Taulu III

Kuva: Ida Maria Söderberg

Kuva: Frans Ferdinand Söderberg

Kuvassa: Signe ja Kaarlo Artturi ja äitini Kirsti

Kuvassa: Frans, Signe  Heiniö ylh. alh. Laina Anna ja Ida Maria Etelävuoret

Perhe Söderberg, nimi muutettiin Etelävuoreksi Sarukset Anna vas. Laina Ida äidin vieressä, Signe Maria ja Frans Johannes. Kuvassa Ylärivissä puolisot: Artturi Signen puoliso vas., Felix keskellä Annan puoliso ja Eila Fransin puoliso.Ylähäällä Eilan ja Fransin lapset. Alhaalla, Äitini Kirsti ja hänen sisarensa Greta.

Ida Maria Lampinen; Söderberg, Etelävuori Fran  S.14.09.1872 Jämsä K. 12.07.1938 Tampere. Aviopuoliso Frans Ferdinand Söderberg S 27.11.1874 Ruovesi K13.05.1904 Tampere. Lapset:

• Frans Johannes Etelävuori S.15.09.1895 K. Kotka Kymenlaakso
• Signe Maria Eteävuori Heiniö S.26.09.1897 Tampere K.03.04.1976 Tampere
• Anna Rauha Helin S.18.08.1899 Tampere K.08.11.1958 Tampere
• Laina Helena Delano S.31.08.1901 Tampere K.Florida USA
• Sylvi Aleksandra Söderberg S.30.10.1903 Tampere K.27.05.1904

Äitini Kirsti Linnean os Heiniö, Vesanto äidin Signe Maria Heiniön os Etelävuori/Söderberg Sukujuuret :

Perhe 1

Mathias Löfqvist S 04.09.1745 K Puutarhamestari, Ylöjärvi Teivala, jäi leskeksi 1785. Heidät on vihitty Jokioisissa.Aviopuoliso:Maria Juhontytär Löfqvist S.noin 1741 K.1785. Puutarhamestarin vaimo. Lapset:

• Kustaa Löfqvist S.1767 K.24.02.1800
• Anna Greta Löfqvist S. noin 1771 K15.07.1862 Rautalampi Kärkkälä Takalan Torppa

Perhe 2

Anna Greta Löfqvist S. noin 1772 K15.07.1862 Rautalampi Kärkkälä Takalan Torppa Aviopuoliso: Fredrik Österberg S. 25.09.1794 K.02.10.1857 . Sotilas . Lapset:

• Venla Sofia Fredrikintytär Österberg S.02.06.1818.K.10.06.1870 Jämsä
• Maria Elisabeth Österberg S.20.07.1821 K. Jämsä
• Saara Loviisa Österberg S.26.02.1824.K.Jämsä
• Eva Stina Österberg S.25.02.1826 K.27.02.1915 Jämsä
• Fredrik Kustaa Österberg S.17.12.1829 K.Jämsä
• Fredrica Österberg S. 26.10.1832 K.28.05.1907 Jämsä

Perhe 3

Venla Sofia Fredrikintytär Österberg S.02.06.1818.K.10.06.1870 Aviopuoliso: Matts Mattson Lindgren S.28.02.1813 K.04.12.1888. Seppä. Lapset:

• Frederika Matintytär Lindgren S.09.05.1839 K. Jämsä
• Kalle Juho Matinpoika Lindgren S.28.09.1842 .K.12.07.1897Jämsä
• Matti Matinpoika Lindgren S.29.09.1844 K. Seppä Torppari 1920 jälkeen
• Ida Matintytär Lindgren S.19.09.1847.K.Jämsä
• Edla Matintytär Lampinen S.23.01.1851 K.22.06.1926 Jämsä
• Lyydia Matintytär Lindgren S.16.12.1871 K.Jämsä
• Sakari Matinpoika Lindgren S01.02.1874 K.Jämsä

Perhe 4

Edla Matintytär Lampinen S.23.01.1851 K.22.06.1926. Jämsä. Aviopuoliso :Herman Karolinanpoika Lampinen S.10.03.1848 K.01.09.1907 . Kasvattina Jämsän Seppolan Pietilässä -1862-1866- (LK s. 642). Suutari, Ylä-Piispala -1873-1875-(rk.s. 215). Lapset:

• Hilda Frederika Hermanintytär Lampinen19.09.1879 K.Jämsä
• Selma Emilia Lönfors S.28.09.1882.K.15.10.1944 Jämsänkoski
• Anna Karoliina Lampinen S.31.12.1831 K
• Edvald Lampinen S.20.10.1888 K
• Rosa Aleksandra Hermannintytär Järvinen S.22.04.1877 K.21.10.194502
• Ida Maria Söderberg S.14.09.1872 K

Perhe 5

Ida Maria Söderberg S.14.09.1872 K Aviopuoliso: Frans Ferdinand Söderberg S27.11.1874 K.13.05.1904 Lapset:

• Frans Johannes Söderberg S.15.09.1895 K
• Signe Maria os. Söderberg, Etelävuori Heiniö S.26.09.1897 K.03.04.1976
• Anna Rauha Helin S.18.08.1899 K
• Laina Helena Söderbeg, Delano, S.31.07.1901 K.
• Sylvi Aleksandra Söderberg S.30.10.1903 K.27.05.1904

Perhe 6

Signe Maria os. Söderberg, Etelävuori Heiniö S.26.09.1897 K.03.04.1976 esivanhemmat

Perhe 7

Tore Garper S. noin 1300 Germany Saksa K. 1373 Saxony Germany Saksa Äldre svenska frälsesläkter I:2, s. 148. Tore Garper, panttasi kiinnityksen 1367 Ahvenanmaalla, maatilaan Uudellakirkolla. Oli läheinen sukulainen, isä tai veli Anders Garpille. Garp, Kosken suku. Keskiajalla Suomessa oli useita Garp-nimisiä henkilöitä. Nimi viittaa lienee hansalaiseen alkuperään, sitä käytettiin yleisesti "ei mielihyvällä vastaanotetuista kauppakesteistä". https://sv.wikipedia.org/wiki/Garp ja https://sv.wikipedia.org/wiki/Garp_(adels%C3%A4tt) Aviopuoliso NN: Lapset:

• Ander Garp Till Vias S1320 Lepistö Laitila K. 1387 Vehmaa

Perhe 8

Ander Carp Till Vias S1320 Lepistö Laitila K. 1387 Vehmaa Anders Torenpoika Garp, maanomistaja Taivassalossa ja Vehmaalla; sinettivahvistaja Turussa 1373; vaihtoi 1374 puolet omistamastaan tilasta, Taivassalon Lempoisten kylästä, tilaan Taivassalon Viiaisten kylästä Viiaisten tilaan; osti myös toisen tilan Mårten Erikinpojalta ja tämän veljeltä Påvelilta Viaksen kylästä; myi 1387 sadalla markalla selvää rahaa tilan "Djärfvnäs" Vehmaan Vartsaaresta 11.6.1387; laamanni ja rotsi Bo Jönssinpojan vouti Mynämäen Lepistössä 1386. https://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssigk.htm  https://www.adelsvapen.com/genealogi/Garp#TAB Aviopuoliso 1 NN 2. NN  Lapset:

• Katarina Anderdotter Garp S.1332- 1392 K1442
• Jöns Andersson Garp S.1350 Isokartano Laitila K 1407 Tursanperä Mynämäki
• Tor Andersson Garp S.1335-1387 K.1439
• NN Andersson Garp S.1335-1385
• Gregers Andersson Garp S.1360 Autis, Lemu Turku K.04.02.1449 -02.08.1450

Perhe 9 Lisää Garp-Sukua perhe 27

Jöns Andersson Garp S.1350 Isokartano Laitila K 1407 Tursanperä Mynämäki. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Garp#TAB_3  ja https://www.adelsvapen.com/genealogi/Garp sekä Suomeksi  https://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssigk.htm#taulu7 Aviopuoliso: NN Lapset:

• Kristina Jönsdotter Garp S.1380 Mynämäki K.myöhemmin kuin tammikuu 1435 Nousiainen
• Jacob Jönsson Garp S.1395 Autis Lemu Turku K.Myöhemmin kuin kesäkuu 1425 Tursunperä Mynämäki
• Gregers Jönsson Garp S.1356-1416 K.noin1423
• NN Anddersson Garp S.1335-1385

Perhe 10

Kristina Jönsdotter Garp S.1380 Mynämäki K.myöhemmin kuin tammikuu 1435 Nousiainen. Turun linnan voudin Klaus Lydekesson Djäknin vaimo.Aviopuoliso: Klaus Lydekesson Djäkn S.1379 K.1437 Turku https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/105  https://juhansuku.blogspot.com/2012/05/lydeken-poikia.html Aviopuiliso 2:Elina av Orkovakkis

Varsin mielenkiintoista historiaa löytyy näistä Lydekenin veljeksistä edellä olevista linkeistä. Lapset: Kristiina ja Klaus

• Henrik Klasson Djäkn S.1400 Åbo Turku K. Ennen syyskuu 1458
• Tomas Klasson Djäkn S.1401 K.03.05.1452  Menehtyi yhdessä äitinsä kanssa
• Arvid Klasson Djäkn S.1403 K.myöhemmin kuin maaliskuu 1459
• Anna Klausintytär Djäkn S.1407 Nousiainen K.1458 jälk. Sääksmäki
• Karin Klausintytär Djäkn S.1407 K.1453 jälkeen Nousiainen
• Märta Klasdotter Djäkn S.1407 Nousiainen K.06.05.1477 Pargas
• N Klasdotter Djäkn S.noin 1411 K.
• Lapset Klaus ja Elina:
• NN Klasson Djäkn S.1384-1444 K

Perhe 11

N Klasdotter Djäkn S.noin 1411 K. tytär, etunimeä ei mainittu aikalaislähteissä. Oli naimisissa Henrik Olofsson (Horn af Kanckasin)  S. 1410 Åminne Joensuu Halikko. K. 1448 jälkeen kanssa, joka mainitaan 1407—1448, ja 22.1 1435 mainitaan Klas Djäknin vävynä.Henrik Olofsson Horn sai rälssikirjeen kuningas Erik XIII:lta itselleen ja jälkeläisilleen 7.12.1407, elossa 1448, elossa 1448. - Puoliso ennen 1435 15 Cecilia Klasdotter, vanhemmat Turun vouti Klas Lydekesson Diekn ja Kristina Jönsintytär. Tämän avioliiton kautta Maskun Kankaisten kartano siirtyi Horn-suvun omistukseen. Halikon Joensuun kartanon herra.https://runeberg.org/frfinl/0194.htm  ja https://runeberg.org/svhistfry/6/0471.html

'Halikon Joensuun kartanon herran Henrik Olofsson Hornin vaimo.https://www.adelsvapen.com/genealogi/Horn_af_Kanckas_nr_12

.https://runeberg.org/frfinl/0194.html

En dotter, ej namngiven i samtida källor. Var gift med Henrik Olofsson (Horn af Kanckas), som omnämnes 1407—1448 och 22.1 1435 kallas måg av Klas Djäkn.

Joissain tutkimuksissa on annettu etunimeksi Karin, joissain Cecilia. Några studier har hennes förnamn som Karin, några Cecilia. Ramsay: Cicilia Klasdotter Diekn, till Kånkas i Masku socken. Gift med väpnaren Henrik Olofsson Horn (n:r 12), adlad 1407. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Dj%C3%A4kn,_Lydikas%C3%B6nernas_%C3%A4tt  Lapset:

• Valtaneuvos Klas Henrikinpoika Horn S.1440 Joensuu K. 1520-1524 Kangas Masku
• Alissa Henriksdotter Horn S.1416-1466 K.
• Magnus Classon Horn S. 1416-1472

Perhe 12

Valtaneuvos Klas Henrikinpoika Horn S.1440 Joensuu K. 1520-1524 Kangas Masku.Valtaneuvos ja laamanni, Viipurin linnan päällikkö – pso 1 Kristina Kristersson Frille, pso 2 Kristina N.N. Klasin naitua vaimonsa Frillen suvusta Haapaniemen kartano siirtyi Hornin suvulle. Silloisen käytännön mukaan tuomarien ja laamannien virat jaettiin perintönä ja Klas peri appensa virat. Hänestä tuli 1487 Etelä-Suomen laamanni. Hänet nimitettiin samoihin aikoihin Horn-suvun ensimmäiseksi valtaneuvokseksi. Kesällä 1495 puhkesi odotettu sota Venäjää vastaan. Klas johti itse sotatoimia Kymijoella. Muut tuon ajan merkkihenkilöt, piispa Maunu Särkilahti, Nils Eric Gyllenstierna ja Knut Posse osallistuivat myös valtakunnan puolustamiseen. Rauha solmittiin 149. Sten Sture oli jättänyt Suomen puolustautumaan yksin Venäjää vastaan. Kun Ruotsin kunikaaksi valittiin Kristian ja tämä lupasi Venäjälle Itä- ja Pohjois-Suomen, oli Klas huolimatta tyytymättömyydestään valmis kannattamaan Sten Sturea valtionhoitajaksi 1501.Klaus Henrikinpoika Horn (ruots. Klas Henriksson Horn), (eli noin 1440–1520) oli suomalainen laamanni ja valtaneuvos. Hän oli kahdesti naimisissa, joista avioliitoista hänelle syntyi neljä lasta. Klaus Henrikinpoika Hornin pojista Horn-suku jakautui Horn af Åminne ja Horn af Kanckas sukuhaaroihin. Hänen isänsä oli verovapauden saanut asemies Henrik Olavinpoika Horn.

https://retkipaikka.fi/haapaniemen-linnanrauniot-kisko-salo/ , https://en.wikipedia.org/wiki/Klaus_Henrikinpoika, sekä https://runeberg.org/sverhist/3/0457.html

Aviopuolisot 1:Christina Chriersdotter Frille S.1415-1457 Haapaniemi Kisko K. , 2:Kristina NN Lapset Klas ja Christina Frille:

• Margareta Klasdotter Horn S.1475 Kancas Masku K.1520 Koski Vehmaa
• Krister Klaunpoika Horn S.1480 K1520 Raasepori
• Herman Klasson Horn S.1475-1503 Kankainen Masku K.
• Kerstin Klasdotter Horn S. 1450-1480 Kankainen Masku K. Koski Vehmaa
• Lapset Kristina NN ja Klas:
• Henrik Klasson Horn S.1512 Joensuu Halikko K.21.06.1595 Kankainen Masku

Kristina Kristerdotter Frille S.1415-1457 Haapaniemi Kisko: Esivanhemmat:

19  isosisän isä minulle

Perhe 13

Hakon Frille S.noin 1282 K Tanska Aviopuoliso tuntematon Lapset:

• Frellav Hakonsson Frille S. noin 1312Tönder Muncipacity Syddanmark Danmark Tanska K. 1363 jälkeen

Perhe 14

Frellav Hakonsson Frille S. noin 1312Tönder Muncipacity Syddanmark Danmark Tanska K. 1363 jälkeen. Äldre svenska frälsesläkter - Frille s. 227-234.Vanhaa ruotsalaista Rälssisukua. Dansk medeltidsätt, hvars stamfader Freilav Hakonsen år 1334 blef adlad af hertig Valdemar. (Tanskalaista keskiaikaa, heidän esi-isänsä Freilav Hakonsenon aateloinut  herttua Valdemar vuonna 1334)  Aviopuoliso NN Djäkn S.1285 K. Lapset:

• Håkan Frellavsson Frille S.1345 Denmark Tanska K1408 Denmark Tanska
• Kristiern Frellevsson Frille S.1350 Denmark Tanska K20.01.1418Ribe Denmark Tanska
• Nils Frellavsson Frille S. 1320- K 1360 jälkeen

Perhe 15

Kristiern Frellevsson Frille S.1350 Denmark Tanska K20.01.1418 Ribe Denmark Tanska. af dansk adlig börd.( Tanskalaista aatelissukua) Aviopuolisot 1. NN 2:Emegard Edgertsdatter Altena. Lapset: Kristiern ja NN :

• Hillegborg Christiersdotter FrilleS. noin 1380 Ribe Esbjerg Etelä Tanska K. 1419
• Håkan Chrietiersson Frille S.noin 1380 Vestern Denmark Tanska K.noin 1439 Turku Suomi
• Claus Chritiernsson Frille S.1355-1389 K.Helmikuu 1422
• Frellav Christiersson Frille S. non1352-1412 K.
• Christina Chritiernsdotter Frille S.noin1351-1411 K. noin 1469
• Lapset: Christiern ja Emegard :
• Eggert Chritiernsson Frille S. noin1382 Ribe Danmark K.05.02.1470 Denmark
• Taleke Christiernsdotter Frille S, noin.1390 K. 1415 jälkeen
• Johan Christiernsson Frille S. noin 1363-1411 K. 1474

Perhe 16 Yhdistyy http://Perhe 19

Håkan Chrietiersson Frille S.noin 1380 Vestern Denmark Tanska K.noin 1439 Turku Suomi. Syntynyt Tanskassa; kihlakunnan tuomari Halikon kihlakunnassa 1410, maaoikeuden jäsen Turussa 1415, antoi 1425 veljelleen herra Klaulle valtuuden jakaa perintöomaisuus isovanhempiensa jälkeen Tanskassa, pysyen itse Suomessa; sinettitodistaja Kemiössä 1432 ja Turussa 1433, kihlakunnan tuomari ja maaoikeuden jäsen vielä 1434, kuollut ennen 1442 ja haudattu Pyhän ruumiin kuoriin Turun tuomiokirkkoon, jolle hän itsensä ja vaimonsa leposijasta ja heidän sekä heidän isovanhempiensa sielujen pelastukseksi, lahjoitti Rugnolan tilan Kemiön pitäjästä.https://finnholbek.dk/getperson.php?personID=I20547&tree=2.

https://runeberg.org/frfinl/0140.html Edellä linkkejä Frillen-sukuun. Aviopuoliso: NN Mårtensdotter Djäkn S.1365-1395 Turku K.1442 jälkeen ( Djäkn-Suvusta löytyy myöhemmin lisätietoa) Lapset:

• Christiern Håkansson Frille n. 1400 K.01.08.1472
• NN Håkansson Frille S.noin 1400 K.1457 jälk.
• Margit Håkansdotter Frille S.1385-1435 K.
• Magnus Håkansson Frille S.1375-1435 K.1472
• Karin Håkansdotter Frille S.1377-1437 Ulvila K.472 jälkeen Ulvila Satakunta
• Matts Frille Till Haapaniemi S.1375-1435 K.
• Ingeborg Haakonintytär Frille S.1385-1413 Halikko K.1433 Ulvila

Perhe 17

Christiern Håkansson Frille n. 1400 K.01.08.1472 https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapaniemen_linna  Sekä https://retkipaikka.fi/haapaniemen-linnanrauniot-kisko-salo/Edellä tietoa Haapaniemen linnasta joka oli Chritiernin omistuksessa. https://runeberg.org/frfinl/0141.html Edellä linkki Frillen sukujuurista. Aviopuoliso:Elin Magnusdotter S.1370 -1430 K. Lapset:

• Magnus Christiernsson Frille S.1405-1465 K.1508 Lemu
• Ranghild Chritiersdotter Frille S.1405-1465 K.
• Malin Chritiensdotter Frille S.1405-1465 K.
• Margit Chritiersdotte Frille S. 1405-57 K
• Håkan Christiersson Frille S.1405-1465 K. 1508
• Johan Chrietiernsson Frille S.1405-1465 K. 1495
• Erika Chriersson Frille S.1405-1465 K 1494 jälkeen
• Christina Chritiernsdotter Frille S.1415-1457 Haapaniemi Kisko K Halikko

Perhe 18

Christina Chritiernsdotter Frille S.1415-1457 Haapaniemi Kisko K Halikko  1.sukuhaara vielä esivanhempia:

16 isoisän isosä minulle

Ritari Olof Jönsson Tavast S.noin 1332 Mellola K.01.08.1402 Mynämäki. Rikas maanomistaja, rälssimies, ritari. Tawast-suvun kantaisä. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tavast Olof Jönsson Tawast syntyi todennäköisesti Hämeessä Hattula Kylmäkosken kartanossa Meltolan kylässä n. 1340, kuoli ennen 17.3.1402. . Hänen poikansa vaihtoi Kylmäkosken 1411 Lammin Porkkalaan. Rälssimies jo 1386. Tavast-suvun kantaisä. Osti Mynämäeltä Alasjoen Tavastilan ym. Vaimosta tiedetään se että hänen äitinsä omisti Palttilan tilan Laitilassa. Rälssimiehenä kokouksessa v. 1386 jossa valittiin Jeppe Djäkniä Suomen lainhaltijaksi (lagman). Oli kuningas Erik pommerilaisen kruunajaistilaisuudessa v. 1397. Toimi maaoikeuden jäsenenä määräämässä Hämeen ja Savon rajaa. Toimi piispa Hemmingin voutina Kuusiston linnassa v. 1357.

