innehar en bemärkt plats i vår odlingshistoria, har redan tidigt delat sig i tvenne grenar, av vilka den yngre dock endast på mödernet härstammar från den förste bekante stamfadern. Släktnamnet, ursprungligen Blom, därav i latiniserad omklädnad: Florinus, och slutligen i förkortad form Florin, erbjuder ett synnerligen typiskt exempel på den säregna svenska namnbildningen på 1600-talet.

Suku, joka ansitsee huomiota meidän viljelyhistoriassamme, on jo aikaisin  jakautunut kahteen haaraan, joista nuorempi on kuitenkin jälkeisiä   ensimmäisestä tunnetusta esi-isästä. Sukunimi. alun perin Blom, joka käännettiin latinalaismuotoon Florinus ja lopulta lyhennettin muotoon Florin, tarjoaa ertyisen tyypillisen esimerkin ruotsinkielisen 1600-luvun erikoisesta nimenmuodostuksesta.

Thomas Eskilsson Linnan kirjurina Turun linnassa . Aloitti uransa vuonna 1574 enonsa Kristoffer Blomen apulaisena. Kun kruunun virkamiesten toimia tutkittiin vuonna 1591, todettiin hänen ottaneen haltuunsa luvatta tilan Raision M. Tuolloin hän toimi Jakob Simonssonin alikirjurina. Hän joutui luovuttamaan tilan kruunulle. Tilan irtaimistosta hän sai pitää 3 hopealusikkaa, 2 tynnyriä rukiita, ½ tynnyriä herneitä, 2 lehmää, yhden 2-vuotiaan hiehon, 8 lammasta sekä 8 markan painoisen padan ja 10 markan painoisen kattilan. Nämä hän kuittasi saaneensa 17.6.1591. Hän yleni urallaan niin, että toimi 1600-luvun alussa Turun linnan kirjurina, jona hänet mainitaan vuosina 1602-1606. Hänet mainitaan vuosina 1614-1619 Vehmaan Piiloisten omistajana sekä vuosina 1614-1618 Vehmaan Ojan yhden manttaalin tilan omistajana. Vuodesta 1616 häntä kutsutaan ikälopuksi ja sairaalloiseksi. Puoliso: N. N. Mainitaan Liedossa 11.7.1626, jolloin hänen poikansa 30.Thomas Florinus vaati Kaskalan Sigfridiltä äidilleen maksua nuoresta hevosesta.

Martinus Thomae Florinus

S oletettavasti Turku. V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson (Thomas Aeschilli) ja N.N. (mainitaan leskenä Liedossa 1635).

Hattulan kappalainen 1623–1631 (Blomstedt); myöhemmin Viipurin hiippakunnassa Lammin Kosken kappalainen; Lammin kirkkoherra 1649, lienee astunut virkaan 1651.

Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 24.7.1649 ja 14.5.1656.

Florinus viljeli omistamaansa Eerolan ratsutilaa Tenhiälän kylässä. Hän osti Lammilla ratsutilan Tennilän Vähä-Sattialan kylästä 1668.

K Lammi 1669.

P Karin Kristoffersdotter, eli leskenä 1672, jolloin myi poikiensa suostumuksella Hattulan Tenhiälän Eerolan ratsutilan nimismies Daniel Tolletille.

Julkaistu 19.1.2011.

Väänänen, Kyösti: Martinus Thomae Florinus. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 9. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011– (viitattu 4.11.2022). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe201101191118; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-000667
 
Hänen poikansa 31. Kristoffer Mårtensson Florinus S 1634 K 1696
Lammin kirkkoherran (isänsä) apulainen ja kirkonisäntä (1663). Armovuodensaarnaaja Jämsässä 1667. Jämsän kappalainen 1668, kirkkoherra 1675, aviopuoliso, Brita Johansdotter Svanstrupe S1634  k.1696
 
Kristofferin sisko Katarina Mårtensdotter Florinus S 1637 K.1705 Hänen aviopuolisonsa 32. Axel Johansson Orraeus S1640 K1705 Laitilan Kirkkoherra Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: 1674/75 Anders Orraeus Andreas Axelii, Orimattilensis 2371. * Orimattilassa 15.7.1658. Vht: Orimattilan kirkkoherra Axel Orraeus 145 (yo 1640/41, † 1676) ja Katarina Mårtensdotter Blom. Ylioppilas Turussa 1674/75 [Orr%C3%A6us] Andr. Axelii Orrimattel _ 117. — Orimattilan kappalainen 1676, vt. kirkkoherrana 1676–79 ja 1686–87, kirkkoherra 1695. † Orimattilassa 22.10.1706. Pso: 1:o Anna Brynielsdotter Kiellinus († 1704); Pso: 2:o 1705 Helena Berner tämän 1. avioliitossa († 1742).
Heidän poikansa 33. Gustav Axelsson Orraeus S1660 K1733. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot
(1688) Gustaf Orraeus Gustavus Axelii 3481a. * noin 1662. Vht: Orimattilan kirkkoherra Axel Orraeus 145 (yo 1640/41, † 1676) ja Katarina Mårtensdotter Blom. Mainitaan ylioppilaana kihlakunnanoikeuden tuomiokirjassa 13.–15.2.1688. — Sotilaspappi. Jääsken kappalainen 1694. Puumalan vt. kirkkoherra 1709, vakinainen 1712. Viety venäläisten sotavankina Pietariin s.v., mutta vapautettu takuita vastaan. Lääninrovasti 1730. † Puumalassa 13.4.1733.
Pso: (jo 1695) Margareta Alopaeus († 1742).
Heidän poikansa 34. Ander Axelsson Orraeus S 1658 K 1706 Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: 1674/75 Anders Orraeus Andreas Axelii, Orimattilensis 2371. * Orimattilassa 15.7.1658. Vht: Orimattilan kirkkoherra Axel Orraeus 145 (yo 1640/41, † 1676) ja Katarina Mårtensdotter Blom. Ylioppilas Turussa 1674/75 Andr. Axelii Orrimattel _ 117. — Orimattilan kappalainen 1676, vt. kirkkoherrana 1676–79 ja 1686–87, kirkkoherra 1695. † Orimattilassa 22.10.1706. Pso: 1:o Anna Brynielsdotter Kiellinus († 1704); Pso: 2:o 1705 Helena Berner tämän 1. avioliitossa († 1742).
 
Heidän tyttärensä Elisabet Kristoffersdotter FlorinusS1675 K1747 meni naimisiin 35. Stefan Erkinpoika Svanstrupen kanssa S 1675 k 1714. Jämsän kappalainen.
Heidän toinen tyttärensä Helena Kristoffersdr Florinus s1666 k.1739 hänellä oli kolme aviomiestä.I.n aviopuoliso
36. Akseli Antinpoika Pacchalenius s.1670 k.1621 Janakkalan kirkkoherra, II.n  aviopuoliso 37.Kristoffer Håkansson Pihlman s.1680 k.1726 Myös Janakkalan kirkkoherra. Aviopuoliso III 38.Henrik Eriksson Seidenius S1666 k 1739 Helena Kristoffersdotter Florinuksen ja Akseli Paccaleniuksen poika
39. Thomas Paccalenius S 1703 K1784 Kirkkoherra Vanajalla, syytettiin valtiopetoksesta, todettiin syyttömäksi, sai myöhemmin Rovastin arvon. Hänestä voi lukea lisää alla olevasta linkistä
Hänen sisarensa Anna Maria Lovisa Paccalenius S1706 K1779 hänen aviopuolisonsa 40. Yrjö Markunpoika Pahlman S1672 K1723, Koski HL.n kappalainen.
Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: sl. 1695 Jöran Pahlman Georgius Marci, Björneburgensis 4169. Kastettu Porissa 20.4.1672. Vht (Jokipii 1954): porilainen porvari Markus Mårtensson Paavola ja Brita. Ylioppilas Turussa sl. 1695 Paalman Georg. Björneb: _ 212. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1695/96] Georgius Paalman | Adjunctus ministerii in Hollola. — Apulaispappi Hollolassa, Nurmijärvellä (1706) ja Sysmän Hartolassa (1708). Armovuodensaarnaaja Koskella Hl. 1710, kappalainen siellä 1711. † Koskella Hl. loppuvuodesta 1723.