Gabriel Anrepin teoksen "Svenska adelns ättavlor" ja Oskar Wasastjernan "Ättar-taflor" mukaan Olof Jönsson Tawastin vaimo olisi ollut Kristina Rötkersdotter Jägerhorn af Spurila. Ruotsin ritarihuoneenjohdon lehden nro 3 (vanhemmista ruotsalaisista rälssisuvuista) mukaan todetaan kuitenkin että Kristinan avioliittoa Olof Tawastin kanssa ei ole voitu varmistaa. Holmén osoitti, että tämä väite perustui sekaannukseen henkilöissä. Niinikään, Kristinan vanhempien on sanottu olleen Rötker Jürgersson Jägerhorn af Spurila ja Brita Jönsdotter Galle, mutta tätä ei ole voitu varmistaa.

Vanhemmat genealogiat väittivät, että Olavi Tavastin puoliso oli nimeltään Katariina Fincke. Myöskään Katariina Finckestä ei ole mitään lähdetietoja. Eräs Fincke esiintyi kuitenkin Olof Tawastin yhteydessä, minkä perusteella Holmén ja Anthoni pitivät mahdollisena, että tieto olisi luotettava. Aviopuoliso:Katarina Fincke S.1335 Alajoki Mynämäki K. Lapset:

• Nils Olofsson Tavast S.1355 Häme K.1433 Turku
• Piispa Maunu Olofsson Tavast S.14.10.1357 Alasjoki Mynämäki K. 09.03.1452 Piispanniemi Naantali. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maunu_Tavast  Haudattu Turun tuomiokirkkoon perustamaansa Pyhän ruumiin kuoriin (nyk. Tavastien kuori). - Suomen keskiajan huomattavin katolinen piispa eli Suomen piispa 21.10.1412 - 4.2.1450. Baccalaureus Prahan yliopistosta 23.2.1396, maisteri tammikuussa 1398. Kuningas Eerik Pommerilaisen kansleri vuoden 1406 tienoilla. Turun arkkiteini 1407. Valittiin Suomen piispaksi 1412, minkä jälkeen matkusti electuksena Roomaan, jossa sai paavin vahvistuksen vaalille ja vihkimyksen virkaan. Oleskeltuaan Pariisissa talven 1412 Maunu matkusti paluumatkallaan joksikin aikaa kuningas Eerik Pommerilaisen luo. Hankki matkalla tuomiokirkolle, Turun katedraalikoululle sekä Viipurin ja Mynämäen kirkolle joukon aneita. Sai verovapauden mynämäkeläiseen tilaan 1406.
   Laajensi ja kaunisti Turun tuomiokirkkoa ja rakennutti sinne uusia alttareita sekä nimeään kantavan Maunu Tavastin kuorin. Perusti Naantalin birgittalaisluostarin ja kävi pyhiinvaellusmatkalla Palestiinassa. Rakennutti Turkuun kivisen piispan kartanon. Vahvisti myös Kuusiston linnaaa. Oli ehdolla Uppsalan arkkipiispaksi 1421, mutta ei tullut valituksi.
   Valtaneuvoksena Maunu osallistui hallitustoimiin, joissa hänellä henkilökohtaisten suhteidensa ansiosta oli myös poliittista vaikutusvaltaa. Muun muassa sovitellen vuonna 1438 Satakunnassa puhjenneen kapinaliikkeen. Allekirjoitti 1441 Söderköpingin kokouksessa asiakirjan, jonka mukaan Isä meidän -rukous, Ave Maria ja uskontunnustus luetaan sunnuntaisin kansankielellä. Vahvisti yhden Suomen vanhimmista hallintopitäjistä eli Juvan perustamiskirjan vuonna 1442. Maunu ja Juvan kappelin talonpojat sopivat seurakunnan perustamisesta 19.1.1442, josta on säilynyt todisteena perustamisasiakirja. Maunun perustama Kolmen kuninkaan killan alttari ja veljeskunta aloitti toimintansa 1449.
  Maunu halusi rakentaa tuomiokirkkoon Pyhälle Ruumiille omistetun kuorin sukumaittensa varaan ja että hän siksi pyrki hankkimaan sisaruksiltaan näiden perintöosuuksia rahakorvausta vastaan. Maunun sisaruksilleen maksamien korvausten määrä oli melkein kaksi kertaa niin suuri kuin lahjoitettujen perintötilojen arvo yhteensä.
  Luopui piispan virastaan vuonna 1450 ja asettui asumaan Naantalin luostarin läheisyyteen Piispanniemeen, jota silloin kutsuttiin Lokaniemeksi. Häntä seurasi piispana Olavi Maununpoika, jonka ulkomaisia opintoja hän oli tukenut ja jonka vanhemmista ei ole täyttä varmuutta. - Piispainkronikan Maunu II Tavastista esittämä luonnehdinta, Maunu "sekä todellisuudessa että nimeltään suuri" (Magnus et re et nomine) on tutkimuksen edistyessä saanut yhä uutta katetta.
• NN Olofsdotter Tavast S.1360 Hattula K. 1435.   Puoliso ennen 1621 Gregers Garp (hänen 1. aviossaan) s. 1680-luvulla, k. noin 1649, vanh laamanni ja Bo Jönssinpojan vouti Mynämäen Lepistössä Anders Torenpoika Garp ja hänen 2. puolisonsa N. N. - Esiintyy ensimmäisen kerran tarkastusmiehenä Vehmaalla 1417 ja sinettitodistajana 1421. Mainitaan 11.11.1421 Maunu-piispan lankona. Vehmaan kihlakunnantuomari 1437-1449. Omisti Kosken kartanon Vehmaalla.
  Gregersin 2. puoliso Anna Jönsintytär (hänen 2. aviossaan) - Lasse Finneltä saamansa huomenlahjan vastineeksi Anna oli Gregersiltä saanut Nygårdin ja Hietoisten tilat Vehmaalla. Anna omisti lisäksi maata Eurassa, Huittisissa ja Taivassalossa. Lisäksi hänellä oli isänsä perintönä Kåsäterin kartano Götlundassa Glanshammarin kihlakunnassa Närkessä. Asui Naantalin luostarissa luovuttuaan Nygårdin ja Hietoisten tiloista elatustaan vastaan. Lahjoitti Karhiniemen 1448 Lasse Finnen ja tämän äidin Johannan sielunlahjaksi ja samalla köyhä nunna Katariina Tukholmasta sai sen proventikseen. Karhiniemestä joutui muitakin osia Naantalin luostarille.
      Annan 1. puoliso Lasse Finne, jolta Anna oli saanut Euran Lähteenojan ja Huittisten Karhinemen 1/4 huomenlahjakseen.
• Ranghild Olofsdotter Tavast S.1360 K.1433. Ragnhild miehineen lahjoitti Turun tuomiokirkon Pyhän Birgitan alttarille oman perintötilansa Piikkiön Rungosta.  Puoliso noin 1400 Mårten Abrahaminpoika Djäkn k. 1433. - Satakunnan vouti, asemies.
• Ingrid Olofsdotter Tavast S.1637 Mynämäki K.1455 Munkkala Porvoo
• Jöns (Juho) Olofsdotter Tavast. S.1370 Mynämäki K.19.07.1437 Pargas. Liedon Värsilän ja Paraisten Kuitian herra. Peri Alasjoen kotitilan ja hankki huomattavan maaomaisuuden, mutta ei ilmeisesti hoitanut mitään virkaa. Luovutti Alasjoen veljelleen Maunolle. Sinetöi piispan lahjan Pyhän ruumiin kuorille 11.11.1421.
  Juhon kuoltua veli Maunu toimi hänen lastensa holhoojana. Tällöin vahvistettiin Alasjoen kartanon vaihtaminen, joka oli aikoinaan jäänyt vahvistamatta. Maunu huolehti myös toisen Juhon tekemän kaupan vahvistamisesta, missä oli esiintynyt ongelmia.
   Puoliso Martta Djäkn (hänen 1. aviossaan) vainajana 1477, vanhemmat: Turunlinnan käskynhaltija Klaus Lydekenpoika Djäkn ja Kristina Jönsintytär Garp.
• Margareta Olofsdotter Tavast S.1380 Virmo Mynämäki K.Joulukuu 1439. elossa vielä 1439.
      Puoliso Hans Pederinpoika Bock (af Bukkila), k. ennen 1621.
• Katarina Olofsdotter Tavast S1335-1395 K.1455-1464. Omisti perintötilan Mynämäen Hirmuisissa.
      Puoliso 1:o ennen 1621 Jöns Gudvastinpoika - Raatimies Turussa.
      Puoliso 2:o Henrik Mört joka eli 1426. - Turun porvari.
      Puoliso 3:o ennen 1439 Olof Silta kuoli ennen 1455. - Turun porvari.
• Birgitta Olofsdotter Tavast S.1335-1395 K.1439 jälkeen. Omisti perintötilan Mynämäen Hirmuisissa.
      Puoliso Erengisle Henrikinpoika.
• Lars Olofsson Tavast S. 1340-1394 Mynämäki K Pargas. Maunu antoi veljelleen Laurille ja hänen lapsilleen elinikäisen oikeuden asua Alasjoen kartanoa vuotuista vuokraa vastaan. Mikäli Juhon perilliset olisivat peruneet tilan vaihdon, Lauri ja hänen jälkeläisensä olisivat saaneet toisen tilan Alasjoen sijaan. Tällä toimenpiteellä piispa Maunu selvästi halusi turvata tämän perinnöttä jääneen veljensä toimeentulon. - Myi 14.2.1393 puolikkaan Moikoisten tilasta Hirvensalon saaresta Syvälahdesta 50 mk Turun tuomiokirkolle, yhdessä poikansa Bartoldin kanssa.
      Puoliso N.N.

Perhe 19

Ranghild Olofsdotter Tavast S.1360 K.1433. Tiedetään omistaneen perintötilan Piikkiön Rungossa, jonka hän miehensä kanssa lahjoitti vuonna 1423 Pyhän Ruumiin alttarille Turun tuomiokirkossa. Avioliitto Mårten Djäknin kanssa solmittiin ilmeisesti vuoden 1400 tienoilla, ja siitä syntyi kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Ragnhild miehineen lahjoitti Turun tuomiokirkon Pyhän Birgitan alttarille oman perintötilansa Piikkiön Rungosta.  Aviopuoliso: Mårten Abrahaminpoika Djäkn S. 1350 K 1423 Jälkeen. - Satakunnan vouti, asemies. Lapset:

• Margit Mårtensdotter Djäkn S.1365-1419 K.1446 jälkeen
• Mats Mårtensson Djäkn S.1365-1415 K.07.04.1451
• Paul Mårtensson Djäkn S.1365-1415 K. 03.09.1457
• NN Mårtensson Djäkn S.1365-1395 Lauko Turku1442 jälkeen
• NN. Mårtensdotter Djäkn S.1365-1419 K.

Perhe 20

NN Mårtensson Djäkn S.1365-1395 Lauko Turku1442 jälkeen

Perhe 21

20 Isoisoisä minulle

Andris Andriasson Af Bolstaholm S1270 Bolstaholm Geta Åland. Aviopuoliso Margareta Till Dalkarby. S. noin 1270 Dalkarby Turku Lapset:

• Jaakko Andreaanpoika S. noin 1300 Bolstaholm Åland K. 1347 Åland
• Stigulf Andeasson S.1275-1329 K.

Perhe 22

Jaakko Andreaanpoika S. noin 1300 Bolstaholm Åland K. 1347 Åland.Vanhin kirjallinen merkintä Jakob Andrissanpojasta löytyy tammikuulta 1331, jolloin hän ripusti Kokemäenjoella sinettinsä Klaus Pentinpojan panttikirjeeseen Satakunnan maakunnan ja Turun linnanpäällikön sinettien rinnalle. Toukokuun 30. päivänä 1344 Jaakko (nyt patronyymillä Maunonpoika), joka sanoo olevansa ”legifer in Finlandia”, ilmoittaa olleensa Ulvilassa todistajana eräässä tiluskaupan vahvistuksessa. Vajaa kolme vuotta myöhemmin 11. maaliskuuta 1347 hän täydentää ja korjaa aikaisempaa ilmoitustaan selittämällä, ettei hän ollut ko asiassa maanluovutuksen todistajana (vidhaerwaroman), vaan ”meidän lakiemme mukaan” toisena maanluovutuksen välimiehenä. Tällä kertaa Jaakko käyttää titteliä ”legifer parcium orientalium iuris finnonici”. Hänen isännimensä on nyt Andreas, joka on ollut hänen sinetissään jo 1344. [S. Suvanto 1973, s. 352.] Aviopuoliso NN Tuntematon S. 1220-1328 Lapset:

• Magnus Jacobsson S. 1305-1315 K
• NN Jacobsdotter S. 1305-1335 K Niemenpää Vanaja

Perhe 23

NN Jacobsdotter S. 1305-1335 K Niemenpää Vanaja . Aviopuoliso. Jacob Kurki Till Koljala S.ennen 1325 K1383 Niemenpää Vanaja. Alilaamanni. Satakunta.Jakob Kurki, hoiti laamannin virkaa 27.2.1362 Nils Turenpojan (Bielke) puolesta; 20.6.1373 Turussa kaupanvahvistajana; 26.1.1383 vahvistettiin rajalinja Jakobin omistaman Vanajan Niemenpään ja Miemalan kylän välillä; omisti myös Vanajan Koljalan. - Puoliso N.N. Jakobintytär, isä laamanni Jakob Andrissanpoika, joka tunnetaan 1331-1347. ( Juha Sinivaara: Kurki) https://web.archive.org/web/20071026220651/http://www.genealogia.fi/vsk/44/v35-77.pdf  Edellisessä on linkki Kurki ja Svärd -sukujen alkulähteille.

Jakob Kurki vanhempi oli 1300-luvulla Satakunnan alilaamanni, joka esiintyy säilyneissä lähteissä kolmesti. Kokemäellä sovittiin 27.2.1362 piispa (->) Hemminguksen ja Villiön kylän talollisten kesken maanvaihdosta, jonka vahvistukseksi pyydettiin myös laamanni Jakob Kurjen sinettiä, sigilla... Jacobi Korka legiferi. Koska samana talvena drotsi (->) Nils Turenpoika Bielke oli todistettavasti Suomen laamanni, on Jakob Kurkea yleisesti pidetty hänen Satakunnassa toimineena alilaamanninaan.

Turussa vahvistettiin 20.6.1373 eräs tiluskauppa, jolloin maanluovutuksen välimiehenä esiintyi Iacober Korke. Tehtävässä toimi yleensä oikeusviranomainen, mutta ei aina. Joka tapauksessa Jakob Kurki on ollut Turussakin omana aikanaan arvostettu mies.

Hämeen linnan luona pidetyillä käräjillä 26.1.1383 Jaoper Kurke syytti Vanajan Miemalan kylän talollisia Niemenpään rajojen ylittämisestä. Raja oli käyty ja vahvistettu jo hänen isävainajansa aikana. Silloisista katselmusmiehistä oli vielä muutama elossa. Koska keskiaikana ei mielellään annettu pojalle elossa olleen isän nimeä, jollei kyseessä ollut äpärä, on tämä Niemenpään omistaja joko alilaamannin postuumi poika tai sitten kyseessä on itse alilaamanni. Jälkimmäinen mahdollisuus on todennäköisempi. Samalla selviää, että jo hänen isällään on ollut omistuksessa Vanajan Niemenpää, joka on sopinut hallitsevan sijaintinsa vuoksi erittäin hyvin vanhaksi päällikkötilaksi.

Jakob Kurjella ei näy olleen aikuiseksi ehtineitä poikia. Niemenpään peri ritari (->) Nils Kurki, joka oli saanut Jakob Kurjelta perinnöksi nimen, ilmeisesti vaakunan sekä useita tiluksia. Hän lienee ollut Jakob Kurjen tyttärenpoika. Hänkin kuoli ilman rintaperillisiä, jolloin maaomaisuus siirtyi velipuolen pojille Olof Svärd vanhemmalle ja Jeppe Kurjelle, joista siis jälkimmäinen peri molemmat nimensä Jakob Kurki vanhemmalta. Osa tiluksista näkyy menneen kuitenkin niin sanotun Folkunga-suvun aviottoman haaran jäsenille. (->) Filpus Karlinpojalla oli hallussaan Ulvilan Sunniemi, jonka Kokemäellä asunut laamanni (->) Jakob Andreaanpoika oli saanut vaihdossa Turun piispalta. (->) E. Anthonin mukaan Jakob Kurki oli Jakob Andreaanpojan tyttärenpoika ja peri isoisältään Sunniemen, joka sitten siirtyi Odygdeille ja lopulta (->) Svärdeille. Svärdien Kokemäen tilat olivat ehkä samaa tietä saatuja. Mahdollista lisäksi on, että Jakob Kurki on perinyt myös Satakunnan laamannin asemansa apeltaan, joten hänen laamanniudessaan olisi ollut vielä perintöä läntiselle Suomelle ominaisesta "suomalaisen oikeuden" laamannin virasta.

Jakob Kurki lähteissä myös Jacobus Korke, Iacober Korke, Jaoper Kurke mainitaan 1362 - 1383. Lapsi: tytär, P ilmeisesti Herman Svärd.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. E. Anthoni, Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel. 1970; J. Jaakkola, Suomen historia IV : Suomen sydänkeskiaika. 1944; Vanajan historia I. 1976: S. Suvanto, Keskiaika; V. Voionmaa, Kurki-suvun syntymäsijoilta // Historiallinen aikakauskirja 1934.Lapset:

• NN Jakobsdotter Kurki S.1340 Niemenpää Vanaja K1370

Perhe 24

NN Jakobsdotter Kurki S.1340 Niemenpää Vanaja K1370- Aviopuoliso:Herman Svärd S.noin 1330 Germany Saksa K. 1383 Suomi. https://sv.wikipedia.org/wiki/Sv%C3%A4rd,_%C3%A4ldre_%C3%A4tten Svärd suvusta https://runeberg.org/frfinl/0257.html Linkint:Svärd ja Kurki- sukujen alku. Mainittu vain joissain sukututkimuksissa. Oli todennäköisesti avioliitossa alilaamanni Jakob Kurjen tyttären kanssa. Svärd- ja Kurki-sukujen kantaisä Herman Svärd muutti 1300-luvun jälkipuoliskolla Suomeen. Hän meni naimisiin oletettavasti Kurki- (Kurke, Korke) -suvun edustajan kanssa, joka oli suomalaista alkuperää. Lapset:

• Peder Hermansson Svärd S.ennen 1360 K.noin 1400 Hattula
• Nils Hermansson Kurki Till Villnäs S. 1370 K18.05.1428
• NN Hermansdotter Svärd S.1345-1369 K.