Pso: 1:o 1699 Brita Jöransdotter († 1704); 2:o 1710 Anna Florinus tämän 2. avioliitossa; 3:o Maria Pacchalenius.

Toinen tytär Kristina Florinus S1679 K 1754 Aviopuoliso 41..Johan Johannsson Forsander K1716 Korpilahden kappalainen. Heidän poikansa 42. Elias Forsander S1692 K 1735 Korpilahden kappalainen. Aviopuoliso Maria Roos, hänen toinen aviomiehensä 43. Micael Lukander S1707 K 1774 Korpilahden kappalainen Heidän poikansa  44.Erik Lucander S1740 k. 1840Korpilahden kappalinen

Ylioppilasmatrikkeli kl. 1712 Elias Forsander (isä) vanhempi Elias Johannis, Tavastensis  * noin 1692. Vht: Korpilahden kappalainen Johan Forsander  (yo 1689, † 1716) ja Kristina Florin. Ylioppilas Turussa kl. 1712 [Forsander] Elias Tavast _ 282. Magnus Alopaeuksen Viipurissa papiksi vihkimä 2.4.1716. — Apulaispappi Korpilahdella 1716, kappalainen siellä (1724). † Korpilahdella 1735.Pso: Maria Roos tämän 1. avioliitossa († 1785).Pson seur. aviomies: Korpilahden kappalainen Mikael Lucander  (yo 1731, † 1754).Appi: Keuruun kappalainen Johan Roos (yo 1694/95, † 1736). Poika: Korpilahden kappalainen Elias Forsander  (yo 1743, † 1787).

Viittauksia: HYK ms., Index s. 63a. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 350 (LXXII); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 54 (LXXII); T. Carpelan, Prästvigningarna i Viborgs stift 1712–1755. SSV 22 (1938) s. 85. — M. Akiander, Herdaminne I. BNF 13 (1868) s. 405 (Peter Johan Forsander); O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 105; E. Koskenvesa, Porvoon hiippakuntaan papiksi vihityt vuosina 1722–1829. SKHSV 70–71 (1981) s. 131.

Minä >Äitini  KirstiLinnea os. Heiniö, Vesanto, > Hänen äitinsä Signe Maria Heiniö os Etelävuori ents Söderberg,> Hänen äitinsä Edla Lindgren,> hänen isänsä Matts Mattson Lindgren > Hänen äitinsä Hedvig Heikintytär Änkka >Hänen äitinsä Anna Maria Kustaantytär Grönqvist >Hänen äitinsä Anna Svanstrupe >hänen äitinsä Elisabeth Kristtofferdotter Florinus,>Hänen sisarensa Kristina Florinus,>Häenen poikansa Elias Johansson Forsander,> hänen vaimonsa Maria Roos,>Hänen poikansa Erik Lukander> hänen vaimonsa Maria Juliana Tuderus >Hänen isänsä Jacob Kaarlenpoika Tuderus> häenen veljensä 45. Daniel Tuderus.

Tämä pappissuku risteilee sukuun edellä mainitulla taululla.

Seuraavassa artikkeli Kansallisbiografiasta.

Tuderus Tudeerin suku on tyypillinen vanha pappissuku, joka aikojen kuluessa on irtautunut pappistraditiosta ja versonut eri elämänaloille. Suvun jäsenistä löytyy muutamia huomattavia vaikuttajia.

Suvun vanhin tunnettu jäsen on Bartholdus Johannis (K 1597) eli Bertil Hansinpoika, joka oli Someron kirkkoherra aivan 1500-luvun lopulla ja mahdollisesti Johannes-nimisen edeltäjänsä poika. Bartholduksen pojanpoika Johannes Johannis Somerus (K 1672) tuli 1600-luvun keskivaiheilla Peräpohjolaan Kemin kirkkoherraksi. Hänellä oli kahdesta avioliitostaan kolme poikaa, Johan, Gabriel ja Daniel, joista tuli myös pappeja, ja parista tyttärestäkin tuli peräpohjalaisia papinrouvia. Jo Johannes Johanniksen nimeen liitettiin satunnaisesti lisänimi Tuderus, mutta vasta hänen poikansa käyttivät sitä säännöllisesti.

Tuderuksen veljeksistä merkittävin oli Gabriel Tuderus (noin 16381705). Hän oli ensin Inarin kappalainen, sitten Kemin Lapin kirkkoherra ja viimeiseksi Alatornion kirkkoherra. Kemin Lapin kirkkoherran virka osoittautui erittäin haasteelliseksi, sillä virka-alue sisälsi Kuusamon, Kuolajärven (Sallan), Sodankylän ja Inarin. Tämän valtavan seurakunnan jäsenet olivat pääasiassa saamelaisia, jotka pitivät kiinni perinteisistä uskomuksistaan. Tuderus teki talvisin pitkiä virkamatkoja ja harjoitti innokasta käännytystä, mistä hän julkaisi kertomuksen Berättelse om lapparnas omvändelse (1675). Tuderuksen käännytystyön kovakouraisuus herätti myös vastustusta; noitarumpujakin eli "kannuksia" hän hävitti niin tehokkaasti, ettei niitä säästynyt juuri edes museoitavaksi. Toisaalta hän puolusti saamelaisia suomalaisia uudisasukkaita vastaan.

Gabriel Tuderus oli kahdesta avioliitostaan huolimatta lapseton. Hänen nuoremmasta veljestään, Tervolan kappalaisesta Daniel Tuderuksesta (K 1687) polveutuu varsinainen laaja Tuderus Tudeerien porvaris- ja sivistyssuku. Daniel Tuderuksella oli kahdesta avioliitostaan kuusi nimeltä tunnettua lasta, joista kaksi poikaa toimi Oulussa porvareina ja kolmas siltavoutina. Vanhin poika,46. Laukaan kirkkoherra Carl Tuderus (K 1745), sai avioliitostaan edeltäjänsä Johan Siniuksen tyttären Magdalenan kanssa useita poikia, jotka toimivat porvarisammateissa tai pappeina. Näistä Saarijärven 47.kappalaisen Jakob Tuderuksen (17161787) nuorin poika, kämnerin esimies ja nostoväen kapteeni Jakob omaksui sukunimekseen Tudeer.

Jakob Tudeerin (17641833) sukuhaaraa irtautui pappistraditiosta, sillä hänen ja hänen puolisonsa Fredrika Charlotta Lagermarckin pojat valitsivat virka- tai liikemiehen uran. Näitä olivat muun muassa kauppias, tilanhoitaja ja Hämeen läänin lääninviskaali Johan Jakob Tudeer (17931870), komissionimaanmittari Malte Knut Ferdinand Tudeer (18091860) ja Viipurin hovioikeuden asessori Oskar Victor Tudeer (18121866).