Perhe 25

Peder Hermansson Svärd S.ennen 1360 K.noin 1400 Hattula. Linkissä Svärd suvun historiaa. https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/SV%C3%84RD ja https://runeberg.org/frfinl/0257.html. Suomessa vapaasäädyillä oli merkitystä vasta 1300-luvun lopulla. Tosin täällä oli jo aiemmin ollut ylimyksiä, mutta he olivat muukalaisia. Osa heistä jäi pysyvästi Suomeen ja solmi avioliittoja suomalaisten vapaasäätyisten kanssa. Tällaisiä muualta tulleita sukuja olivat saksalaiset Djäknit, Kortummet, Bitzit, Svärdit, Flemingit, Fincket, Görtzhagenit ja Garpit sekä tanskalainen Frille-suku. Monen näiden sukujen jäsenet ovat näytelleet varsin huomattavaa osaa maamme historiassa. 1300- ja 1400 lukujen vaihteessa ilmestyy puhtaasti suomalaisia vapaasukuja. Näitä olivat Taivassalon Särkilahdesta polveutuneet Stiernkorsit eli Särkilahdet, Kylmäkosken Mellolasta Tavast-suku, Halikon Hornit ja Karpalaiset, Porvoon seudulta Stålarmit, Nousiaisten Kirveet, Raision ja Rymättylän Renkoset sekä Turun seudun Inkoset ja Hirvet. Aviopuoliso:NN (Högervänd Arm) S.1350 Tyrväntö K.1400 Tyrväntö Lapset:

• Margareta Pedersotter Svärd S. 1380 Pernaja K 1420 Ulvila
• Olof Pedesson Svärd S.1390 K.13.3.1458 - 22.5.1460Ulvsby Socken
• NN Pedesdotter Svärd S.ennen 1390 K.
• Henrik Pedessson Svärd S.1390 Harviala Vanaja K.1440 Harviala Vanaja
• NN Pedesdotter Svärd S.1352-1374 K

Perhe 26

Olof Pedesson Svärd S.1390 K.13.3.1458 - 22.5.1460Ulvsby Socken. Olof Svärd, asemies; Pohjois-Suomen tuomari, Sune Sunenpojan puolesta 1440 2, 18; kihlakunnantuomari Pohjanmaalla 1443-1445 20; osti 1427 kuudesosan Ulvilan Hvittisbofjärdin Ytterbystä Jönis Horkalilta 21, ja 1437 toisen tilan Hvittisbofjärdistä, jonka maa hän sitten panttasi Ulvilan kirkolle 40 dalerista, jonka hän käytti poikansa herra Martin Rooman matkaan ja josta otti itselleen 10 daleria Tukholman matkaa varten; todisti 25.3.1451, että hän ja hänen vaimonsa vainaansa lahjoittivat, puolet Ulvilan Pennisestä, itsensä ja sukulaistensa sielujen puolesta Naantalin luostarille, sillä ehdolla, että antajia ja heidän vanhempaan muistetaan luostarin rukouksissa 22; kuollut ennen 1460. Aviopuoliso: Elin Jönsdotter S.1361-1395 Ennen maaliskuu 1451.Elin ei voi olla Jöns Galnen tytär mitenkään, Johannes Galne vaikutti 1327-1333 välisenä aikana. Elin kuoli vähän ennen 25.3.1451 FMU 2879. Lapset:

• Peder Olofsson Svärd S.1400 K. 1468
• Olof Olofsson Svärd S.1420 Vanaja Harvia K.1488 Ulvila
• Laurens Olofsson Svärd S.1385-1445 K
• Gudmund Svärd S.1395-1445 K.
• Jöns Svärd S.1395-1439 K
• Henrik Svärd Svärd S.1395-1445
• Jöran Svärd S1395-1445 K
• Karin Olofsdotter Svärd S.1382-1434 Ulvila

Perhe 27  Yhdistyy Garp-suku  http://Perhe 9  Anders Gregersson Garpin esivanhemmat

Karin Olofsdotter Svärd S.1382-1434 Ulvila. Aviopuoliso: Anders Gregersson Garp S.1375-1425 K.1494 Jälkeen.Anders Gregersson Garp, asemies, peri 23.11.1447 isänsä testamentilla puolet Vehmaan Koskesta ja saisi äitipuolensa jälkeen toisen puolen; katselmusmies 1462 Liedossa ja 1468 Räntämäellä; autamies Turun maakäräjillä 25.5.1464; mainitaan vielä 1494. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Garp#TAB_9 ja https://runeberg.org/frfinl/0147.html Lapset:

• Jöns Andersson Garp Till Koskis S. 1440 Koski, Vehmaa  K 1520 Koski Vehmaa
• Peter Andersson Garp S.1410-1470 K
• Margareta Andersdotter Garp S.1410-1470

Perhe 28

Jöns Andersson Garp Till Koskis S. 1440 Koski, Vehmaa  K 1520 Koski Vehmaa Jöns Andersson Garp. Vehmaan Kosken herra; kirjoittautui 16.9.1484 "Johannes Garp de Suecia" Rostokin yliopistoon; kihlakunnan tuomari Vehmaan kihlakunnassa; oli linnanvouti Turussa 1502, jolloin Sten Sture joukkoineen piiritti linnaa, ja hän nostatti kapinan kuningas Hannun saksalaisten joukkojen keskuudessa, jonka seurauksena ylikäskynhaltija Magnus Frille pakotettiin antautumaan; menetti tämän petoksen vuoksi tuomarinoikeudet, eikä saanut niitä takaisin ennenkuin piispa Jakob Ulfinpoika vuonna 1508 puhui hänen puolestaan valtionhoitajalle; elossa 1510. Puoliso Margareta Klasintytär, vanhemmat laamanni Klas Henrikinpoika ( Horn, Kankaisten suku) ja Kristina Kristerintytär Frille. lhttps://www.adelsvapen.com/genealogi/Garp#TAB_10 ja https://runeberg.org/frfinl/0147.html  Aviopuoliso :Margareta Klasdotter Horn S.1475 Kancas Masku K.1520 Koski Vehmaa.

• Anna Jönsdotter Garp S.1462-1562 K.1555
• Margareta Jönsdotter Garp S.1451-1465 K.1555 Veijola Lohja
• Carin Jönsdotter Garp S.1480-1494 K.

Paljon historiaa löytyy näistä suvuista seuraavasta linkistä https://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm

Perhe 29 

Carin Jönsdotter Garp S.1480-1494 K.Aviopuoliso Antti Antinpoika Lahdinko S.ennen 1539 K.Lahdinko Vinkkilä Vehmaa K. Lapset:

• Brita Antintytär Lahdinko S.1518-1534 Lahdinko Vehmaa K.Nuhjala Vehmaa

Brita Antintytär Lahdinko S.1518-1534 Lahdinko Vehmaa K.Nuhjala Vehmaa. Aviopuoliso: Påvel Andersson till Nuhjala (Munck Af Fulkila ) S noin 1500  Rautila Huovila Vehmaa K. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Munck_af_Fulkila_nr_130

---

---

https://sv.wikipedia.org/wiki/Nagus_historia   

 

Nauvon historiaa Linkissä yläpuolella.

Jönins Pedersson Gäddä S noin 1400 K Aseenkantaja Niityn tilalla; aatelinen.Gädda on Smålannista lähtöisin oleva ruotsalainen aatelissuku, joka tunnetaan 1400-luvun loppupuolelta ja on Introdusoitu Ruotsin ritarihuoneelle numerolla 27. Suku sammui vuonna 1508.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ruotsin_aateli Aviopuoliso Tuntematon.Lapset:

• Hans Starck S.Arvioitu s. aika 1405-1465
• Pär Pärsson Starck till Käldinge S.noin 1450 Käldinge Nagu
• Ranghild Gädda S1412-1472

Starck- suku wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Starck_(suomalainen_aatelissuku)

Perhe 30

Pär Pärsson Starck till Käldinge S.noin 1450 Käldinge Nagu. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Starck_nr_222 Ratsutilallinen. Nauvon Pitäjän vanhempien sukututkimustaulujen mukaan Per olisi ollut naimisissa Carin Fukilan kanssa. Aviopuoliso: Carin af Fulkila S. noin 1450 K. Lapset:

• Olof Persson till Käldinge och Mälö S.noin 1480 Käldinge
• Hans Persson Starck af Fukila S.noin 1500 K ennen 1542
• Thomas Persson till Käldinge Starck S noin 1457 K. 1567 jälkeen

Perhe 31

Olof Persson af Käldinge och Mälö S.noin 1480 Käldinge. Nagu Nauvo. Ratsumies ja Ratsutilallinen.https://www.adelsvapen.com/genealogi/Starck_nr_222#TAB_3  Aviopuoliso. Cecilia Till Käldinge Starck  S noin 1464-1520 K. Lapset:

• Tomas Olofsson Starck af Fulkila S 1529 -1537 Nagu, Nauvo 1584 jälkeen
• Henrik Olofsson Till Mälö S1500-1544 K.1575 jälkeen Mälö, Stormälö Parainen

Perhe 32  Boije suvun historiaa https://sukujuuret.vuodatus.net/lue/2023/09/boije-suku

Anders Carlsson Boije till Bjurböle S1480 K 11.08.1536 . Maantarkastusmies Talollinen. Boije af Gennäs on suomalainen aatelissuku. Suku on kotoisin Pohjasta Uudeltamaalta ja tunnetaan 1400-luvun alusta.Suvun vanhin tunnettu jäsen on Anders Boije (k. 1537), joka mainitaan vuonna 1503 maakuntakatselmusmiehenä (landssyneman). Hän avioitui Rötker Olofsson Dieknin tyttären Britan kanssa ja peri apeltaan Gennäsin tilan Pohjassa sekä suvun vaakunan. Ruotsin ritarihuonetta perustettaessa vuonna 1625 suomalainen Boijen suku sai nimen Boije af Gennäs ja järjestysnumeron 16. Suomen Ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 Boije-suku introdusoitiin suomalaisena sukuna numerolla 1. Suvun vapaaherrallinen haara on sammunut. Suku on hallinnut mm. Lahdentaan kartanoa Tyrvännössä vuosina 1696–1831 sekä Hakoisten kartanoa Janakkalassa vuosina 1812–1930 ja Ilolan kartanoa Porvoon maalaiskunnassa vuodesta 1850 lähtien.Anders Karlsson Boije af Gennäs och Dalkarby. Maakuntakatselmusmies. Sai vaimonsa Britan kautta Pohjassa olevat Dieknien omistuksessa olleet Gennäsin ja Dalkarbyn rälssitilat. Samoin Boijein vaakuna on samankaltainen kuin Dieknien. Pohjan pitäjän käräjillä 1503 oli Anders Boyan yhtenä maakuntakatselmusmiehenä. Andersin perinnönjako oli 1537. . https://www.adelsvapen.com/genealogi/Starck_nr_222  sukutaulu. http://runeberg.org/frfinl/0092.html  ja  http://runeberg.org/frfinl/0044.html  Britan I.n aviopuoliso oli tanskalainen aatelismies Nils Månsson till Heinis I Rimito:   Lapset :Nils ja Brita:

• Brita Nilsdotter Djäkn S. noin 1505 K.1563 https://www.adelsvapen.com/genealogi/Starck_nr_222
• Elin Boije S.1506 K1563 https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/BOIJE_%28af_Genn%C3%A4s%29
•   Lapset: Ander ja Brita:
• Beata Andersotter Boije S 1480 K
• Nils Andesson Boije S.1490 K1568, Suomen käskynhaltija .Sotaeversti, Suomen käskynhaltija, Gennäsin Herra Pohjalla, mainitaan 1530 Raaseporin isäntänä, määrättiin 1537 pitämään aateliston kilvenkatselmusta sekä kruunun linnojen tarkastusta Suomessa ja taisteli 1542 uljaasti Ruotsissa Niilo Dackea vastaan. Venäjän sodassa 1555-1556 hän oli suomalaisen ratsuväen ratsumestarina mukana epäonnistuneella retkellä Pähkinälinnaa vastaan ja kuului sitten Viipurin varustusväkeen. Oltuansa jonkun aikaa Juhana Herttuan palveluksessa, jolloin teki Herttualle erikoisen uskollisuusvalan, hän erosi kuitenkin siitä jo 1562 ja on seuraavana vuonna Kuninkaallisen sotajoukon päälliköiden joukossa Turun linnaa piirittämässä. Vuonna 1565 hän otti osaa Tanskan sotaan ja valloitti rynnäköllä lujan Vardbergin linnan. Aikaisemmin ritariksi ja valtaneuvokseksi korotettuna Boije nimitettiin 1.05.1568 koko Suomen ylimmäiseksi käskynhaltijaksi, mutta kuoli jo seuraavan vuoden tammikuussa. Hänellä oli eri aikoina hallussaan useita läänityksiä, koko Pohjan pitäjä ym, mutta hän teki niinkuin moni muukin tämän ajan aatelismies, itsensä tunnetuksi väkivaltaisuudestaan. Niin esim. kerrotaan hänen anastaneen neljä taloa Pohjalla, "joihin ei hänellä ole mitään muuta oikeutta , kuin että asuu Pohjan pitäjässä". Erittäinkin sanotaan hänen kopeutensa nousseen hänen avioliittonsa johdosta Briitta Kristerintytär Hornin kanssa; sitä ennen hän oli edes suorittanut vuokraa anastamistaan tiluksista, mutta sen jälkeen "hän ei maksanut fyrkkiäkään, vaan on julkeudella ja röyhkeydellä ottanut tilat" Nuoresta lähtien Kustaa Vaasan lähipiiriin kuulunut Nils Boije kunnostautui niin sotilaallisissa kuin hallinnollisissa tehtävissä. Kuninkaan toimeksiannosta hän huolehti muun muassa Helsingin kaupungin perustamistoimista 1550. Nils Boijen monipuolinen ura muun muassa ratsumestarina, kihlakunnantuomarina ja Ruotsin armeijan ylipäällikkönä huipentui nimitykseen Suomen käskynhaltijaksi.Linkki kansalllisbiografiaan alla: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/523
• Karin Anderdotter Boije af Bojoby S1504 K. 1550 jälkeen
• Elin Anderdotter Boije S.1506 K1563
• Ranghild Anderdotter Boije S1508 K. . Naimisissa Turun pormestarin  Simon Andersson kanssa, död före 1556.
• Erick Andersson Boije af Dalkarby  S.1485-1507 K1554. Erik Boije sai perinnönjaossa äidinisänsä Rötgerin aikoinaan omistaman Pohjan Dalkarbyn vuonna 1537. Hän oli mm. linnapäällikkö Hämeenlinnassa 1530 ja itäisen Karjalan kihlakunnantuomari vuodesta 1535. Hänen puolisonsa oli Cecilia Gudmundsdotter Lammilta.http://runeberg.org/frfinl/0045.html , https://www.adelsvapen.com/genealogi/Boije_af_Genn%C3%A4s_nr_16#TAB_2
• Margareta Anderdotter Boije S.1469-1505.Oli naimisissa Siuntion Nimismiehen Gregor Jönssonin kanssa. Siuntion Tjusterbyn Grelsiä kutsutaan kahdessa aikalaismerkinnässä Greger eli Grels Jönsinpojaksi. Hän oli nimismies Siuntiolla ja mainittiin vuosina 1534, 1537 ja 1555. Hänen puolisonsa oli Margareta Andersintytär Boije, joka 1557 mainittiin leskenä hoitavan edesmenneen miehensä nimismiehenvirkaa ja eli vielä 1567. https://juhansuku.blogspot.com/2011/04/silfverpatron-suvusta-hiukan.html  
• 
• Kuvassa järjestyksessä vasemmalta oikealle; Margaretan äidinisän, Rötger Olofinpojan sinetti vuodelta 1490, Margaretan Boije-suvun vaakuna ja Silfverpatron-suvun vaakuna.

Boije af Gennäs suvusta lisää wikipediassa :https://fi.wikipedia.org/wiki/Boije_af_Genn%C3%A4s    

Djäkn -suku wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Dj%C3%A4kn_(suku)

Tomas Olofsson Starck till Käldinge  S 1529 -1537 Nagu, Nauvo 1584 jälkeen.Tomas Olofsson Nimitetty palveluskirjoissa 1556,1562 ja 1567Turun läänin aateliston joukossa, allekirjoitti uskollisuusvakuutuksen kuningas Johanille vuonna 1568. Elossa vielä 1584. Naimisissa Brita Nilsdotterin kanssa (Tanskalaisen aatelismiehen tytär) josta tuli myöhemmin naimisiin menneenä Boijen aatelissuvun esiäiti. Aseenkantaja Ratsutilallinen. Aviopuoliso: Brita Nilsdotter Djäkn S. noin 1505 K.1563 Lapset

• Margareta Tomasdotter Starck S. 1544 K.19.09.1639
• Hans Tomasson Starck till Stormälö S.12.05.1594 K.1678

Perhe 33

Brita Nilsdotter Djäkn S. noin 1505 K.1563 https://www.adelsvapen.com/genealogi/Starck_nr_222  Esivanhemmat:

http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm  Linkistä näkee myös muita Rälssisukuja.

Djäkn-Suku

Rötker Ingersson Djäkn S.1352 K.1423 jälk.Saustilan kartano Sauvo.Aseenkantaja, Alilaamanni Ratsutulallinen. Rötker Ingenpoika, asemies; alilaamanni Uudellamaalla 1392 4; sinettitodistaja 1411 6; Turun maaoikeuden lautamies 1420 7; katselmusmies n. 1420 ja 1423 Turussa 8; lautamiesja maankatselmusmies n.1422 9 ; mainitaan viimeisen kerran 1423; omisti Saustilan Sauvossa ja asui siellä; panttasi Sauvon Hallilan Raaseporin voudille Kort Garselle,1 70 noobelista, jonka summan antoi tyttärelleen Märtalle myötäjäisiksi.2 - Puoliso Lucia (Anrepin sukutaulun mukaan Jägerhorn af Spurila) 1; tyttäristä Greta, Elin ja Kristina saivat naimisiin mennessään maatiloja ja Katarina ja Märta saivat "kultaa ja rahaa" 2.

Aateloitu 1412. Anrepin mukaan suku olisi polveutunut Jägerhorn af Spurilasta. Tätä Djäkn-sukua nimitti Yrjö Koskinen Käärmeen-suvuksi (Ormsläkten) suvun vaakunan mukaan. Aviopuoliso Lucia S. n.1356 Varsinais-Suomi. Lapset:

• Katarina Rötkersdotter Djäkn S.1370 K.1453
• Märta Rötkersdotter Djäkn S.n.1370 Saustilan Kartano K.1453 Turku
• Kristina Rötkersdotter Djäkn S.1390 K.1446
• Knut Rötkersson Djäkn S.1391 K.1461
• Hans Rötkersson Djäkn S.1392 K.1462
• Margareta Rötkersdotter Djäkn S.1361-1413
• Elin Rötkersdotter Djäkn S. 1361-1414

Perhe 34

Märta Rötkersdotter Djäkn S. n.1370 Saustilan kartano Sauvo Varsinais-Suomi. K.1445 Turku. Aviopuoliso Hans Van Kampen S.1370 Pommern Saksa.K. 1415 Turku. Turun porvari/Borgare i Åbo. Suomen suurin kaupunki keskiajalla oli Turku, joka kuitenkin eurooppalaisen mittakaavan mukaan oli pikkukaupunki - esimerkiksi Tukholma ja Rääveli, nyk. Tallinna, olivat huomattavasti suurempia. Kuten muuallakin Itämeren piirissä perustui kaupankäynti pitkälti hansakaupungeista olevien henkilöiden varaan ja esim. saksalaisia kauppiaita on tiettävästi asunut Turussa jo 1250-luvulta lähtien; 1300-luvulla oli valtaosa Turussa vaikuttaneista kauppiaista hansaliiton kaupungeista kotoisin. Suomen suurin kaupunki keskiajalla oli Turku, joka kuitenkin eurooppalaisen mittakaavan mukaan oli pikkukaupunki - esimerkiksi Tukholma ja Rääveli, nyk. Tallinna, olivat huomattavasti suurempia. Kuten muuallakin Itämeren piirissä perustui kaupankäynti pitkälti hansakaupungeista olevien henkilöiden varaan ja esim. saksalaisia kauppiaita on tiettävästi asunut Turussa jo 1250-luvulta lähtien; 1300-luvulla oli valtaosa Turussa vaikuttaneista kauppiaista hansaliiton kaupungeista kotoisin.

Hansalaivojen tärkeä kulkureitti johti Novgorodista Rääveliin ja edelleen Riian ja Danzigin kautta Lyypekkiin ja sieltä edelleen Juutinrauman kautta Bergeniin ja Pohjanmeren kaupunkeihin. Eniten Turku kävi kauppaa Räävelin ja Tukholman kanssa, mutta myös mm. suoraan Lyypekin kanssa. Turun tärkeimmät vientiartikkelit olivat turkikset, hevoset, voi, terva, kala sekä traani, ja tuontiartikkeleja olivat suola, humala, vilja, kankaat, mausteet, esineet sekä jalometallit.

Eräs näistä Turussa asuvista ulkolaisista kauppiaista oli Hans van Kampen. Hänen vaimonsa oli rälssimiehen tytär Märta Rötgerintytär, ns. Ingenpoikien sukua. Märta ja hänen siskonsa Karin oli naitu turkulaiskauppiaille ”kullalla ja rahalla”, mikä myöhemmin sai Märtan ja Hansin tyttärenpojan Rötger Olofinpojan riitelemään perinnöistä.

Märtalla ja Hansilla oli ainakin kaksi lasta. Etunimeltään tuntemattomasta tyttärestä ei ole jäänyt mitään muuta tietoa jälkipolville kun puolison nimi Olof Nilsinpoika. Pojasta Henrikistä tuli pappi Uplannin Skepptunan seurakuntaan, ”her Henric j Skaefftwna”. Henrik eli vielä vuonna 1440, joihin aikoihin hän on käynyt Suomessa, mutta ei ainakaan enää 1476. Sukunimi van Kampen ei varmaan jatkunut Ruotsissa ainakaan Henrikin toimesta, sillä katolisen ajan papit eivät menneet naimisiin ja heitä sitoi selibaattilupaus.

Hans van Kampen mainitaan vain kerran suomalaisissa aikalaiskirjoissa; 1415 olivat hän, ”Hans wan Kampen”, sekä Laurens Wadhmal todistajina, kun Turkuun kotiutuneet porvarit Henrik van Berge ja Gerlag Fredag möivät kaiken Hintza Knapilta perimänsä maan Turun Aninkaisista sukulaiselleen, Taivassalon kirkkoherralle Helvik Stoltefotille.

Hans selvästikin oli vakiintunut asukas Turussa, mutta hänen lisänimensä viittaisi siihen, että Hans oli kotoisin muualta. Ehkä hän oli hollantilaisesta hansakaupungista Kampenista, joka tunnettiin myös Itämeren-kaupastaan. Eräs saksalainenkin Kampen -kaupunki on olemassa; myös se sijaitsee Pohjanmeren rannikolla, mutta se ei koskaan ollut tunnettu kauppakaupunkina. On myös mahdollista, että nimi viittaa johonkin pienempään paikkakuntaan tai ehkä peräti johonkin aivan muuhun.

Itämeren piirissä tunnetaan keskiajalta myös muita van Kampen –nimisiä henkilöitä. Eräs Hans van Kampen -niminen porvari, joka saattoi olla sama kuin “Turun-Hans” luopui kiinteistöstään Räävelissä 1381. Räävelissä eli 1400-luvun alkupuolella myös Lippolt van Kampen –niminen henkilö . Eräs “Hans fan Campen” - ehkä “Turun-Hansin” poika tai pojanpoika - maksoi 1460 porvarinveroa Tukholmassa. Edelleen van Kampen – nimisiä sukuja asui myöhemmin myös Lüneburgissa ja Pommerissa. lähde: Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden.  Lapset:

• NN Hansdotter Van Kampen S.n. 1400 K.Pohja Uusimaa.
• Henrik Hansson Van Kampen S. 1375-1433 Pohja Uusimaa

Olof Ivansson Djäkn S n. 1410 K.Pohja Uusimaa .Haudattu Pohjan vanha hautausmaa. Pohjankuru. Ratsutilallinen. Rälssi-suku. Aviopuoliso: NN Hansdotter van Kampen S. noin 1400.

Olof Ivansson? Diekn, Gumnäs Pohja, myi Pohjan seurakunnan Naantandalin luostarille, josta hänen poikansa Rötker Olofsson teki sovinnon luostarin kanssa vuonna 1498. Mahdollisesti sama Olof Diekn, joka oli tuomarina Halikon piirissä vuonna 1479); † ennen vuotta 1490. - Naimisissa n.n. .Hansdotter, Hans van Kampenin ja Märta Rötkersdotterin (Diekn. Lapset: 

• Rötker Olofsson till Gennäs , Djäkn S.1430
• NN Olavintytär Djäkn S.1415-1465

Perhe 35

Rötker Olofsson till Gennäs , Djäkn S.1430 Rötker Olofsson Diekn. Tuomarin poika, Aatelinen aseenkantaja. Pohjan Gennäsin ja Dalkarbyn rälssitilojen aseenkantaja. Mainitaan Gennäsin omistaja 1498 ja Dalkarbyn omistajana 1490. Syntynyt 1400 luvulla. Kuollut ennen vuotta 1508. (Lapsi XIV:12336). -Puoliso Ragnhild Johansdotter (Persdotter) Starck.Taulu 7 - 5. sukupolvi Diekn, Rötker Olofsson (taulusta 5. Isä: Djekn , Olof Nilsson ) s. 1400-luvulla. k. ennen 1508. Väpnare; aseenkantaja Pohjan Gennässissä; aatelinen. Väpnare till Gennäs och Dalkarby i Pojo. Rötker Pohjan pitäjän Gennäsin ja Dalkarbyn tilojen aseenkantaja (aatelinen). Rötker Olofssonin jälkeen on Boijen suku omistanut sukutilan ja aatelismerkin. Rötker Dieknillä on samanlainen vaakuna kuin Boijella. 1. puoliso Gädda, Ragnhild Johansdotter, Diekn s. till Gännas. k. 1537. Isä: Pedersson, Jönis, Gädda Aseenkantaja Niityn tilalla; aatelinen. Aviopuoliso Ranghild Johansdotter till Gennäs S.n. 1430 Ruotsi K.1513 Gennäs Pohja. Lapset:

• Brita Rötkersdotter Djäkn till Dalkarby och Gennäs S 1455 Raaseporin Linna K. 1508 Gennäs Pohja Uusimaa. Emäntä: http://runeberg.org/frfinl/0092.html

Perhe 36

Margareta Tomasdotter Starck S. 1544 K.19.09.1639 https://www.adelsvapen.com/genealogi/Starck_nr_222#TAB_4   Margareta Tomasdotter, till Käldinge samt Fulkila i Uskela socken, som hon ärvde efter sin farbrors dotter Anna Hansdotter. Begraven 1637-09-19, tillika med sin son Hans Munck i murad grav i Åbo domkyrka. Gift med befallningsmannen Mikael Påvelsson, adlad Munck (af Fulkila, nr 130), död 1599. Haudattu poikansa Hans Munck: n  kanssa samaan hautaa Turun Tuomiokirkkoon. Naimisissa Komentaja Mikael Paavalinpojan. Lainllukijan vaimo, Ratsutilojen omistaja. Aviopuoliso: Mikael Paavalinpoika Munck aateloitu nr 130 af Fulkila K. 10.11.1599 Mikael (Mikko) Paavalinpoika Munck, myös Mickel Pålinpoika Munck  https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Paavalinpoika_Munck isä Påvel Andersson Huovari, äiti Brita Andersdotter Andersson) oli suomalainen sotilas, Vouti  Turun linnan  alipäällikkö ja Vehmaan Nuhjalan säteritilen omistaja. Hän toimi 1580-luvulla lainlukijana ja voutina eri puolilla Suomea. Vuonna 1585 hänet aateloitiin  ja vuodet 1591–1597 hän oli Pohjois-Suomen voutina.  Arvid Stålarm sai joulukuussa 1597 Turun linnan uudelleen haltuunsa ja Munckista tehtiin linnan alipäällikkö. Munck rasitti talonpoikia ankaralla linnaleirillä vahvistaakseen sotavoimia. Kaarle-Herttua  valtasi Turun linnan 1599 ja vangitsi Munckin, joka mestattiin Turun verilöylyssä. Hänen leskensä Margareeta Starck sai pitää perintötilansa ja hänen tiedetään olleen elossa vielä 1618.

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Munck_af_Fulkila

Munck af Fulkila on ollut nimenä kahdella Suomessa esiintyneellä suvulla. Nimeä Munck af Fulkila (Uskelan Fulkkilan kylän mukaan) alun perin kantanut vanhempi aatelissuku sammui jo 1700-luvun lopulla. Samaa nimeä nykyisin kantava nuorempi suku on lähtöisin Somerolta, ja sen yksi haara aateloitiin 1600-luvulla nimellä Munck af Sommernäs. 1700-luvulla Ruotsin ritarihuoneessa tapahtuneen sekaannuksen takia suvut yhdistettiin virheellisesti toisiinsa, eikä virhettä huomattu ennen kuin 1900-luvulla.Tämän seurauksena myös Somerolta peräisin oleva Munck-suku kantaa nimeä Munck af Fulkila.Lapset:

• Brita Munck af Fulkila S12.06.1580 K.27.11.1641
• Catharina Michelsdotter Munck af Fulkila S.1584 K.1652
• Hans Munck af Fulkila S.1588.K.1637
• Margata Munck af Fulkila S.1558 K.12.08.1667
• Elin Michelsdotter Munck af Fulkila S.1551 K. 1632
• Antti Michaelinpoika Munck  ( Nuhjala) S1550.K. 1667
• Cav. Capt. Claes Munck af Fulkila S. 1533 K 1631
• Anna Munc af Fulkila S.151 K. 1639

Perhe 37

Antti Michaelinpoika Munck  ( Nuhjala) S1550.K. 1667. Ratsumies.https://www.adelsvapen.com/genealogi Munck_af_Fulkila nr 130#TAB_2 Aviopuoliso tuntematon: Lapset:

• Anna Antintyär Munck S.noin 1612-1620. K 1693

Perhe 38

Anna Antintyär Munck S.noin 1612-1620. K 1693  https://www.adelsvapen.com/genealogi/Munck_af_Fulkila_nr_130   Aviopuoliso: Kaarle Simonpoika Remanen S.1584 K.10.12.1649. Nimismies, kirkkoväärti, metsänhoitaja, ratsutilallinen. http://runeberg.org/anrep/3/0351.html  Kaarlella oli kolme puolisoa 1.NN. Jacobsdotter 2.Maria Påvelsdotter Waanila sekä Anna Antintytär  Munck Lapsia:Kaarlo ja Maria

• Påvel Remainen S1610K.1649
• Brita Karlsdotter Remainen S.1620 K.1684
• Nils Remainen S.1622 K.
• Henrik Remanen S.1629  K.14.09.1691
• Carl Rennerfelt S. 1620 K 22.12.1696
• Lapset: Kaarlo ja Anna:
• Klaus Kallenpoika Remanen S.1641 K.1708
• Karl Remainen S.noin 1649 K17.10.1686

Kaarle Simonpoika Remanen S.1584 K.10.12.1649. Sukujuuret:

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Rennerfelt_nr_572  

Rennefelt Remainen sukutaulu ja vaakuna.

Perhe 39

Karl Rennare S. arviolta 1277–1397 K. 1409 Lapset: Staffan Remainen S. arviolta arviolta 1331–1451 K.1442 Puoliso: tuntematon Lapset: Jöns Remainen S. arviolta 1368–1488 K 1514.Lohjan lautamies 1508-1514. Puoliso Tuntematon. Lapset: Mårten Remanen S 1420 K 1546  Lautamies 1542–1546. Nummi Aviopuoliso tuntematon Lapset:Påvel Mårtensson Remanen S. 1465–1525. K.1587. Nämndeman 1552–1563. Var länsman 1577. Levde ännu 1587. Lautamies 1552–1563 ja nimismies 1577.Puoliso Tuntematon. Lapset: Eskil Påvelsson Remas eller Remanen S1530 K 1616. Teutarin nimismies 1565, . Yli-Immolan kestikievari 1589, nimismies 1600-1615.Puoliso Tuntematon. Lapset: Simon Eschilsson Remanen S. arviolta 1535–1579. K.1605. Rusthollari. puoliso Tuntematon.Lapset: Kaarle Simonpoika Remanen S.1584 K.10.12.1649.   http://Perhe 13 yhdistyy.

Perhe 40

Klaus Kallenpoika Remanen S.1641 K.1708 Ratsutilallinen. Aviopuolisot: 1.Elisabeth Tuomaantytär Remanen S.arviolta 1611–1671 K 1678  2. Helena Heikintytär os. Orava Remanen S.1650 Oravala Vihti K 1715 Lankila Vihti. Lapset: Klaus ja Helena :

• Kalle Klaunpoika Lankila Remanen S.05.12.1687 K.25.10.1767
• Henrich Claesson Remander S.01.07.1691 K
• Jacob Claesson Klang S. 09.07.1696 K 1739
• Johan Klasson Remanen1699 K.21.11.1779

Perhe 41

Alla linkki ja tietoa Oravan / Wictmanien suvun vaiheista

https://juhansuku.blogspot.com/2010/07/wichtmanien-hautakappeli.html

Helena Heikintytär os. Orava Remanen S.1650

Mikko Juhonpoika Orava S arviolta 1385–1505K Puoliso Tuntematon Lapset:

• Pekka Mikonpoika Orava S 1432–1552 K.Noin 1548 ja
• Erick Mikonpoika S.1418-1538 K 1552

Perhe 42

:Pekka Mikonpoika Orava S 1432–1552 Vihdin Oravalan talollinen  Aviopuoliso Elina Orava S.arviolta 1431–1551 K Lapset:

• Jaakko Pekanpoika Orava S arviolta 1459–1579 K 1593
• Sigfridus Petri Orava arviolta 1479–1599. K 1630 Vihdin Kirkkoherra 1579-1613
• Måns Pehrsson Orava arviolta 1466–1586 K

Perhe 43

Jaakko Pekanpoika Orava S arviolta 1459–1579 K 1593 Puoliso Tuntematon. Lapset:

• Heikki Jaakonpoika Oravala S.arviolta 1482–1602 K1606

Perhe 44

Heikki Jaakonpoika Oravala S.arviolta 1482–1602 K1606 . Oravalan talon omistaja 1594-1606, nimismies. Aviopuoliso:Anna Orava S. arviolta 1473–1593 K 1608 Lapset:

• Jaakko Heikinpoika Oravala S.arviolta 1570–1630 K.1635

Perhe 45

Jaakko Heikinpoika Oravala, Vichtman S.arviolta 1570–1630 K.1635 Oravalan isäntä 1609-1620, Oravalan ratsutilallinen 1621-1635. Aviopuoliso: Inkeri Paavontytär os Munck af Fulkila, Oravala S. ennen 1600. Lapset

• Heikki Jaakonpoika Vichtman S. arviolta 1605–1649 17.10.1697K.

Inkeri Paavontytär os Munck af Fulkila, Oravala S. ennen 1600. Inkerin Esivanhemmat :

Perheestä  http://Perhe 11 :Mikael Paavalinpoika Munck aateloitu nr 130 af Fulkila ovat sisaruksia

Perhe 46

Antti Jussinpoika Till Huovari S arviolta 1435–1495 K 1570 Ratsutilallinen. Aviopuoliso: N. Stenintytär Renhuvud S. arviolta 1435–1495 K. Lapset:

• Paavo Antinpoika Till Huovari Munck af Fulkila S.noin 1500 K Ennen 1584.

Perhe 47

Paavo Antinpoika Till Huovari Munck af Fulkila S.noin 1500 K Ennen 1584.  Paavo oli suomalainen sotilas, Vouti  Turun linnan  alipäällikkö ja Vehmaan Nuhjalan säteritilen omistaja. Hän toimi 1580-luvulla lainlukijana ja voutina eri puolilla Suomea. Vuonna 1585 hänet aateloitiin  ja vuodet 1591–1597 hän oli Pohjois-Suomen voutina.  Arvid Stålarm sai joulukuussa 1597 Turun linnan uudelleen haltuunsa ja Munckista tehtiin linnan alipäällikkö. Munck rasitti talonpoikia ankaralla linnaleirillä vahvistaakseen sotavoimia. Kaarle-Herttua  valtasi Turun linnan 1599 ja vangitsi Munckin, joka mestattiin Turun verilöylyssä. Hänen leskensä Margareeta Starck sai pitää perintötilansa ja hänen tiedetään olleen elossa vielä 1618.Aviopuoliso: Brita Antintyär Lahdinko S. noin 1518. Lapset:

• Mikael Munck till Nuhjala S.1540 K 10.11.1599
• Inkeri Paavontytär Orava S. ennen 1600 K ennen 1677
• Margareta Paavontytär Munck af Fulkila S1528 K.
• Sven Påvelsson Munck af Fulkila S.1528 K.

Perhe 48

Heikki Jaakonpoika Vichtman  (Orava ) S. arviolta 1605–1649 17.10.1697K.Vihdin Oravalan Alitalon rusthollari, 1648-1697 nimismies 1666-1697, kirkonisäntä 1687-1697, valtiopäivämies 1672 ja 1686.Aviopuoliso:Elin Hansdotter Orava S. arviolta 1601–1649 K.12.12.1693 Lapset:

• Liisa Henrikintytär Orava S.1660.K. 1715
• Nils Henrikinpoika Wichtman S.1669.K.1742
• Jacob Henriksson Vichtman S1669K. 1708
• Helena Henrikintytär Vichtman Remanen 1660.K. 1715
• Kristina Henrikintytär Orava S.1632 K.
• Katarina Henrikintytär Orava S. 1633 K.1704
• Maria Henrikintytär Orava S 1632

Perhe 49

Helena Henrikintytär Vichtman Remanen 1660.K. 1715

Klaus Kallenpoika Remanen S.1641 K.1708 Ratsutilallinen. Aviopuolisot: 1.Elisabeth Tuomaantytär Remanen S.arviolta 1611–1671 K 1678  2. Helena Heikintytär os. Orava Remanen S.1650 Oravala Vihti K 1715 Lankila Vihti. Lapset: Klaus ja Helena :

• Kalle Klaunpoika Lankila Remanen S.05.12.1687 K.25.10.1767
• Henrich Claesson Remander S.01.07.1691 K
• Jacob Claesson Klang S. 09.07.1696 K 1739
• Johan Klasson Remanen1699 K.21.11.1779

Perhe 50

Kalle Klaunpoika Lankila Remanen S.05.12.1687 K.25.10.1767 Ratsutilallinen Aviopuoliso Anna Heikintytär Lankinen S.1695 K.26.09.1764 Ratsutilan emäntä. Lapset:

• Margareta Carlsdotter Remander S.1719 K.1787
• Carl Carlsson Remander S.1719 K.1773
• Johan Carlsson Remander S.1724 K.21.12.1783
• Henrik Carlsson Rönnqvist S. 1727 K. 1801.1755
• Jacob  Carlsson Frimodig Remanen S.1730 K.08.09.1789
• Lena Carlsdotter Remander S.1732 K.
• Erik Carlsson Remander S1733 K..08.12.1783
• Hebla Carlsdotter Remander S.1735 K.12.11.1819
• Kirsti Carlsdotter Remander S.1736 K. 1770

Perhe 51

Johan Carlsson Remander S.1724 K.21.12.1783. Rakuuna Johan Remander – ”häst och karl goda” Remasen ratsutila oli saanut nimensä Vihdin Remalan kylän mukaan. Nimi muuttui muotoon Remander 1700-luvulla. Johanna Karolinan esi-isä, ratsutilallisen poika Johan Remander lähetettiin 15-vuotiaana Helsinkiin triviaalikouluun. 20-vuotiaana, vuonna 1743, Johan liittyi Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmenttiin ja palveli siellä majurin komppaniassa yli 50-vuotiaaksi. Katselmusluetteloista ilmenee, että hän oli 5 jalkaa 8½tuumaa pitkä eli noin 171cm. Hänestä on myös maininta ”häst och karl goda” – sekä hevonen että mies ovat hyviä. Vuonna 1779 Johan oli jo eronnut palveluksesta ja sai eläkettä 2:12 hopeataalaria. - Johan Remanderin puoliso oli Margareta Haal. Lähde: Rauno Olavi Kivijärven esivanhempia. Aviopuoliso:Margareta Andersintytär Haal S.07.04.1727 K.24.03.1798. Lapset

• Katariina Margareeta Remander S.11.07.1752 K.1817
• Maria Johansdotter Remander S.28.04.1745 .K.
• Johan Johansson Remander S.15.03.1758 K.1808
• Anna Sofia Remander S.16.12.1760 K.24.05.1833
• Elisabeth Juhontytär Remander S.25.10.1763 K. 18.07.1809
• Maria Anderdotter Hallen S.1725 K 1789

Perhe 52

Elisabeth Juhontytär Remander S.25.10.1763 K. 18.07.1809 Aviopuoliso: Anders Österberg S.12.07.1763 K. 1. vihitty 29.4.1787 Viapori? Hamiltonin rykmentti, sold. af Gr. Cronstedts C: And. Westerberg p:n Elisabeth Remander Hamiltonin rykmentti syntyneet-vihityt-kuolleet 1742-1808 (ES3197) (vigde 1787, 1788, 1789) ; SSHY .Isä rakuuna Remander
SyKa Vihti 1760-1782 Hiskaby  Lapset:

• Anna Kaisa Andersdotter Österberg S.09.12.1790. Hamiltonin rykmentti Viaporog.  K.
• Catharina Elisabeth Anderdotter Österberg. S19.07.1797 Hl. Hämeenkoski
• Anna Sophia Anderdotter Österberg S.02.04.1803 K
• Fredrik Andesson Österberg S.25.09.1794 Viaborg K 02.10.1857

Perhe 53

Fredrik Andesson Österberg S.25.09.1794

Anna Greta Löfqvist S. noin 1772 K15.07.1862 Rautalampi Kärkkälä Takalan Torppa Aviopuoliso: Fredrik Österberg S. 25.09.1794 K.02.10.1857 . Sotilas .Viaborg K 02.10.1857. Vihitty 16.11.1817 Jämsä, Jäg. vid Kejs. 2draFinska Jäg. Reg. Heinola C. Fredr. Österberg Inh. pig. Anna Gretha Löfqvist Hanisjärvi. Lapset:

• Venla Sofia Fredrikintytär Österberg S.02.06.1818.K.10.06.1870
• Maria Elisabeth Österberg S.20.07.1821 K.
• Saara Loviisa Österberg S.26.02.1824.K.
• Eva Stina Österberg S.25.02.1826 K.27.02.1915
• Fredrik Kustaa Österberg S.17.12.1829 K.
• Fredrica Österberg S. 26.10.1832 K.28.05.1907

Perhe 54

Venla Sofia Fredrikintytär Österberg S.02.06.1818.K.10.06.1870. Aviopuoliso Matti Matinpoika Lindgren (Ojala, Lähteenmäki)   Seppä. S.28.02.1813 K 04.12.1888 Matin Sukujuuret:

Perhe 55

Olof S arviolta 1435–1495 Puoliso Tuntematon. Lapset:Henrik Olofsson Vitikka Snoin 1500K

Perhe 56

:Henrik Olofsson Vitikka S.noin 1500 K. Aviopuoliso NN.Tuntematon. Lapset :Henrik Henricius Witticius S noin 1530 K noin 1633.