Johan Jakob Tudeerin ja hänen puolisonsa Sofia Ulrika Gripenbergin poika Sten Carl Tudeer (18401905) oli Venäjän laivastossa ansioitunut meriupseeri, joka sittemmin toimi Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen virkaa toimittavana tirehtöörinä ja Viipurin läänin kuvernöörinä. Vuonna 1889 hänet nimitettiin senaatin siviilitoimituskunnan päälliköksi ja 1891 talousosaston varapuheenjohtajaksi. Tässä asemassa hän niin sanottujen routavuosien alkuvaiheissa joutui tekemään vaikeita ratkaisuja, ja hän erosi virastaan jo vuoden 1900 lopulla. Tudeer palkittiin todellisen valtioneuvoksen ja keisarin hovitallimestarin arvolla ja 1897 hänet aateloitiin omalla nimellänsä. Tudeer oli kahdesti avioliitossa mutta lapseton, joten aatelissuku sammui häneen. Hänen veljensä valtioneuvos Otto Ludvig Tudeer (18421899) palveli keisarikunnan taloushallinnon eri tehtävissä Venäjällä.

Sten Carl Tudeerin veljen hovioikeuden asessori Oskar Victor Tudeerin ja Laura Maria Kuhlströmin jälkeläisistä tuli niin ikään merkittäviä vaikuttajia. Pojista Oskar Emil Tudeer (18501930) oli Helsingin yliopiston Kreikan kirjallisuuden ylimääräinen professori ja tunnettu suomalaisuusaatteen harrastaja sekä aikakauslehti Valvojan pitkäaikainen toimittaja ja päätoimittaja. Hän oli naimisissa ruotsalaisen kenraalimajurin Anders Wijkanderin tyttären Ellenin kanssa, ja hänen sisarensa Laura Maria Charlotta Tudeer puolestaan avioitui kenraalimajurin pojan, fysiikan professori Erik Wijkanderin kanssa.

Oskar Emil Tudeerin kaksi vanhinta poikaa loi myös sivistyshistoriallisesti näkyvän uran. Professori Lauri O. Th. Tudeer (18841955) oli isänsä tavoin ansioitunut Kreikan kirjallisuuden tutkija, joka teki elämäntyönsä Helsingin yliopiston kirjaston palveluksessa ja toimi yli 20 vuotta sen ylikirjastonhoitajana. Hän oli myös kansainvälisesti tunnettu numismaatikko. Hänen puolisonsa Maria (Maija) Tudeer (omaa sukua Åkerman) (18861984) oli laulaja ja kirjailija ja tyttärensä varatuomari, pankinjohtaja Tari Tudeer-Karvonen (1920) on ollut Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja.

Lauri O. Th. Tudeerin veli, professori Alf Emil Tudeer (18851968) oli talous- ja tilastotieteilijä, joka palveltuaan aluksi Tilastollisessa päätoimistossa siirtyi Suomen Pankin tilasto-osaston johtajaksi ja sittemmin Taloustieteellisen tutkimuslaitoksen johtajaksi. Hänen tyttärensä, professori Leena Tuuteri (1920) on arvostettu lastentautien tutkija ja opettaja.

Edellä mainitun Laukaan kirkkoherran Carl Tuderuksen veli, oululainen porvari Gabriel Tuderus (K 1733) oli naimisissa Kristina Ignatiuksen kanssa, ja heidän poikansa Daniel Tuderus (17171769) päätyi Joroisten kirkkoherraksi. Daniel Tuderuksesta ja hänen puolisostaan Catharina Elisabeth Wadstenista polveutui myös laaja sotilashaara perinteisten pappis-, virkamies- ja porvarishaarojen rinnalle. Heidän pojanpojanpoikansa Gustaf Edvard Tuderus (18121877) oli kenraalimajuri ja vielä tämänkin poika Victor Edvard Ludvig Tuderus (18521925) eversti. Tämän ranskalainen kolmas puoliso Marguerite Tuderus (18861983), jonka isä oli muusikko Gérard Florus ja kummi säveltäjä Charles Gounod, johti aviomiehensä kuoleman jälkeen vuosikymmeniä Helsingissä ranskalaista amatööriteatteria. Sillä oli huomattava merkitys suomalaiselle frankofilialle.