Perhe 57

Henrik Henricius Witticius S noin 1530 K noin 1633. Vicar in Helsinki, rovasti, Helsingin pitäjän Kirkkoherra 1592 - 1597, Kirkkoherra.Henrik Henrikinpoika toimi 1592-1597 Helsingin ruotsalais-suomalaisen kaupunkiseurakunnan kirkkoherrana. Kuninkaan kirjeellä, päivätty 08.06.1594, Henricukselle myönnetty vuosipalkkana 2 leiviskää viljaa (leiviskä 8,5 kiloa).(Akiander, Herdaminne 1, s. 174.Henricus osallistunut Uppsalan synodiin 1593.Aviopuoliso: NN. Witticius. Lapset:

• Anna Johanna Henrikintytär Witticius S.noin 1576  K.1638

Perhe 58

Anna Johanna Henrikintytär Witticius S.noin 1576  K.1638 Aviopuoliso Henrik Carstens S. arviolta 1548–1608 K noin 1659.Helsingin pormestari 1631-1634, kauppias, Borgare.polveutuu Lyypekistä, josta eräs sen jäsenistä muutti Sralsundiin. suku levisi sittemmin osaksi Tanskaan, osaksi Suomeen. Suomalaiseen sukuhaaran kantaisä on Henrik Carstens, joka kuoli Helsingin pormestarina 1600.  Lapset:

• Elin Henrikintytär Carstenia S.1623 K.21.02.1652.Puoliso: Vihitty 5.2.1652 Petrus Bergius, Taivassalon rovasti, s. 19.1.1612 Husbyssä, k. 1691 Taivassalossa.Lisää Tietoa Bergiuksesta seuraavan linkin takaa.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Petrus_Bergius ja https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/222
• Henrik Henrikinpoika Carstenius S.25.05.1612 K.06.05.1683 Piispa. Helsingin pedagogion oppilas 1620. Tallinnan koulun oppilas. Turun katedraalikoulun oppilas 1629. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1632. Kirkkoherra Henrik Carstenius Henricus Henrici, Nylandus 1653. Viipurin tuomiorovasti 1667 (virkaan 1669), samalla lukion ensimmäinen teologian lehtori siellä 1670–79. Viipurin hiippakunnan piispa 1679, ero 1681. Samalla palkkapitäjiensä Lappeen, Luumäen ja Taipalsaaren kirkkoherra 1679–81. Turun (!) hiippakunnan edustajana vuoden 1642 valtiopäivillä. † Viipurissa 6.5.1683.1:o 1637 Margareta Henriksdotter Schaefer († 1644); 2:o 1645 Katarina Hansdotter Schmidt († 1705)Lisää tietoa Piispa Henrik Carsteniuksesta seuraavissa linkeissä. https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/405 ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Carstenius
• Johanna Henriksdotter Carstenius S.1614 K. 1672 Naitu Mårten Niileksenpoika Tolpolle S., jota sanotaan kirjanpitäjäksi, mutta myös Sääksmäen tuomiok:n tuomariksi; se virka todellakin annettiin hänen pojalleen Mårten Tolpolle, aatel. Loschöld. (Bergholm 1. s.297; Ramsay s.275; Elg.V.s.78) Mainitaan 1665. Vanajan käräjät 1664: enckiaa på Hätilä Ladugård, dygsamma hustru Johanna Carsten. Hämeenlinnan raastuvanoikeus v. 1672: Hätilä arrendator hustru Johanna Henricssdotter boende i Savolax   Elias Lönnrot liittyy Tolpo-sukuun seuraavassa linnki asiasta..https://fi.wikipedia.org/wiki/Elias_L%C3%B6nnrotin_suku .2:n avioupuoliso Mikkelin Kirkkoherra  Johan Sigfridsson Brotherus, död 1676.
• Anna Henriksdotter os Carstenius. Svanstrupe S1615 K. 1665

Perhe 59

Henrik Henrikinpoika Carstenius S.25.05.1612 K.06.05.1683 Piispa aviopuoliso 2   Katarina Hansdotter Schmidt († 1705) esivanhemmat:

Pietari Juusten S. noin 1470 K 1530 Viipuri Viipurin porvari Peder Juusten
Juustenin suku oli Ramsayn mukaan vanha rälssisuku Viipurin pitäjästä. Vanhin nimeltä tunnettu edustaja oli Viipurin porvari Peder Juusten. Hän omisti kivitalon luostarikirkon vieressä. Hänet kirjattiin Viipurin linnan päällystön joukossa vuonna 1525, ennen kreivi Johans af Hoyan tuloa. Hän osti Viipurin Merijoen. Hän kuoli vuonna 1530 Viipurissa. Hänen puolisonsa menehtyi ruttoon vuonna 1533. (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. 1909-1911, s.215). http://runeberg.org/frfinl/0228.html      Vuonna 1588 tuli ilmi, että edesmennyt Peer Juusten oli aikoinaan jättänyt perinnöksi kivitalon, joka sijaitsi Viipurin itäisellä reunalla, ”på Österkanttenn” silloisen Mustainveljesten luostarin vieressä. Kivitalo oli tullut myöhemmin Jöns Juustenin perillisille ja vuonna 1588 kaupalla Bengt Söfringsson Juustenille. Viipurin raadin kirjeessä vahvistettiin 27.10.1588, että Bengt Söfringsson on ostanut Jöns Juustenin perillisiltä "dett stenhuus, såm ligger på Österkanttenn eller hörnedh af för:ne swartte bröder klöster innan stadz, szalige gamble Peer Juustenns laglige arff af förpanttade långlige häffd vdi höglåflighe i hugkommelsse szalige konung Göstaffz ijterste tijdh till slåtzsenns behoff wthann wederlag och bitallningh tagnne etc."
(Reinhold Hausen: Bidrag till Finlands historia, femte delen, 1917, s.385. Kaisa Kyläkoski 2010) Aviopuoliso: NN Tuntematon. Lapset: 

• Janne Pietarinpoika Juusten S.1510 K 1566 Viipuri
• Brita Pietarintytär Juusten S.noin 1513 Viipuri
• Severi Pietarinpoika Juusten S noin 1515 Viipuri  K. 1582 Hauho
• Piispa Paavali Juusten S.1520 Juustila Viipuri K.22.08.1575 Turku
• Hannes Pietarinpoika Juusten S.noin 1519 K. 1530 Viipuri

Perhe  60

Piispa Paavali Juusten S.1520 Juustila Viipuri K.22.08.1575 Turku. Suomen Piispa,Turku. Aat. 1573 Syntynyt porvarille 1516 Viipuri msk. Juustila. Kuollut 22.8.1575 Turku. Kävi ensin Viipurin triviaalikoulun. Orvoksi jäätyään muutti Turkuun 1534-36. Opiskeli kaksi vuotta Turun koulussa, Toimi piispa Martti Skyten esilukijana,Turun koulun apuopettajana. Piispa vihki papiksi ennen säädettyä 24 vuoden ikää 1540 Turussa. Määrättiin Viipurin koulun rehtoriksi,1541-43. Lähetettiin Saksaan opiskelemaan humanistisia tieteitä ja teologiaa. Opiskeli Wittenbergissä opettajinaan mm. tohtori Luther.

NB. Yksimielisesti yleisissä hakuteoksissa ja kirkkohistorian yleisesityksissä Paavali Juustenin kuolinajaksi on ilmoitettu 22.8.1576. Jukka Paarma on kuitenkin Teologisessa aikakauskirjassa 1977 osoittanut, että mainittu aikamäärä on virheellinen. Monien suomalaisten polveutuessa piispan tyttärestä Annasta tämän avioliitoista Henrik Stråhlmanin ja Hans Cröellin kanssa asia kiinnostaa sukututkijaa. Koska harva sukututkija seurannee mainittua aikakauskirjaa, kiinnitetään asiaan tässä huomiota. Vaikka eräissä piispainkronikan käsikirjoituksissa kuolinvuodeksi ilmoitetaan 1575, niin vakiintui Johannes Messeniuksen Scondia Illustratassa ilmoittama täsmällinen aika 22.8.1576 varsinkin Porthanin julkaiseman piispainkronikan kautta. Paarma osoittaa kuitenkin kuninkaan syksyllä 1575 kirjoittaneen kirjeen piispa Paavalin leskelle, ja Juustenia kutsutaan 11.10.1575 vainajaksi. Keväällä 1575 hän osallistui eräisiin tilaisuuksiin Ruotsissa ja oli elossa vielä 10.8. Paarman mukaan päivämäärä 22.8. täten voi hyvinkin olla oikea, mutta Messenius on jostakin syystä erehtynyt yhdellä vuodella, joten oikea kuolinaika olisi 22.8.1575.

Viipurin piispa, Turun piispa, reformaattori, historiankirjoittaja

Juusten, Paulus (noin 1520 - 1575) P. Juusten, Suomen piispain kronikka. Otava, 1956 (sinetti piirretty R. Hausenin Finlands medeltidssigill -teoksen mukaan). Paulus Juusten jatkoi Mikael Agricolan työtä Suomen kirkon johdossa. Hän on myös ensimmäinen nimeltä tunnettu suomalainen historiankirjoittaja.

Paulus Juustenin syntymävuosi voidaan hänen myöhempien vaiheittensa perusteella sijoittaa vuoden 1520 tienoille. Hän oli viipurilaisen suurkauppiaan poika, jonka isä Pietari omisti kivitalon dominikaaniluostarin vieressä - kadun nimi oli vielä kesällä 1944 Juusteninkatu - sekä Juustilan tilan Viipurin pitäjässä. Pietarin kuoltua 1530 hänen vanhin poikansa Jöns johti kauppahuonetta, jonka laivat purjehtivat Tallinnaan, Danzigiin ja Lyypekkiin. Pauluksen toisesta veljestä Severinistä tuli Hauhon kirkkoherra; heidän nimeltä tuntematon sisarensa avioitui Viipurin pormestarin kanssa.

Opintiensä Paulus Juusten aloitti kotikaupungin latinakoulussa, jossa rehtorina toimi vuoteen 1528 Johannes Erasmi, "ahkera ja uskollinen koulunuorison kasvattaja", kuten Juusten piispainkronikassaan kuvaa. Humanismin ja uskonpuhdistuksen aatteet tunnettiin jo 1520-luvun Viipurissa. Linnanherralla, saksalaisella Hoyan ja Bruchhausenin kreivillä Johannilla, oli 1530-luvun alussa hovikappalaisenaan luterilainen saarnaaja Johan Block, josta myöhemmin tuli pommerilaisen Barthin kaupungin reformaattori. Hänen seuraajansa, tanskalaissyntyinen Clemens otti huolekseen myös rehtorin tehtävät syksystä 1532 alkaen ja "alkoi ensimmäisenä Viipurin koulussa opettaa Terentiusta ja Vergiliusta".

Orvoksi jäänyt Juusten siirtyi 1536 Turun kouluun, jossa hän sai nauttia edellisenä vuonna Wittenbergistä palanneen Thomas Keijoin opetusta. Kaksi vuotta myöhemmin, syksyllä 1538, palasi toinen Wittenbergin kävijä, oppinut viipurilainen Simon Henrici. Hänen suosituksestaan Juusten pääsi piispa Martinus Skytten taloon esilukijaksi ja samalla Turun koulun apuopettajaksi. Koska oli pelättävissä, että Juusten ajan tavan mukaan ryöstettäisiin kesken kouluopintojensa kruunun palvelukseen, piispa vihki hänet papiksi 1540. Tuomiokapituli arvioi hänen opetustaitonsa niin hyväksi, että se lähetti hänet seuraavana vuonna hoitamaan Viipurin koulun rehtorin virkaa. Juusten johti kotikaupunkinsa koulua yhden lukuvuoden, minkä jälkeen tuli hänen vuoronsa lähteä ulkomaille.

Juusten saapui matkatoverinsa Laurentius Fresen kanssa Wittenbergiin martinpäivän aikoihin 1543. Hän kuunteli "kaikkien tieteenalojen oppineita miehiä", joita Wittenbergissä tuolloin oli ja jotka hän luettelee piispainkronikassaan: "herra tohtori Luther, Johannes Bugenhagen, Philipp Melanchthon, Caspar Cruciger, Georg Major, Paul Eber, Erasmus Reinhold ja Matthias Flacius ynnä muita." Roteva suomalainen osallistui aktiivisesti lokakuussa 1544 ruotsalaisten opiskelijoiden illanvietossa puhjenneeseen tappeluun, jossa hän sai tikarinviillon kasvoihinsa.

Juusten oli läsnä, kun Martin Luther haudattiin 22. helmikuuta 1546 linnankirkkoon. Samana vuonna puhkesi Schmalkaldenin sota, "eikä kaupungissa ollut enää sijaa runottarille". Melanchthon jätti akatemian 11. marraskuuta siirtyäkseen Zerbstiin. Samana päivänä hän kirjoitti Juustenille todistuksen tämän opinnoista. Se oli tarpeen pyrittäessä muihin akatemioihin, sillä suomalaisella ei ollut vielä maisterinarvoa. Siinä oli myös vuolassanaiset suositukset "oppineille ja hurskaille Turun kapituliveljille" sekä Ruotsin kuninkaalle.

Juusten kertoo Wittenbergistä lähdettyään viettäneensä talven osittain Magdeburgissa, osittain Zerbstissä. Ilmeisesti hän liikkui Melanchthonin seurassa, mutta lähti keväällä 1547 Rostockiin. Sieltä hän purjehti Königsbergiin ja opiskeli kaupungin uudessa luterilaisessa yliopistossa koko kesän. Turkuun hän palasi ilmeisesti saman vuoden syksyllä.

Vanhan tavan mukaan viimeksi ulkomailta palannut opiskelija sai niskoilleen katedraalikoulun rehtorin viran. Juustenin palatessa koulua johti Mikael Agricola, joka vain vastentahtoisesti ja "kuninkaan arvovaltaisesta määräyksestä" - kuten Juusten muistaa kronikassaan mainita - luovutti koulumestarin tehtävät helmikuussa 1548. Samalla Juusten sai tehtäväkseen toimia tuomiokapitulin kirjurina ja palkkatilakseen pappisalttarin alttarisäätiön.

Kustaa Vaasan jaettua Turun hiippakunnan Juustenin osalle tuli uusi Viipurin hiippakunta. Strängnäsin piispa Botvid Sunonis vihki hänet sekä uuden Turun piispan Mikael Agricolan virkaansa toukokuussa 1554. Uuteen virkapaikkaansa Juusten siirtyi vuoden lopussa. Hän sai toimia ilman tuomiokapitulia, joita oltiin tähän aikaan lakkauttamassa vanhoissakin hiippakunnissa. Kuitenkin tiedetään hänen tarttuneen tarmokkaasti tehtäviinsä; hän kulki tarkastuksilla, huolehti tuomiokirkon kunnostuksesta, valvoi koulua ja sairaalaa.

Agricolan kuoltua 1557 Juusten olisi mielellään siirtynyt Turkuun, mutta eräät (Juhana III) Juhana-herttuan hovissa toimineet "suomen kielen viholliset", joista hän muistaa mainita Wittenbergin aikaisen riitaveljensä tohtori Andreas Olain, juonittelivat virkaan ruotsalaissyntyisen Petrus Nicolai Follingiuksen. Erityisesti Juusten paheksui sitä, ettei "tuo viekas ja kavalaluonteinen ihminen" osannut suomea. Kuningas Eerik XIV:n ja hänen herttuallisen veljensä välit kiristyivät pian, ja kesällä 1563 kuningas vangitutti Juhanan. Hallitsijan epäluulo kohtasi samalla Juhanalle lojaalia Suomen herttuakunnan papistoa, ja piispanhattu putosi Follingiuksen päästä.

Turun piispanistuin oli nyt vapaa, ja herttuakunnan ulkopuolelta tuleva Juusten saattoi nousta sille kuningas Eerikin miehenä. Mutta Eerikin mieli järkkyi, aateli nousi kapinaan, syöksi hänet valtaistuimelta ja asetti kruunun Juhanan päähän. Vuoden 1568 vallankaappauksessa laski monen uskollisen kuninkaanmiehen onnentähti. Juusten sai pitää virkansa, mutta kuningas nimitti hänen avukseen Turun hiippakunnan johtoon oman luottomiehensä, ruotsalaisen Henricus Canutin, joka omaksui pian jo käytöstä poistetun tuomiorovastin arvonimen.

Juhanalla oli Turun piispalle tehtävä, jollaisesta ei ollut tapana kieltäytyä. Itärajan olot tunteva Juusten sai johdettavakseen 70-henkisen lähetystön, jonka piti matkata Moskovaan vahvistamaan aikaisemmat rauhansopimukset tsaari Ivan IV:n (Julman) kanssa. Matka alkoi heti Juhanan kruunajaisten jälkeen loppukesästä 1569. Siitä tuli tuskien taival. Lähettiläitä nöyryytettiin ja pilkattiin, pidettiin vankeudessa ja nälässä; toistakymmentä heistä kuoli ruttoon. Vasta joulukuussa 1571 he pääsivät hallitsijan puheille, mutta neuvotteluista ei tullut mitään. Sen sijaan Ivan IV ilmoitti syyn tylyyn kohteluun: Juhana oli hieman aikaisemmin nöyryyttänyt ja pitänyt vankeudessa venäläistä lähetystöä ja lisäksi kirjeissään solvannut tsaaria. Juustenin perusteellinen matkakertomus osoittaa, ettei piispalla ollut erityisiä diplomaattisia kykyjä. Toisaalta on ilmeistä, ettei sulavinkaan neuvottelija olisi onnistunut säästämään retkikuntaa kärsimyksiltä, joilla se sai maksaa kuninkaansa idänpoliittiset kömmähdykset.

Helmikuussa 1572 päättynyt matka toi Juustenille aatelisarvon, mutta se ei palauttanut vankeudessa murtunutta terveyttä. Vaakunakilpeensä hän maalautti puolialastoman itseään ruoskivan miehen.

Tuomiorovasti Henricus Canuti oli piispan poissa ollessa johtanut hiippakuntaa. Hän kulki tarkastusmatkoilla vielä esimiehensä kotiinpaluun jälkeen. Hiippakunnan ohjat olivat silti Juustenin käsissä. Hän laati vuoden 1573 pappeinkokoukseen laajat synodaalistatuutit. Niistä näkyy, ettei uskonpuhdistuksen tase ollut pelkästään voitollinen. Piispa korostaa, että entinen loisto on iäksi mennyttä, mutta vakuuttaa muiden Ruotsin piispojen tavoin mielihyvin luopuneensa tästä paavillisesta koreudesta. Mutta sen mukana oli mennyt muutakin. Matkatessaan kymmenen vuotta aikaisemmin Viipurista rantatietä uuteen virkapaikkaansa Juusten oli nähnyt kirkkojen surkean tilan: rakennukset olivat rapistuneet, kalleudet viety. Niinpä piispa katsoi hyväksi kehottaa ahdingossa eläviä pappejaan kestämään kärsivällisesti köyhyyttä, kun esivalta on pienentänyt palkkoja. Piispa varoitti vaipumasta epätoivoon ja kiroamasta virkaansa, saati sitten eroamasta siitä.

Juustenilla oli myös syytä tyytyväisyyteen. Paavillinen epäjumalanpalvelus pyhiinvaelluksineen, nurkkamessuineen ja aneineen on sortunut, "ja koko kristinusko on saanut ikään kuin uudet kasvot". Oppi oli oikea, ja kirkollisessa seremonioissa noudatettiin muiden Ruotsin hiippakuntien tavoin Wittenbergin seurakunnan esimerkkiä. Saarnataidossa oli vielä toivomisen varaa, ja Juusten suositteli papistolleen Lutherin ja muiden akateemisten opettajiensa postilloja.

Juusten osallistui kuuden muun suomalaisen pappismiehen kanssa kesällä 1574 arkkipiispanvaaliin. Hän antoi äänensä Juhanan suosikille Laurentius Petri Gothukselle, joka sitten valittiin virkaan. Hän kävi emämaassa vielä seuraavanakin vuonna. Kesäkuussa hän allekirjoitti Tukholmassa kuninkaan laatiman Nova Ordinantian, joka sisälsi Juhanan liturgisten näkemysten mukaisia täydennyksiä kirkkojärjestykseen.

Juustenin viimeiseksi virkatoimeksi jäi Ruotsin uuden arkkipiispan vihkiminen Uppsalan tuomiokirkossa 14. heinäkuuta 1575. Samalla matkalla hän valvoi messunsa painatusta Tukholmassa, mutta ei enää ehtinyt nähdä valmista teosta. Hän kuoli pian kotiin palattuaan 22. elokuuta 1575. Hänet haudattiin Turun tuomiokirkkoon pääkuorin alle.

Juusten jäi Agricolan varjoon kirjallisessa toiminnassaan; piispainkronikassaan hän valitteleekin edeltäjän julkaisseen omissa nimissään niitä psalmikäännöksiä, joita Turun koulussa tehtiin Juustenin rehtorikaudella ja valvonnassa. Juustenin katekismus, joka ilmeisesti sisälsi ruotsalaisen mallin mukaisen suppean rukouskirjan, ilmestyi Tukholmassa 1574 suomenkieliseen kirjallisuuteen erikoistuneen Amund Laurentinpojan painosta. Siitä ei ole tiettävästi nykypäiviin säilynyt yhtään kappaletta. Venäjän vankeudessa syntyi lisäksi latinankielinen postilla, mutta sitä ei ollut tarkoitettu painettavaksi, ja 1573 valmistunut käsikirjoitus tuhoutui esipuhetta lukuun ottamatta Turun palossa. Latinaksi laaditut vuoden 1573 synodaalistatuutit samoin kuin kertomus lähettiläsmatkasta on - kuten myös postillan esipuhe - julkaistu myöhemmin.

Suomenkielinen pääteos Se pyhä messu ilmestyi Amund Laurentinpojan kirjapainosta 12. syyskuuta 1575, kolme viikkoa tekijänsä kuoleman jälkeen. Se korvasi Agricolan suomenkielisen messun vuodelta 1549. Juusten liittyy edeltäjäänsä selvemmin ruotsalaiseen jumalanpalveluskäytäntöön ja traditioon; hänen messussaan näkyvät jo Juhana III:n liturgiset pyrkimykset. Messu sisältää myös evankeliumikirjan, kun Agricolan messun käyttäjä sai lukea evankeliumitekstit Uudesta testamentista. Evankeliumikirjan tekstit Juusten on ottanut Agricolalta, mutta on paikoin muokannut niitä hieman aikaisemmin ilmestyneen ruotsalaisen evankeliumikirjan suuntaan. Kaikki muutokset eivät ole parannuksia, sillä Juusten ei ollut Agricolan veroinen suomen kielen käyttäjä.

Juustenin pääteos Catalogus et ordinaria successio episcoporum Finlandensium (Suomen piispainkronikka) alkaa Pyhästä Henrikistä ja päättyy kirjoittajaan itseensä. Viimeinen, 27. eli Juustenin omaelämäkerta jäi kesken, mutta tekijä oli kyllä kertonut itsestään jo kahdessa edellisessä, Agricolan ja Follingiuksen elämäkerrassa.

Teos levisi aluksi käsikirjoituksina. Ensimmäinen painettu laitos ilmestyi 1728. Henrik Gabriel Porthan julkaisi 1784 - 1800 uuden kommentoidun laitoksen 56 väitöskirjana. Siinä on 889 sivua, joista kronikan teksti vie neljäkymmentä. Tähän runkoon Porthan ripusti laajat huomautuksensa ja niiden vielä laajemmat alaviitteet, joihin hän oli kopioinut runsaasti keskiaikaisia asiakirjoja. Lopputulos oli eräänlainen "Suomen historian varastohuone". Se toi Porthanille Suomen historian isän kunnianimen ja loi pohjan myöhemmälle Suomen historian tutkimukselle.

Juustenin kronikan perustana on Turun tuomiokapitulissa 1300-luvun puolivälissä laadittu luettelo Suomen aikaisemmista piispoista. Luetteloa jatkettiin myöhemmin keskiajalla. Juusten sai virikkeen piispainkronikan kokoamiseen Wittenbergissä, missä Melanchthon korosti historian merkitystä. Turkuun palattuaan Juusten perehtyi tuomiokirkon arkistoon, ja siirryttyään Viipuriin hän antoi sihteerinsä tehtäväksi kerätä ja jäljentää lähdemateriaalia.

Juusten täydensi etupäässä Turun tuomiokirkon asiakirjojen avulla keskiaikaisia piispaelämäkertoja. Varsinkin vanhasta kopiokirjasta, Mustasta kirjasta, oli paljon hyötyä. Uskonpuhdistuskaudelle tultaessa hän saattoi tukeutua siihen, mitä oli itse nähnyt ja kokenut. Hän lausuukin suorasukaisesti mielipiteensä kolmesta edeltäjästään sekä suuresti ihailemastaan Kustaa Vaasasta. Hänellä oli myös käytössään sekä omia että muiden laatimia muistiinpanoja oman aikansa tapahtumista. Juustenin kronikka on Suomen keskiajan ja uskonpuhdistuskauden tärkein kertova lähde, ja Juusten ensimmäinen nimeltä tunnettu suomalainen historiankirjoittaja.

Paulus Petri Juusten, Paavali Juusten S noin 1520 Viipuri, K 22.8.1575 Turku. V kauppias Pietari Juusti, Justen. P Anna Sigfridintytär, PV Viipurin linnan alivouti Sigfrid Matsinpoika ja Karin Henrikintytär. Lapset: Peter K 1614, ratsumestari, Käkisalmen linnanvouti; Hans Påvelsson, hovijunkkari; Caspar, jesuiittaoppilas Braunsbergissa 1591; Anna, P1 Henrik Stråhlman; P2 Hans Cröell; Erik Påvelsson.

URA. Kävi Viipurin koulua; Turun katedraalikouluun 1536; piispan esilukija ja koulun apuopettaja; vihitty papiksi 1540; Viipurin koulun rehtori 1541; kirjoittautui Wittenbergin yliopistoon 10.11.1543; kirjoittautui Königsbergin yliopistoon 1547; Turun katedraalikoulun rehtori ja tuomiokapitulin kirjuri 1548; Viipurin piispa 1554; Turun piispa 1563.

TUOTANTO. Catechismus. Stockholm 1574 (kadonnut); Se pyhä messu. Stockholm 1575 (näköispainos 1978, toimittaja M. Parvio); Catalogus et ordinaria successio episcoporum Finlandensium (toimittajat C. Nettelbladt. 1728; H. G. Porthan. 1784 - 1800; S. Heininen. 1988; ruotsintaja: W. A. Schmidt. 1942; suomentaja: H. Winter. 1943, 1956, S. Heininen. 1988); Acta legationis Muscoviticae (toimittajat H. G. Porthan. 1775; I. Kajanto. 1995; suomentaja: J. J. Mikkola. 1942; englanniksi: I. Kajanto. 1995).

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. K. Grotenfelt, Piispa Paavali Juustenin jälkeläisistä // Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 1917; S. Heininen, Die finnischen Studenten in Wittenberg 1531 - 1552. 1980; S. Heininen, Suomalaisen historiankirjoituksen synty : tutkimus Paavali Juustenin piispainkronikasta. 1989; S. Heininen, Turun piispat Pyhästä Henrikistä Mikko Juvaan. 2008; S. Heininen, Agricolan perintö : Paulus Juustenin elämä. 2012; I. Kajanto, The tragic mission of Bishop Paul Juusten to Tsar Ivan the Terrible. 1995; J. Paarma, Hiippakuntahallinto Suomessa 1554 - 1604. 1980; M. Parvio, Paavali Juusten ja hänen messunsa // Suomi 122:3. 1978; K. Pirinen, Turun tuomiokapituli uskonpuhdistuksen murroksessa. 1962; W. A. Schmidt, Paavali Juusten ja Suomen piispain kronikka. 1943; A. Siljamäki, Paavali Juustenin statuutti vuodelta 1573 // Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 1958 - 1963.

PAAVALI JUUSTENIN MUKAAN NIMETTY. Kadut, aukiot ym. Turku. Lisää tietoa löytyy linkistä..https://fi.wikipedia.org/wiki/Paavali_Juusten   Aviopuoliso. Anna Sigfridintytär till Bergaby (Tenala)S. 1516  Kärstilän kartano Viipuri. K 13. elokuuta 1609 Turku.

Anna Sigfridsdotter Kärstilä Juusteen.  Viipurin pit. Kärstilän 
ratsutilan omistaja. (Otto-I Meurman: Viipurin pitäjän historia III, 
Kartanot. 1985. s. 208). Vanhemmat: Sigfrid Mattsson till Ilola i Mohla 
ja Carin Henriksdotter (Tenala Bergby...).  A n n a S i g f r i d i n t y
 t ä r, Viipurin linnan alivoudin Sigfrid Matinpojan ja Kaarina 
Henrikintyttären tytär (eli toisen miehensä, ratsumies Eerik Martinpojan
 kuoltua vielä 1609). 

Lapset :

• Anna Paavalintytär Juusten S1550 K. 1642
• Hannu Paavaalinpoika Juusten S.1560 K. 1649
• Pietari Paavalinpoika Juusten S.1565 K. 1614
• Kasperi Paavalinpoika Juusten S.1526-1586 K.1599
• Eerik Paavalinpoika Juusten S.1526 -1586 K.

Perhe 61

Anna Elisabeth Paavalintytär Juusten S.1550 K.1642 http://runeberg.org/frfinl/0229.html  Viipurin pit. Kärstilän ratsutilan omistajana yhdessä veljensä vaimon kanssa Kustaa II Adolfin 1614 läänittämänä. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/8765

Anna Påvelsdotter Juusteen Croell Stråhlman (isä Paavali Pietarinpoika (Påvel Pehrs/Pedersson) Juusten, taulu 20). Viipurin pit. Kärstilän ratsutilan omistajana yhdessä veljensä vaimon kanssa Kustaa II Adolfin 1614 läänittämänä. (Otto-I Meurman: Viipurin pitäjän historia III, Kartanot. 1985. s. 208) Kuollut 1642. (Palme 2683 ja 5915; Sylvin 2043). Hon fick 1594 5/7 (14) lifstidsfralse for Nuora, och 1622 30/4 for Karstial, bagge i Viborgs socken. (Ramsay)

Anna Paavalintyttären kuoltua 1642 Kärstilä häviää joksikin aikaa tili- ja verokirjoista, eikä sen kohtaloista tiedetä mitään ennen vuotta 1658, jolloin se taas uudestaan esiintyy asiakirjoissa ja säterikartanona raatimies Anton Burchardin hallinnassa. Luultavaa on, että Kärstilä oli kruunun hallussa vv. 1642-58, ja että se viimeksi mainittuna vuonna joutui Burchardille panttina tämän kruunulle lainaamista rahoista. (Otto-I Meurman: Viipurin pitäjän historia III, Kartanot. 1985. s. 208) Aviopuolisot: 1. Henrik Nilsson Stråhlman S. 1540 K.1592 2. Hans Cröell S.1570 K1627 Lapset: Anna ja Henrik

• Hans Hneriksson Stråhlman S1570.K. 1627
• Catharina Henriksdotter Stråhlman S.1572 K.1651
• Paulus Henriksson Stråhlman S.1573 K. 1630
• Maria Henriksdotter Stråhlman S.1575 K. 1650
• Henrik Henriksson Stråhlman S. 1580.K. 1628
• Petter Henriksson Stråhlman S.1585.K. 1687

Lapset: Anna ja Hans:

• Catharina Cröell S1596 K.1650 Viipuri
• Johan Hansson Rosencröel till Juustilanjoki S.1597 K. 1666 Juustilanjoki Viipuri. Viipurin pormestari ja aateloitiin nimellä Rosencröel.
• Elisabeth Hansdotter Cröell S.1600 K. 1686
• Samuel Hansson Cröell S.1600 K. 1667. Kamariviskaali.1623 tuli ylioppilaaksi Rostocin yliopistoon. Siellä hän seuraavana vuonna painatti pitkähkön suomenkielisen onnentoivotuksen erään ruotsalaisen julakisemaan väitöskirjaan. Kotimaahan palattuaan Samuel Cröell palveli Viipurissa linnankirjurina ja v:n 1634 jälkeen Viipurin lääninsihteerinä. Tuo aika oli Viipurin kaupungin oloissa jyrkkien ristiriitojen aikaa; porvariston muukalainen aines oli lisääntynyt ja saavuttanut ratkaisevan aseman, mutta kotimainen porvaristo teki lujaa vastarintaa; tämän vastarinnan huomattavampia johtajia  Samuel Cröell:n veli Johan Lähd. Kansallinen elämänkerrasto, osa 1 s.451. Professori Kustavi Grontenfelt
• Anna Handotter Cröell S.1575-1797 K.1649

Perhe 62

Catharina Cröell S1596 K.1650 Viipuri. http://runeberg.org/frfinl/0363.html  Aviopuolisot: 1.Johan Tesche S1566-1626. K  puoliso 2.Hans Hansson Schmidt S.23.05.1590. Irfersgrün, Lengenfeld, Chemnitz, Sachsen, Germany.K.1650 Kauppias, raatimies Viipurissa, raatimies.  Viipuri  Puoliso 3.Anton Rosenbröijer S.1598 K. 1678 Ingermanland, Sverige. Kauppias, Viipurin pormestari, maanomistaja Inkerissä, borgmästare i Viborg, lands- och krigskommissarien i Ingermanland. Lapset :Katarina ja Hans Hansson:

• Katariina Schmidt S.1620 Turku K 1705 Porvoo
• Anna Hansdotter Schmidt S.1630 K. 02.04.1672
• Henrik Hansson Schmidt S.1632 K 1697. Kauppias, raatimies Viipurissa
•  
• Hans Hansson Schmidt Jr S.1638 K. 1688 Viipuri. Viipurin oikeuspormestari.

Perhe 63

Katariina Schmidt S.1620 Turku K 1705 Porvoo aviopuolisot 1. Georg Marcusson Helsingius S. 1567-1625. K Puoliso 2.Piispa Henrik Henrikinpoika Carstenius S.25.02.1612. Helsinki  K.06.05.1683. Viipuri .https://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Carstenius   ja https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/405 Lapset : Henrik ja Katariina:

• Petter Henrikinpoika Carstenius S.1646 K. 1710. https://fi.wikipedia.org/wiki/Petter_Carstenius
• Anna Henriksdotter Carstenius S.07.09.1660 K.25.09.1715
• Katarina Henriksdotter Carstenius noin  S. 1655 K.1683

Perhe 64

 Carstenius -sukuvusta olen kirjoittanut oman artikkelin ja siitä voi lukea seuraavasta linkistä:

https://sukujuuret.vuodatus.net/lue/2022/07/historiassa-mainitut-sukulaiset-jatkuu-henrik-fredriksson-carstens

Henrik Carstens S. arviolta 1548–1608 K esivanhemmat:

Lorenz Carstens S1450. Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany (Saksa) K Puoliso NN.Tuntematon. Carstens Lapset:

• Hans Bogislaus Lorenzsson Carstens S.1480 K1544. Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany.

Perhe 65 yhdistyy perhe 74

Han Bogilaus Lorenzsson Carstens S.1480 K1544. Lübeck, Schleswig-Holstein, . https://www.geni.com/projects/Genealogia-Carstensiana/40460 Hänen veljensä Frederik puolestaan on suvun suomalaisen haaran esi-isä, tai ehkä hänen poikansa Henrik Carstens, josta tuli myös pormestari - Helsingin ensimmäinen pormestari. Pormestariksi tulemisessa on jotain. Ainakin tuolloin. Tiedän Suomessa muitakin Carstens-perheeseen liittyviä perheitä, joissa arvonimi siirtyi isältä pojalle. Suvun suomalaisen haaran kartoitus on alkanut saada hieman vauhtia, mutta yhteys Tanskaan on jäänyt epämääräiseksi, ja sitä pitäisi vahvistaa paremmin. Puhumattakaan muusta maailmasta. Katso kaksi sukupuuta suvun Carstens Släktbokista (ruotsiksi) tai Suomen aatelittomia sukujasta. Sukupuut voi ladata yllä olevista linkeistä. Napsauta vain linkkejä. Teemme parhaamme työskennelläksemme Genealogia Carstensian kanssa. Kaikki kiinnostuneet tai aiheeseen liittyvät, liity joukkoommeGermany.Puoliso: Marie Carstens os Plönnies S1457-1497  K 1547Munster Nordhein Westfalen Saksa Aatelissuku Saksassa.. https://de.wikipedia.org/wiki/Ploennies_%28Adelsgeschlecht%29 Lapset:

• Gertrud Carstens S.1502 Lybek
• Christian Cartens S.1502 Lybek K 1566 Tønder, Syddanmark, Denmark (Tanska)
• Hans Carstens S.1505 Lybek K.
• Anders Carstens S.1507 Lybek
• Fredrik Cartens S.1510 K. Stralsund, Mecklenburg-Vorpommern, Germany (Saksa)Hans Bogislausin poika, ja vaikka Friedrich / Frederik ei itse muuttanut Suomeen, hänet on luotu Carstens / Carstenius / Carsten / Karsten -suvun suomalaisen haaran esi-isäksi.

Perhe 66  Marie Carstens os Plönnies S1457-1497  K 1547Munster Nordhein Westfalen Saksa Aatelissuku Saksassa.esivanhemmat :

Perhe 67

Peter Plönnies S 1345-1405 K 1425 jälk.Kempen Dusseldorf North Rhine-Wesphalia Germania. Aviopuoliso:Tuntematon. Lapset:

• Johan Plönnies S.noin 1410 K.

Perhe 68

Johan Plönnies S.noin 1410 K. Aatelisuku Plönnies https://de.wikipedia.org/wiki/Ploennies_%28Adelsgeschlecht%29 Aviopuoliso: NN S 1380-1440 Lapset:

• Else Plönnies S.1450 K
• Herman Plönnies S.1415-1475 K
• Johann Plönnies S.1415-1475 K.1509 Sendenhorst, Münster, North Rhine-Westphalia, Germany (Saksa)
• Anna Plönnies S.1415-1475 K.21.05 1496. Münster, Münster, North Rhine-Westphalia, Germany (Saksa)
• Willebrand Plönnies S.1440 K.02.04.1515. Münster, Münster, North Rhine-Westphalia, Germany (Saksa)

Perhe 69

Willebrand Plönnies S.1440 K.02.04.1515. Münster, Münster, North Rhine-Westphalia, Germany (Saksa) Plönnien sukutauluja   http://www.luitjens.net/Genealogie/Daten/d0036/g0001803.html  Aviopuoliso:Metta Plönnies S.1450 Münster, Münster, NRW, Germany (Saksa) k.1490 jälkeen.Metan vanhemmat:  isä:Johann Lidermann S.1420-1425 K.26.08.1496.Münster, NRW, Germany (Saksa) Äiti:Else Lidermann S.1387-1447 K.1480 jälkeen  Münster, North Rhine-Westphalia, Germany (Saksa) Lapset:

• Johan Plönnies S.1472-1474 K.ennen 1525
• Herman Plönnies S.1476 K.17.06.1533 Münster, Nordrhein-Westfalen, Germany (Saksa)
• Walter Plönnies S.1480 K.14.10.1542 Münster, Münster, North Rhine-Westphalia, Germany (Saksa)
• Willebrand Plönnies S.1485 K.ennen 1548 Münster, North Rhine-Westphalia, Germany (Saksa)
• Else Plönnies S.1455-1507 K.
• Anna Von Crolle S.1447-1499 K
• NN Plönnies S. 1455-1507 K
• Mauritiuz Plönnies S.1470 K.01.11.1547

Perhe 70

Herman Plönnies S.1476 K.17.06.1533 Münster, Nordrhein-Westfalen, Germany (Saksa) oli hansakaupungin Lyypekin pormestari. Plönniesestä tuli Lyypekin valtuutettu vuonna 1522 ja hän johti samana vuonna yhdessä Münsteristä kotoisin olevan valtuutetun Berend Bomhoverin kanssa Kustaa Wasan tukemiseksi Lyypekin laivastoa, joka valloitti Tukholman vuonna 1523 ja päätti näin Ruotsin vapaussodan.

Tämän Ruotsin kansallisen historiankirjoituksen kannalta erittäin tärkeän Tukholman-suurlähetystön päiväkirjaa säilytetään hansakaupungin Lyypekin arkistossa. Vuonna 1529 Plönnies nimitettiin yhdeksi Lyypekin kaupunginjohtajista. Tässä roolissa hän matkusti Joachim Gerckenin kanssa Hansaliittoon Bremeniin neuvottelemaan hollantilaisten kanssa. 8. huhtikuuta 1531 hän lähti kaupungista yhdessä toisen pormestarin Nikolaus Brömsen kanssa protestina Jürgen Wullenweverin kannattajien pakosta Schmalkaldic-liittoon liittymistä vastaan ​​ja meni aluksi Mecklenburgin herttua Albrecht VII:lle. Sieltä neuvostolle, 64:n kansalaiskomitealle ja virastoille lähettämät kirjeet uhkasivat kaupunkia keisarillisen vihan kanssa. Molemmat lyötiin ritariksi keisari Kaarle V:n reformaation vastaisessa hovissa.

Plönnies kuoli hieman myöhemmin kotikaupungissaan. Plönniesin ensimmäinen avioliitto oli Ida Greverade, Heinrich Greveraden tytär, Adolf Greveraden veljentytär ja Hermann Papenborchin leski. Hän kuoli vuonna 1522. Toisessa avioliitossaan hän meni naimisiin Anna Witten, Lyypekin pormestarin Heinrich Witten tyttären kanssa. Hän asui Lyypekin talossa osoitteessa Königstrasse 41 ja oli Strecknitzin kartanon käyttöoikeus. Hänellä oli useita lapsia. Heinrich Plönnien pojasta tuli myös Lyypekin valtuutettu ja pormestari; Hänen tyttärensä Mathilde Plönnies (* 1508) nousi lyhyeksi ajaksi Lyypekin Pyhän Johanneksen luostarin johtajaksi viimeisenä elinvuotena vuonna 1584. Hän asui talossa osoitteessa Königstrasse 22 vuodesta 1522.

Ilmoituksen alttari. Jacob van Utrechtin vuosina 1520/22 luomassa ilmestysalttarissa on ulompien siipien sisäpuolella kuvia lahjoittaja Hermann Plönnieestä ja hänen ensimmäisestä vaimostaan. Toisen vaimon vaakuna löytyy ulkopuolelta. Se oli aiemmin Reedtz-Thott-kokoelmassa Gavnøn linnassa Gavnøn saarella lähellä Næstvediä Seelannissa, mutta oli sitten yksityisomistuksessa yli kolme vuosikymmentä ja on ollut Lyypekin St. Annen -museossa vuodesta 2012 lähtien. Jacob van Utrechtin vuonna 1522 tekemän Hermann Plönniesin muotokuvan olinpaikka on epäselvä. Ristiinnaulitsemisen alttari Myös Hermann Plönnieksen lahjoittama ristiinnaulitsemisalttari (noin 1520), joka on osoitettu Schinkel-retaabelin mestarille, on esillä hänen toisen vaimonsa kanssa sisäsiipissä. Se on lainattu Jakobikirchen sakristissa sijaitsevasta St. Annen -museosta, ja Jacob van Utrecht muokkasi sen noin vuonna 1525.Aviopuolisot : 1 Ida Greverade S.1480 K 1518.Puoliso 2 Anne Witte S 1490 Lybek K13.04.1548 Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany (Saksa).Lapset :Herman ja Anne

• Mayor Heinrich Plönnies S.1520 Lybek K.17.10.1580 Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany (Saksa)
• Marie Carstens S.1457-1497 Münster, K.17.02.1544.Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany (Saksa)
• Lapset Herman ja Ida
• Mette Plönnies S 1508 K.15.08.1584. Nunna, luostari vuodesta 1574, Lyypekin Pyhän Johanniksen luostari.
• Herman Plönnies S 1511
• Adolf Plönnies S.1485-1541
• Ida Plönnies S.1481-1533
• Catharina Plönnies S.1485-1541. Lyypekin Pyhän Johanniksen luostarin johtaja, Igumeni.