Daniel Tuderuksen pojan Gabriel Tuderuksen (17541805) poika Johan Vilhelm Tuderus (17861810), joka kuoli sotasihteerinä Tukholmassa, käänsi nähtävästi Frans Michael Franzénin vaikutuksesta ruotsiksi Rousseaun Émilen sekä vastauksen Dijonin akatemian kysymykseen. Gabriel Tuderuksen tytär Maria Elisabet Tuderus puolestaan avioitui Savon jääkärirykmentin majurin Henrik Magnus von Wrightin kanssa; heidän lapsiaan olivat kuuluisat taiteilijaveljekset Ferdinand, Magnus (18051868) ja Wilhelm von Wright. Tässä sukuhaarassa syntyi useampia aviositeitä Dunckereiden tunnettuun sotilassukuun.

Daniel Tuderuksen toinen poika, tamperelainen maanmittari Gustaf Adolf Tuderus (17661817), oli suuri kirjojen keräilijä, jonka toista tuhatta teosta käsittävän kirjakokoelman luettelon I. Mäkinen julkaisi kommentoituna 2005. Luettelo sisältää Tuderuksen perukirjoituksen ja osoittaa ranskalaisen ja muun kirjallisuuden ruotsintamisen huomattavaa määrää; Tuderus ei näytä osanneen lukea muuta kuin ruotsia.

7- Hedvig Heikintytär Änkka >8- Anna Maria Kustaantytär Grönqvist, hänen äitinsä  >9. Gustav Grönqvist hänen isänsä >10. Anna Maria Kustantytär Grönqvist >hänen äitinsä 11.Christina Antoinette Aberg hänen äitinsä >12. Magnus Eriksson Ingman hänen aviopuolisonsa.

48. Magnus Eriksson Ingman S 1890 K1868 Yliopplasmatrikkeli Magnus Ingman, Suonenjoella 19.8.1819. Vht: kihlakunnantuomari Erik Johan Ingman  (yo 1798, † 1823) ja Agata Lovisa Ahnger. Savonlinnan piirikoulun oppilas 4.9.1830 – 1835. Yksityistodistus Ylioppilas Helsingissä 14.12.1837 (arvosana laudatur äänimäärällä 21). Savokarjalaisen osakunnan jäsen 9.2.1839 9/2 1839. Magnus Ingman. | Syntyi 19/8 1819 Suonenjoen kappelissa. Isä: Eric Johan, Herashyotinki ja kihlakunnan Tuomari, kuoll.; Äiti Agatha Lovisa Ahnger. Tuli Savolinnan kouluun 4/9 1830 erosi 1835. Oppilas (stud) 14/12 1837. toistimella (vittnesb) Wiisausopin Makisterilta Julius Em. Bergilta. Sai 21 eänta tahi Laudatur. Kotipaikka Rautalampi. Sai Lukuraha tutkiossa (Stip. ex.) /6 1839 5 huutoa. Kirjoitti pro Exercitio 1839 syksy terminana, ja samana aikana pro Seminario ruotsin kielessä peätos molemmissa Admittitur. Otti Papis opin tutkion /6 1840 peätös: 8 eänta taikka Approbatur cum laude Väitteli pro Exercitio /3 1840. Respondentti 19.2.1840 pro exercitio, pr. Julius Immanuel Bergh 15018. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 20.12.1841. — Pappina Heinävedellä, Uudellakirkolla Vl., Muolaassa, Mikkelissä, Räisälässä, Hirvensalmella ja Ristiinassa. Varapastori 1852. Sulkavan kappalainen 1859. Padasjoen kirkkoherra 1861. † Padasjoella 15.4.1868. Pso: 1:o 1847 Antoinette Kristiana Åberg († 1866); 2:o 1867 Amalia Alexandra Natalia Starck tämän 1. avioliitossa.