Perhe 71 Yhdistyy perhe 66  Marie Carstens S.1457-1497 Münster, K.17.02.1544.Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany (Saksa)

• Evert Witte S ennen vuotta 1400 K.1453-1455 Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany (Saksa)

Perhe 72

Evert Witte S ennen vuotta 1400 K.1453-1455 Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany (Saksa) Aviopuoliso Gertrud Witte S1370-1430 K. Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany (Saksa) Lapset:

• Heirich Witte S.1415-1475 K 20.05.1523 Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany (Saksa)

Perhe 73

Heirich Witte S.1415-1475 K 20.05.1523 Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany (Saksa) Heinrich Witte oli hansakaupungin Lyypekin pormestari. Heinrich Witte valittiin Lyypekin kaupunginvaltuustoon vuonna 1496. Vuonna 1497 hän seurasi valtuutettua Tideman Berckiä Liivinmaan suurlähetystössä tavoitteenaan avata uudelleen Narvan hansalainen kauppatuomioistuin. Vuonna 1498 hän edusti Lyypekkiä Hansaliitossa Bremenissä. Vuonna 1503 hän oli mukana Lyypekin neuvotteluissa Tanskan kuninkaan kanssa Segebergissä ja Lübeckissä. Hän osallistui myös Lyypekin hansapäiviin 1506, 1507 ja 1511 valtuuston edustajana. Vuosina 1508-1511 Witte oli kaupungin rahastonhoitaja. Vuonna 1513 hänet nimitettiin Lyypekin pormestariksi ja vuonna 1514 hän neuvotteli bergenin kuljettajien kanssa valtuuston puolesta. Vuonna 1517 hän edusti yhdessä pormestari Thomas von Wickeden kanssa Lyypekin etuja Wendin kaupunkien päivänä Stralsundissa. Vuoden 1520 lopussa hän vetäytyi aktiivisesta politiikasta. Hänen tyttärensä Anna meni naimisiin Lyypekin pormestarin Hermann Plönnien kanssa. Aviopuolisot:Wendula Witte S.1425-1485 K.1490 jälk. Puoliso 2.Catharin Witte S.1393-1513. Lapset: Heirich ja Wendula

• Anna Witte S.1490 K.13.04.1448 Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany (Saksa)

Perhe 74. yhdistyy perhe 71 Anna Witte S 1490 K. 1448 Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany (Saksa) perhe 65 yhdistyyFredrik

Marie Carstens S.1457-1497 Münster, K.17.02.1544.Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany (Saksa) Perheestä 71. Aviopuoliso: Hans Bogislaus Carstens S. https://www.geni.com/projects/Genealogia-Carstensiana/40460 Hänen veljensä Frederik puolestaan on suvun suomalaisen haaran esi-isä, tai ehkä hänen poikansa Henrik Carstens, josta tuli myös pormestari - Helsingin ensimmäinen pormestari. Pormestariksi tulemisessa on jotain. Ainakin tuolloin. Tiedän Suomessa muitakin Carstens-perheeseen liittyviä perheitä, joissa arvonimi siirtyi isältä pojalle. Suvun suomalaisen haaran kartoitus on alkanut saada hieman vauhtia, mutta yhteys Tanskaan on jäänyt epämääräiseksi, ja sitä pitäisi vahvistaa paremmin. Puhumattakaan muusta maailmasta. Katso kaksi sukupuuta suvun Carstens Släktbokista (ruotsiksi) tai Suomen aatelittomia sukujasta. Sukupuut voi ladata yllä olevista linkeistä. Napsauta vain linkkejä. Teemme parhaamme työskennelläksemme Genealogia Carstensian kanssa. Kaikki kiinnostuneet tai aiheeseen liittyvät, liity joukkoomme.Lapset:

• Gertrud Carstens S.1502 Lybek
• Christian Cartens S.1502 Lybek K 1566 Tønder, Syddanmark, Denmark (Tanska)
• Hans Carstens S.1505 Lybek K.
• Anders Carstens S.1507 Lybek
• Fredrik Cartens S.1510 K. Stralsund, Mecklenburg-Vorpommern, Germany (Saksa)Hans Bogislausin poika, ja vaikka Friedrich / Frederik ei itse muuttanut Suomeen, hänet on luotu Carstens / Carstenius / Carsten / Karsten -suvun suomalaisen haaran esi-isäksi.

Perhe 75

Fredrik Cartens S.1510 K. Stralsund, Mecklenburg-Vorpommern, Germany (Saksa)Hans Bogislausin poika, ja vaikka Friedrich / Frederik ei itse muuttanut Suomeen, hänet on luotu Carstens / Carstenius / Carsten / Karsten -suvun suomalaisen haaran esi-isäksi. Aviopuoliso: Maria Carstens os Schinkel S.1477-1529 K noin 1570  Stralsund, Mecklenburg-Vorpommern, Germany (Saksa) Lapset:

• Fredrik Bogislaus Fredriksson Carstens S1534 Lübeck, Schleswig-Holstein, Germany (Saksa)  K.1578 Helsinki, Uusimaa, Finland (Suomi)
• Henrik Fredriksson Carstens S.1550 Lybek K.1614 Helsinki
• Joakin Fredriksson Carstens S.1515-1573 Lybek K

Perhe 76

Henrik Fredriksson Carstens S.1550 Lybek K.1614 Helsinki Sukuni salat: Erin Anttila. (Henrik Carsten). Porvari Henrik Fredriksson toimi 1631-34 Helsingin pormestarina. Hän oli nainut kirkkoherra Henrik Vitikan tyttären ja liittynyt siten helsinkiläisiin säätyläissukuihin. Carstenin vanhin poika Henrik Carstenius s.1612 kohosi Viipurin hiippakunnan piispaksi, nuorempi toimi Porvoon kirkkoherrana. Tyttäret puolestaan naitettiin nouseviin suomalaisiin. Henrik Carstens tullut 1580-luvun alussa Lübeckistä, toimi Helsingissä tullitarkastajana, pormestarina 1608-1610, kuoli viimeistään 1615, aviossa, nimeltä tuntematon vaimo kuollut n. 1614, ei tunnettuja jälkeläisiä. Henrik Carsten, joka 1577 mainitaan yhtenä Helsingin 13:sta porvarista. Kuului raastuvanlautakuntaan 1584. Tullinhoitajana 1607 ja sanottiin Helsingin pormestariksi 1608. Kuoli n. 1614. Vaimoa ei tunneta nimeltä Henrik Fredriksson (Carstens) Henrik Fredrikinpoika toimi Helsingissä kauppiaana ja asiamiehenä, Helsingin pormestarina 1631-1634. Vaimo Anna Witticius, Helsingin koulumestarin ja kirkkoherran Henrik Henriksson Witticuksen tytär, kuollut 1635. Borgare i Helsingfors,idkare utrikeshandel redan 1610 och ännu 1638. Borgmästare i Hfors 1631-1634, Maksoi veroja 1613-1618 manttaalikirjojen mukaan, raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa mainittu vielä 1659 ja sen jälkeen vainajana. Gift med Anna Witticus, före 1612, i beskattningen "paarfolk", Anna som dog 1638.. Genos 1 / 2018.. http://www.genealogia.fi ///// On ilmeistä, että esim. Släktbokin selvityksessä on sulatettu yhdeksi kaksi eri henkilöä: vanhempi Henrik Carsten (jonka isännimi?) ja nuorempi Henrik Fredrikinpoika, joka toimi Vantaan Helsingin pormestarina 1631-34 (ks. esim. Helsingin kaupungin historia I, s. 244) ja eli vielä 1650 luvulla. Jälkimmäinen mainitaan asiakirjoissa yleensä sukunimettomänä, mutta hänen lapsensa käyttivat Carsten(ius)* nimeä. Henrik Carsten ja Henrik Fredrikinpoika mainitaan erillisinä, samaan aikaan elävinä kuusivuotiskauden 1613-1618 käsittävässä veroluettelossa (VA, 483 Fj) ja juuri sen lähteen nojalla voidaan päätellä, että Henrik Carsten kuoli 1615, mahdollisesti jo 1614, koska talo oli autiona kuoleman johdosta viimeisten neljän vuoden ajan, mutta Henrik Fredrikinpoika jatkoi »olemistaan»koko ajan. Lisätodisteita saadaan eräistä Helsingin raastuvanoikeuden vv. 1659-60 pöytäkirjoista, jotka koskevat Helsingin pitäjässä olevan Kumtähden rälssitilan asioita, esim. 18/1 1660: Arvid Henrikinpojan (Tavast) leski Margareta oli jo 1603 pantannut mainitun tilan Henrik Carstenille; puhutaan myös varsinaisesta, 27/8 1606 päivätystä kauppakirjasta ja sitten huomautetaan 8/11 1615 merkitystä asiakirjasta »dehr wthj hon vpdrager samma (Gombtechtz frällse) godz sahl: Hindrich Fredrichsson medh samma wilkor som sahl: Hindrich Carsten de innhade»; 28/l 1660 mainitaan Henrik Fredrikinpojan tilit v:lta 1603-1654 ja 6/7 1655 laadittu panttikirja; pöytäkirjan 16/2 1660 mukaan kyseinen tila oli hänen hallussaan pantattuna v:sta 1624 lähtien. Henrik Fredrikssonin lapsista nimeä "Carstenius" käyttivät hänen poikansa, Viipurin piispa Henrik Henriksson ja hänen jälkeläisensä. Carstenius on vain piispoille (papeille) tyypillisesti latinalaistettu versio nimestä Carsten. Viralliset asiakirjat vaikenevat yleensä Henrik Fredrikinpojan sukunimesta. Niinpä sitä ei mainita esim. talon myyntiä koskevassa pöytäkirjassa (23/8 1658), jossa asianomistajana on poika, Porvoon kirkkoherra Henricus Carstenius. - On kuitenkin huomautettava vävyn, Turun professorin ja Taivassalon kirkkoherran Petrus Bergiuksen omaelämäkerrasta (KSV XXI, 1931), jossa hän mainitsee mm.: »Anno 1652 den 5 Feb. som war en Thorsdagh stogh (!) mitt bröllop i Åbo medh . . . Jungfru Elin Henrichsdotter Carsten, född i Helsingfors Stadh Åhr 1623 in Majo aff heedherlige och förnemblige föräldrar: Hennes fadher ähr den Ähreb: . . . Henrich Fredrichsson Carsten, fordom Borgmästare och förnembste Handelsman i Gamble Helsingfors. Hennes Modher ähr Anna Witika, Saligh Herr Henrichs fordom Kyrckieheerdes i Helsingfors dotter.» (Bergiuksen vaimo kuoli jo 2l/12 1652 tyttären synnytettyään). Aviopuoliso Anna Johanna Carstenius os Wittcius S.1565-1587 K1638 Jämsä. Lapset: Piispa Henrik Henrikinpoika Carstenius S.25.05.1612 Helsinki  K. 06.05.1683 Viipuri. Syntynyt Helsingissä 25.5.1612. Vht: Helsingin I pormestari Henrik Fredriksson Carstens ja Anna Henriksdotter Vitticius. Helsingin pedagogion oppilas 1620. Tallinnan koulun oppilas. Turun katedraalikoulun oppilas 1629. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1632. Matkusti Saksaan 1632. Ylioppilas Rostockissa 1.1633 Heinricus Castenius Helsingfors-Nylandus Svecus. | Episcopus Wyburgensis. Ylioppilas Wittenbergissä noin 1633 ‹nimeä ei mainita yliopiston matrikkelissa›. Viipuriin suunnitellun lukion logiikan ja fysiikan lehtori 1634 (ei astunut virkaan). Turun vt. tuomiorovasti s.v., 1. ruots. kappalainen 1635. Porvoon kirkkoherra 1639 (valtakirja 1641). FM 3.5.1653 Turussa, priimus. Respondentti Michael Wexionensis-Gyldenstolpe ei läsnä sairauden takia. Kirkkoherra Henrik Carstenius Henricus Henrici, Nylandus 1653. Viipurin tuomiorovasti 1667 (virkaan 1669), samalla lukion ensimmäinen teologian lehtori siellä 1670–79. Viipurin hiippakunnan piispa 1679, ero 1681. Samalla palkkapitäjiensä Lappeen, Luumäen ja Taipalsaaren kirkkoherra 1679–81. Turun (!) hiippakunnan edustajana vuoden 1642 valtiopäivillä. † Viipurissa 6.5.1683. Pso: 1:o 1637 Margareta Henriksdotter Schaefer († 1644); 2:o 1645 Katarina Hansdotter Schmidt († 1705). https://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Carstenius https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/405 Johanna Carstens S.1614 Helsinki K.1672 jälk. Konho Akaa Ulrik Henriksson Carstens S.1630 jälk Helsinki K06.08.1677 Porvoo Vht: Helsingin pormestari Henrik Frederiksson Carstenius († ~1659) ja Anna witikka, Ylioppilas Turussa 1654/55 [Carstenius] Ulric. Henrici Nyl. Viipurin ratsuväkirykmentin (Erik Pistolhielmin rykm.) rykmentinpastori (1661). Porvoon kirkkoherra 1667. Valtiopäivämies 1675. ‡ Porvoossa 6.10.1678. (kts Genos 1 /2018 Tiedonantoja: Korrigering av släkten Karsten ... Ulrik ja Henrik molemmat Henrik Fredrikssonin poikia.) Pso: Elisabet Boisman tämän 1. avioliitossa. Veli: Viipurin piispa, FM Henrik Carstenius 970 (yo (1653), † 1683), Veljenpoika: Henrik Carstenius 1045 (yo 1654/55). Poika: Askolan kappalainen Ulrik Carstenius 4200 (yo 1696, † 1713). Släktbok TAB. 53. Ulrik Henriksson Carstenius, student (nyl.) i Åbo 1654, i Uppsala 1666. Kyrkoherde i Borgå efter brodern 1669. Agde Käpikylä hemman,sedermera rusthåll, i Vahjärvi by av Askola kapell. Kallas stundom prost. Död »8 veckor före 6 okt.» 1677. Vitsordad för skicklighet och lärdom. Gift med Elisabet Böisman, som levde ännu 1723, men var död 1730. Hon erhöll 1678 förskoning på krigshjälpen såsom »medellös, häftande av skuld och eljest av många sina barn överhopad.» Barn: Elisabet, levde ännu 1739. - Gift 1:o i Viborg 21 jan. 1692 med kyrkoherden i Impilaks, sedan i Jämsä (prosten?) Stefan Sylvester, död 19 apr. 1720; 2:o 8 okt. 1723 med kronofogden Henrik Löfman, f. 1673, död 29 (!) febr. 1725. Anna, återvände från flykten 1722. Ägde Pyhäniemi i Hollola. Levde ännu 1735. - Gift i Viborg 21 jan. 1692 med kyrkoherden i Hollola och kontraktsprosten, magister Gustaf Berner, i hans andra gifte, död i Nora i Sverige 9 febr. 1716. Katarina. Gift i Viborg 4 juni 1695 med slutligen kyrkoherden i Borgå, prosten, magister Arvid Alopaeus, f. i Jääskis 16 mars 1651, död 16 jan. 1722. Ulrik, kapellan, död 9 apr. 1713. Tab. 54. Anna Henriksdotter Carstens S.1600-1612 Helsinki K.1655 jälk. Jämsä

Perhe 77

Anna Henriksdotter os Carstenius. Svanstrupe S1615 K. 1665 Johan Stefansson Svanstrupe S.Noin 1610 K1665 Jämsä. Hämeenlinnan kirkkoherra ja pedagogion rehtori 1645. Jämsän kirkkoherra 1653 - 1665.Lisätietoa Johan Svantstrupesta seuraavasta linkistä  https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2416 ja https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U83   Lapset :

• Brita Johansdotter Svanstrupe S.noin 1640 K.jälkeen 1699
• Gabriel Johansson Svanstrupe S.noin 1640 K. Jämsän kirkkoherra, Apulaispappi Padasjoella ja Jämsä. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2372
• Märta Johandotter Florinus S.1658 K. Aviopuoliso Erik Jakobsson Florinus . Rykmentin pastori.https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2468
• Maria Johansdotter Svanstrupe S.noin 1615 K.Puoliso Tomas Mårtensson Florinus http://Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot 1652/53 Tomas Florinus Thomas Martini, Tavastensis 960. Vht: Lammin kirkkoherra Mårten Florinus (Martinus Thomæ, † 1669) ja Karin Kristoffersdotter. Ylioppilas Turussa 1652/53 [Florinus] Thomas [Martini _ 4X]. Oraatio 13.5.1655. — Apulaispappi (coadjutor) Lammilla (1667). Lammin kappalainen (1673), kirkkoherra 1692, sai viransijaisen vanhuuden takia 1703, ero 1709. † Lammilla 1722. Pso: noin 1668 Maria Johansdotter Svanstrupe.

Johan Stefansson Svanstrupe S.Noin 1610 K1665 Jämsä. Hämeenlinnan kirkkoherra ja pedagogion rehtori 1645. esivanhemmat:

Perhe 78

Tuomas Niilonpoika Siukola S noin 1500 k.noin 1561 Suotaala Siukola Tyrväntö.Favorinus- suvun kantaisä.Isäntä Suontaka Tyrväntö. Kulsialan Sotalan kylän Tomas Nilsson ainakin vuodesta 1539 vuoteen 1562
SAY 1539-1559 Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Tyrväntö, jakso 20, sivu 20: Siukola; Kansallisarkisto:  https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5721348899&aineistoId=3622040794 Laukaan Peurunkajärven rannalla oli kaksi miehenosaa eräsijaa vuonna 1554. Toisen niistä omisti Vesilahden Palhonkylän Knaapin talon isäntä Henrik Palho, joka mainittiin Knaapin talon isäntänä Vesilahdella vuosina 1554-1566. Hänelle oli vuonna 1552 merkitty eräsija myöskin Kurun Muluslahdella. Tyrvännön Suotaalan Tuomas Niilonpoika ja Mikko Niilonpoika omistivat Peurunkalahden toisen miehenosan. (Seppo Suvanto: Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571 netissä, s.1044.Thomas Niilonpoika Kulsialan pitäjän Sotalan kylästä merkittiin Suomen asutuksen yleisluettelossa Rautalammin, Laukaan, Viitasaaren ja Saarijärven jaksolla 1550-1559 Haapamäellä Isivedellä sijainneen eräsijan omistajaksi vuonna 1552. Arved Jaakonpoika Sattula Kulsialan pitäjästä omisti toisen eräsijan, jossa asui Henrich Mikonpoika Ratikainen. Arved Jaakonpoika ja Lasse Jaakonpoika Kulsialan kylän Sattulan kylästä omistivat eräsijan Isivedellä Aerosalon eräsijan, missä asui vuonna 1553 Matz Olson Pulckinen. http://digihakemisto.appspot.com/edit?hakid=2070&kuvanumero=102&ay=hak-2070&sartun=12345.KA&atun=24804&amnimeke=Suomen+asutuksen+y  Isä Niilo Siukola s. noin 1460 Aviopuoliso Tuntematon. Lapset:

• Niilo Tuomaanpoika Siukola S.noin 1530 K.1608 Suotaala Siukola Tyrväntö

Perhe 79

Niilo Tuomaanpoika Siukola S.noin 1530 K.1608 Suotaala Siukola Tyrväntö. Suotaalan Siukolan Isäntä 1562-1606. Aviopuoliso tuntematon Lapset:

• Matti Niilonpoika Siukola S.1555 K.1628. Suontaala Siukola Tyrväntö

Perhe 80

Matti Niilonpoika Siukola S.1555 K.1628. Suontaala Siukola Tyrväntö. Hattulan Tyrvännön Suontaalan Ratsutilallinen 1606-1628 Aviopuoliso: Anna Siukola os.Svanstrupe.S.1560  lapset:

• Stefan Mathiae Svanstrupe S.1580 K.1644 Jämsä. Jämsän 8. kirkkoherra 1607-1645, Yijälän isäntä 1619-1640
• Sipi Matinpoika Siukola S.1590. K. 1626 Tyrväntö Suotaalan Siukola
• Gregorius Mathiae Favorinus S.1600 Siukola Suontaal Tyrväntö K1660 Hattula.Piikkiön Myöhemmin Hattulan Kirkkoherra.Lääninrovasti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Gregorius_Favorinus  https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2719  .