Hänen veljensä 49. Albert Eriksson Ingman S1816 K 1866 Pappina Heinävedellä ja Kuopiossa

Ylioppilasmartikkeli kihlakunnantuomari Erik Johan Ingman 11201 (yo 1798, † 1823) ja Agata Lovisa Ahnger. Kuopion triviaalikoulun oppilas 24.8.1826 – 1826 (utan betyg). Savonlinnan piirikoulun oppilas 4.9.1830 – 7.7.1833. Yksityistodistus. Ylioppilas Helsingissä 8.12.1834 (arvosana approbatur cum laude äänimäärällä 19). Savokarjalaisen osakunnan jäsen Albert Ingman. | Synt. 6/5 1816. Suonejoen kappelissa. Isä: Eric Johan, Herashyötinki ja kihlakunnan Tuomari, kuoll.; Äiti: Agatha Lovisa Ahnger. Tuli Savolinnan kouluun 4/9 1830. erosi 7/7 1833. Oppilas (Stud.) 8/12 1834. toistimella (vittnesb.) Wiisausopin Majisterilta, Henr. Heikeliltä. Sai 19. eäntä tahi Approb. cum Laude. Kotipaikka: Savolinna. Laski Venäjän tutkion 1836; päätös ganska nöjaktiga. Kirjotti pro Exercitio Jouluk. 1837; päätös adprobatur. Väitteli pro exercitio 12/12 1838. Kirjotti pro Gradu 20/3 1839; päätös adprobatur. Rahaketutkio 1839 Joulu k; päätös 6 huutoa. Viisausopin Kokelas 23/4 1840; päätös: 17 huutoa; oli siis admodum dignus. Sepelitettiin Viisausopin Majisteriksi 21/7 1840. Erkeni Pää-Opistosta /10 1841. Respondentti 12.12.1838 pro exercitio, pr. Johan Gabriel Linsén 11670. FK 23.4.1840. FM 20.7.1840. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 20.12.1841. — Pappina Heinävedellä ja Kuopiossa. Varapastori 1851. Karstulan kappalainen 1852. Kuopion maaseurak. 1. kappalainen 1860. † Kuopiossa 18.5.1866. - Pso: 1842 Maria Charlotta Davidson († 1879).

  • Poika: kihlakunnantuomari Erik Johan Ingman 18228 (yo 1863, † 1915).
  • Poika: oppikoulunopettaja Kuopiossa Iwar Jonathan Ingman 20088 (yo 1876, † 1893).
  • Vävy: Impilahden kirkkoherra Mikael Adolf Pelkonen 17054 (yo 1852, † 1884).

Tässä sukuhaarassa on 49. kappalaista, pappia, kirkkoherraa tai piispaa Äidin äidin sukupuussa, voi olla, että löytyy lisää, liitän  tälle sivulle jos sukuhaarasta  löytyy  lisää kirkonmiehiä.

Sukututkimusta tehdessäni olen miettinyt nimistöä ja erityisesti pappien ja kirkonmiesten nimiä, siitä on ollut olemaassa sukunimilaki joka velvoitti pappeja muuttamaan nimensä seuraavassa ote Wikipediasta-

Alkujaan papiston ja uskonnollisen eliitin valta lienee ollut epämuodollista, mutta nykyään se on monissa yhteiskunnissa myös muodollista. Uskonpuhdistus antoi 1500- ja 1600-luvulla papeille mahdollisuuden avioitua, minkä myötä kasvoikin huomattava pappissääty. Sukunimilaki velvoitti jokaisen papiksi opiskelleen ottamaan itselleen latinan- tai kreikankielisen sukunimen, joka perustui papin kotipaikkaan tai -taloon. Sosiologisessa mielessä teologisen papiston aseman ovat voineet ottaa esimerkiksi jonkin yhteiskunnallisen ideologian edustusmiehet. 


   
 
   
 
   
 
   
 

 

 
  spacer.gif
 
   
 
  spacer.gif
 
   
 
   
 

 

   
 

 

 
 
  spacer.gif

.

 

  spacer.gif
 
  spacer.gif
 
  spacer.gif
 
  spacer.gif
 
 
 
 
 
 
 

 

 
   

 

   
   
 

t