  Favorinus, Gregorius Matthiae (noin 1600–1660) Georgius / Gregorius Matthaei, Grels Mattsson S Hattula Tyrväntö oletettavasti noin 1600. V todennäköisesti Hattulan Tyrvännön Suotaalan kylän Siukolan ratsutilallinen Matti Niilonpoika / Matts Nilsson ja N.N. Kävi ilmeisesti Turun katedraalikoulua. Mainitaan kutsutun Riian ja Liivinmaan kenraalikuvernöörin, valtakunnanmarski Jakob De la Gardien toimesta rykmentinpastoriksi Riikaan 1624; siirtyi eversti Nils Assersson Mannersköldin rykmentin rykmentinpastorina Hattulaan 1625; rovasti Paulus Johannis Paulinuksen kuoltua Hattulan vt. kirkkoherra 1625–1627; Turun tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis; 3. sarjaa) 1628–1632; Piikkiön kirkkoherra 1633 (nimitettiin virkaan ehkä jo 1631); Hattulan kirkkoherra ja Hattulan rovastikunnan lääninrovasti 1651; suoritti rovastintarkastukset Janakkalan, Lopen, Sahalahden ja Vanajan seurakunnissa 1659 (Lempiäinen 1967). Favorinus osallistui Turun akatemian vihkiäisjuhlaan 1640. Hän oli arvostettu suomen kielen taitavana tuntijana ja koko Raamatun suomenkielisen käännöstyön päätökseen vieneen raamatunkäännöskomitean jäsen 1638–1642. Työn valmistuttua hän sai rovastin arvon 1642. Favorinus avusti myös piispa Aeschillus Petraeusta suomen kieliopin laadinnassa. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turussa 24.11.1649, toukokuu 1650 ja 18.6. (3.12.) 1652. Julkaisi Turussa 1650 akateemisen onnitelurunon ja suomensi Johan Avenariuksen rukouskirjan, jota ei kuitenkaan varojen puutteesta johtuen julkaistu painosta. K Hattula keväällä (mainitaan vainajana 25.5.) 1660.

  P1 Aliza Jakobsdotter hänen 2. avioliitossaan, P1 V talollinen Jaakko Heikinpoika / Jakob Henriksson, joka oli elossa ja asui vävynsä luona Piikkiössä 1634, ja N.N.; P2 Brita N.N., eli leskenä miehensä jälkeen. Aliza Jakobsdotterin P1 Maskun kirkkoherra Josephus Hemmingii, S Masku mahdollisesti 1580-luvulla, K Masku 1625.

 Perhe 81

Stefan Mathiae Svanstrupe S.1580 K.1644 Jämsä. Jämsän 8. kirkkoherra 1607-1645, Yijälän isäntä 1619-1640 Aviopuoliso. Margareta Nuutintytär Svanstrupe S. 1580 Jämsä K.Lapset:

• Daniel Stefansson Svanstrupe S.1600 Jämsä K.Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: sl. 1642 Daniel Svanstrupe Daniel Stephani, Jämsensis 276. Vht: Jämsän kirkkoherra Stefan Svanstrupe (Stephanus Matthiæ, † ~1644) ja Margeta Knutsdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1642 Iempsenius Dan Stephani _ 17. — Jämsän kappalainen (1648–50). — Naimaton? https://ylioppilasmatrikkeli.fi/
• Johan Stefansson Svanstrupe S.1610 Jämsä K.1665 Jämsä. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: Yo Uppsalassa 4.6.1637 Johan Svanstrupe Johannes Stephani, Tavastensis U83. Vht: Jämsän kirkkoherra Stefan Svanstrupe (Stephanus Matthiæ, † ~1644) ja Margeta Knutsdotter. Ylioppilas Uppsalassa 4.6.1637 Johannes [Stephani Thavasti]. — Hämeenlinnan kirkkoherra ja pedagogion rehtori 1645. Jämsän kirkkoherra 1653. † Jämsässä 1665. https://ylioppilasmatrikkeli.fi/
  Pso: Anna Henriksdotter Carstenius († ~1705).
• Erik Stefansson Svanstrupe S.1610K. 1647 Jämsä.Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot:: sl. 1640 Erik Svanstrupe vanhempi Ericus Stephani, Jämsensis 6. Vht: Jämsän kirkkoherra Stefan Svanstrupe (Stephanus Matthiæ, † ~1644) ja Margeta Knutsdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Iemsenius Eric. Stephani _ 1. — Jämsän vt. kirkkoherra 1645, kappalainen s.v. † luultavasti 1647. Pso: Elisabet Larsdotter Reuter tämän 1. avioliitossa († 1699).https://ylioppilasmatrikkeli.fi/
• Samuel Stefansson Svanstrupe S.1610 Jämsä K. 1652 Jämsä.Jämsän kirkkoherra 1645-1652, Kaipolan ratsutilan isäntä .https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=148&TYPE=HTML&LANG=FI
• Isak Stefansson Svanstrupe S.1620 Jämsä K.1694 Laukaa Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot; 1647/48 Isak Svanstrupe Isaacus Stephani, Jämsensis 603. Vht: Jämsän kirkkoherra Stefan Svanstrupe (Stephanus Matthiæ, † ~1644) ja Margeta Knutsdotter. Ylioppilas Turussa 1647/48 Swanestrup Isaac Stephani _ 31. — Laukaan kappalainen (1662). † ehkä noin 1694. Pso: Agneta.https://ylioppilasmatrikkeli.fi/
• Elias Stefansson Svanstrupe S.1585-1641 K.1644 Turku. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: sl. 1640 Elias Svanstrupe Elias Stephani, Tavastensis 5. Vht: Jämsän kirkkoherra Stefan Svanstrupe (Stephanus Matthiæ, † ~1644) ja Margeta Knutsdotter. Ylioppilas Uppsalassa 4.6.1637 Elias [Stephani Thavasti]. Ylioppilas Turussa sl. 1640. — Turun akatemian deposiittori 1640. † Turussa 1644. https://ylioppilasmatrikkeli.fi/

Perhe 82

Erik Stefansson Svanstrupe S.1610K. 1647 Jämsä.Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot:: sl. 1640 Erik Svanstrupe vanhempi Ericus Stephani, Jämsensis 6. Vht: Jämsän kirkkoherra Stefan Svanstrupe (Stephanus Matthiæ, † ~1644) ja Margeta Knutsdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Iemsenius Eric. Stephani _ 1. — Jämsän vt. kirkkoherra 1645, kappalainen s.v. † luultavasti 1647. Pso: Elisabet Larsdotter Reuter tämän 1. avioliitossa († 1699).https://ylioppilasmatrikkeli.fi/  Aviopuoliso: Elisbeth Laurintytär Reuter S.n. 1630 Äimälä Lassila Pälkäne K.1699 Laukaa 1. puoliso Jämsän kappalainen Erik Svanstrupe k. 1647.2. puoliso Jämsän kappalainen ja kirkkoherra Laurentius Pauli Jemsonius k. 1674.Lapset:Erik ja Elisabeth

• Erik Erikinpoika Svanstrupe S.1646 Jämsä K.1693 Toivila Kerkkola Jämsä
• Anna Eriksdotter Svanstrupe S.ennen 1647 Jämsä K.Helmikuu 1686
• Lapset Paulus ja Elisabeth
• Paulus Laurentii Jempsonius S.n. 1652 Jämsä K. 01.11.1712 Laukaa
• Kristiina Laurintytär Jempsonius S.ennen 1659 Jämsä K.02.01. 1744 Kuhmoinen
• Samuli Laurinpoika Jempsonius S.1660 K.1734
• Marketta Jempsonius S.1661 K.1726
• Liisa Jempsonius S.1675.K.1678
• Maria Jempsonius S.1650 Jämsä K.1730 Lemmettylä Luopioinen

Perhe 83   Elisbeth Laurintytär Reuter S.n. 1630 Äimälä Lassila Pälkäne K.1699 Laukaa. Esivanhemmat:

Olavi Kokkola S.1465 K. 1510 Pälkäne. Pälkäneen Laitikkalan Kokkolan isäntä.Olavin pojat Pietari Olavinpoika ja Niilo Olavinpoika jakoivat keskenään isänperintönsä 1510 ja vuoden 1539 maakirjassa ovat peräkkäin (serkkujen) Lauri (Lasse) Pietarinpojan ja Olavi Niilonpojan talot. Edellinen sama kuin myöhempi Kokkola. Kokko eli Kokkolan suvun varhaisin tunnettu jäsen todennäköisesti on 1457 Kulsian käräjillä eräässä erämaariita-asiassa todistajana ollut Mikko Kokko. Aviopuoliso NN S. noin 1425 K.1465.Lapset:

• Niilo Oavinpoika Kokkola S.noin 1470 Laitikkala Pälkäne K.1510 Laitikkala Pälkäne
• Pietari Olavinpoika Kokkola S.noin 1470-1500 K Pälkänen Laitikkala

Perhe 84

Niilo Oavinpoika Kokkola S.noin 1470 Laitikkala Pälkäne K.1510 Laitikkala Pälkäne.Mainitaan 1510 Laitikkalassa. Sai puolet isänperinnöstä 1510. Pälkäneen Laitikkalan Kokkolan isäntä luultavasti vuodesta 1510.Aviopuoliso NN S. 1350-1410 K.Lapset:

• Olavi Niilonpoika Kokkola S.1415-1536 K.1536. Laitikkala Pälkäne

Perhe 85

Olavi Niilonpoika Kokkola S.1415-1536 K.1536. Laitikkala Pälkäne Pälkäneen Laitikkalan Kokkolan isäntä. Vuoden 1539 maakirjassa serkusten Olavi Niilonpojan ja Lasse Pietarinpojan talot olivat peräkkäin. Vuoden 1557 kirkollisen voiveron maksuluettelossa ovat Lasse Pietarinpoika ja Olavin poika Lasse rinnakkain, mutta vuodesta 1561 Lasse Olavinpoika on yksin. Aviopuoliso: NN S.1402-1462 K. Lapset:

• Erkki Olavinpoika Kokkola S.1485-1545 K.Lassila Äimälä Pälkäne
• Lauri Olavinpoika Kokkola S.1437-1497 K.

Perhe 86

Erkki Olavinpoika Kokkola S.1485-1545.Lassila Äimälä Pälkäne.K Pälkäneen Laitikkalan Kokkolan ratsutilallinen 1575-1599. Nimismies Laitikkalan Kokkolassa. Nimismies Erkki Olavinpoika merkittiin Suomen asutuksen yleisluettelossa Pälkäneen jaksolla 1580-1599 isäntänä Kokkolan tilalla Pälkäneellä vuosina 1580-1599. Hän oli nimismies Erkki Olavinpoika Lassila, tilan Kokkola isäntä vuosina 1575-1599. Vuonna 1595 hän otti hoitaakseen myös kotitalonsa Lassilan isännyyden Äimälän kylässä veljensä Antti Olavinpojan jälkeen. Hän oli samanaikaisesti sekä kotitilansa Lassila isäntä Äimälän kylässä, että Kokkolan tilan isäntä Laitikkalan kylässä vuosina 1595-1599.Tila merkittiin kestikievariksi vuodesta 1583 alkaen, ja ratsutilaksi vuodesta 1597 alkaen.Vuonna 1593 Längelmäen käräjillä Erkki Olavinpoika Laitikkalasta kertoi, että hänelle ja hänen vanhemmilleen oli kautta aikojen kuulunut alue, joka ulottuu Passanpää, Kamarankårkia, Päntisenvori, Heinäjerfwi, Langajerf:i, Kaukonjerfwen salmi, Kåiwuselkä, Kaukajerfwen sari, Kulhåkorkia, Ruiskifwi, Tungeloisen suon sari, Kuffwaworikårkia, Kirfwenpåhia, Räkytaipall, Safwitaipall, Räkysalo ja sieltä Passanpä. (Antti Lehtonen: Vanhaa Orivettä ja Längelmäkeä koskevia tuomiokirjapoimintoja. Helsinki 2008. Jalmari Finnen Säätiön julkaisu netissä http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/ Aviopuoliso:NN S.1470-1510. K Lapset:

• Pekka Erkinpoika Kokkola S.1550 Pälkäne K

Perhe 87

Pekka Erkinpoika Kokkola S.1550 Pälkäne K. Ratsutilallinen Pälkäneen Laitikkalassa. Lassilan ratsutilalla Äimälänkylässä Pälkäneellä vuosina 1600-1601. Hän isännöi ??? Lassilan Kokkolan ratsutilaa Laitikkalan kylässä vuosina 1600-1616. Poika(ko?) Lasse Peersson (ryttare) Lassilan ratsutilalla Äimälänkylässä Pälkäneellä vuosina 1619-1619. Aviopuoliso NN S. noin 1550 k. Lapset:

• Lauri Pekanpoika Reuter (Kokkola) S.1585 Pälkänen K.1648 Lassila Laitikkala Pälkäne
• Nuutti Pekanpoika Kokkola S.1555-1615 K.1629

Perhe 88

Lauri Pekanpoika Reuter (Kokkola) S.1585 Pälkänen K.1648 Lassila Laitikkala Pälkäne.Kruununvouti, rusthollari
1618-1646 Pälkäneen Äimälässä Lassilan ratsutilan pitäjä. Lauri Pekanpoika (Lasse, Lassi) merkittiin Suomen asutuksen yleisluettelossa Pälkäneen jaksolla 1634-1654 isäntänä Lassilan ratsutilalla Äimälänkylässä Pälkäneellä vuosina 1634-1646. Vuonna 1647 tila merkittiin hänen nimiinsä, ilman läsnäolomerkintää. Lisäksi merkittiin vaimo Liisa Yrjöntytär vuosina 1634-1646, vaimo Liisa Yrjöntytär tilan isäntänä vuosina 1648-1651.Sivulla viittaus Erasmus Haren  https://www.geni.com/people/Nils-Ban%C3%A9r-till-Gamlakarleby/6000000006127752478 komppaniaan vuonna 164,  (Banér?) komppaniaan vuonna 1647.* Luulisin, että suvun sukunimi "Reuter" voi alkaa tästä miehestä, ei aiemmin. Jos hän on sotinut Nils Banérin joukoissa 30-vuotisessa sodassa niin saksalainen nimi "Reuter" juontanee sieltä. Se voi tarkoittaa esim. tiedustelijaa (route), ratsumiestä, ritaria, ja vaikka rosvoa, jos oletetaan, että niillä on joku ero. Ennen tätä nimen esiintyminen suvussa ei vaikuta todennäköiselle, ainakaan ilman yhteyttä vaikka baltiansaksalaisiin sukuihin (Mikko).Aviopuoliso:Liisa Yrjöntytär Lassila S.1590 Pälkäne K.1651 jälkeen. (Vanhemmat :Isä Yrjö Laurinpoika Lassila S.1570 K.Pälkäneen Äimälän Lassilan ratsutilallinen )1602-1617Äiti NN Lapset:

• Margareta Laurintytär Reuter S.noin 1615 K
• Valpuri Laurintytär Reuter S.1618
• Gabriel Laurinpoika Reuter S.1618 Pälkänen K.1712 Orivesi
• Daniel Laurinpoika Reuter S.1618 Lassila Äimälä K.1685 Pappila Orivesi.Daniel Laurentii Reuter Sahalahden ja Oriveden kirkkoherra, s. n 1618 Pälkäne, k. 1684 Orivesi. Daniel Laurentii Reuter oli ankaran juopon maineessa. Sahalahden kirkkoherrana ollessaan hän oli joutunut riitoihin majuri Jost von Qvantenin kanssa. Näihin kiistoihin liittyen Daniel Laurentii Reuter oli ollut Sahalahdella kokonaisen vuoden virasta pidätettynä. Ilmeisesti juuri häntä tarkoittaen Orivedellä kerrottiin olleen niin juopon kirkkoherran, että hän tuskin osasi erottaa päivän yöstä. Hän ehti olla Oriveden kirkkoherrana vain pari vuotta, sillä hän kuoli jo vuonna 1685.Turun läänin jalkaväkirykmentin (Henrik Sassin rykmentin) saarnaaja (1647)–1650; Sahalahden kirkkoherra 1652, astui virkaan mahdollisesti vasta 1653; Oriveden kirkkoherra 1683, astui virkaan ilmeisesti aikaisintaan vapulta 1684. Reuter oli vanhassa virassaan Sahalahdella vielä 29.4.1684 vahvistaessaan omakätisellä nimikirjoituksellaan Sahalahden seurakunnan tilikirjaan jäljennettyjen asiakirjojen yhtäpitävyyden alkuperäisten käsikirjoitusten kanssa ("hactenus pastor in Sahalax, jam jam a. discessurus ad Orivesi. manu propria").Synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) Turun pappeinkokouksessa 1672.Julkaisi (Daniel Reuter, Pastor Sahalaxensis) suomenkielisen valitusrunon "Waiwal waiket, halut haiket, Caikel Cansal elos caiket..." Pälkäneen kirkkoherran Arvidus Johannis Rothoviuksen 1664 Turussa painattamassa, ratsumestari Johannes Birckholtzin hautajaisissa Pälkäneen kirkossa 3.1.1664 pitämänsä ruumissaarnan sisältävässä kirjasessa.P1 jo 1653 Elisabet Henriksdotter, K luultavasti 1682; P2 luultavasti 1684 Kristina Henriksdotter Lilia hänen 2. avioliitossaan, S oletettavasti 1630-luvulla, muutti leskenä Voitilan Ärrälän tilalle, oli elossa vielä 2.9.1687, mainitaan vainajana 30.9.1692, P2 V Längelmäen kirkkoherra Henricus Johannis Lilius (aik. Rainenius) ja Sofia Jakobsdotter.Kristina Lilian P1 Reuterin edeltäjä Oriveden kirkkoherrana Henricus Josephi Gummerus, S noin 1630, K Orivesi 1682.
• Samuel Laurinpoika Reuter S.1621 Pälkäne K.1685 Pappila 1679 Siikaniemi Viipuri Vht: Pälkäneen Äimälän Lassilan ratsutilallinen Lars Pettersson Reuter ja Elisabet Jöransdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1644 Reuterus Sam. Laur:ii Fenn _ 23. — Helsingin triviaalikoulun opettaja (præceptor) 1646, ylempi kollega 1648. Viipurin tuomiokapitulin notaari (1650?), samalla Viipurin lukion laulunopettaja 1652–59. Viipurin linnan ja Siikaniemen kirkkoherra 1659, samalla varuskunnan saarnaaja 1663. Tuomiokapitulin jäsen 1663. Rovasti (1675). Porvoon kirkkoherra 1678 (kuoli ennen virkaan astumista). Valtiopäivämies 1660. † Viipurissa 1679. - Pso: 1654 Margareta Johansdotter Vogel (jäi leskeksi). https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=423
• Elisabeth Laurintytär Reuter S.1630 Äimälä Lassila K.1699 Laukaa Perheestä 73
• Elias Laurinpoika Reuter S.1600-1644 K

Perhe 89 yhdistyy perhe 82  Elisbeth Laurintytär Reuter S.n. 1630 Äimälä Lassila Pälkäne

Perhe 90

Erik Erikinpoika Svanstrupe S.1646 Jämsä K.1693 Toivila Kerkkola Jämsä. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: (1666) Erik Svanstrupe nuorempi Ericus Erici, Tavastensis 1841. Vht: Jämsän kappalainen Erik Svanstrupe 6 (yo 1640, † 1647) ja Elisabet Larsdotter Reuter tämän 1. avioliitossa. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 2.5.1666. — Jämsän kappalainen 1675. † Jämsässä 1693. Pso: Anna Mårtensdotter Lyra († 1726)  https://ylioppilasmatrikkeli.fi/Perheestä 72 Aviopuoliso: Anna Magdalena Mårtensdotter Lyra S.1641 Hauho K10.08.1726 Kerkkola Jämsä. Lapset:

• Katarina Erikintytär Svanstrupe S.1670 Jämsä K.
• Stefan Erkinpoika Svanstrupe S.1675 Jämsä K.01.05.1714Kerkkola Jämsä. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: 1692/93 Stefan Svanstrupe Stephanus Erici, Tavastensis 3927. Vht: Jämsän kappalainen Erik Svanstrupe 1841 (yo (1666), † 1693) ja Anna Lyra. Turun katedraalikoulun oppilas 16.2.1687 (in cl. I colleg., Stephanus Erici Svanestrup Jempsens.). Ylioppilas Turussa 1692/93 Swanstrup Stephan Tav _ 200. — Jämsän kappalainen 1694. † venäläisten pahoinpitelemänä, ‡ Jämsässä 1.5.1714. Pso: Elisabet Florinus († 1747).
• Anna Eriksdotter Svanstrupe S.1680 Jämsä K.1798
• Mårten Eriksson Svansrtupe S.1690 Jämsä K.1720 Vologda Russia. Kornetti Uudenmaan ja Hämeen läänin kaksikasratsurykmentissä. Jäi venäläisten vangiksi Kolkanpäässä 1708 ja kuoli huhtikuussa 1720 Vologdassa venäläisten pahoinpitelemänä.
• Erik Eriksson Svansrtupe S.1690 Jämsä K 1720
• Elisabeth Eriksdotter Svanstrupe S.1690 Kerkkola Jämsä K.07.03.1760 Hennala Hollola Lahti

Perhe 91 Anna Magdalena Mårtensdotter Lyra S.1641 Hauho K10.08.1726 Kerkkola Jämsä. esivanhemmat:

Henric Lyra S.1560 K Aviopuoliso tuntematon Lapset:

• Petrus Lyra S.1592 Hauho 1630 Hauho.

Perhe 92

Petrus Lyra S.1592 Hauho 1630 Hauho. Ensimmäinen suomalainen Lyra -niminen pappi, joka toimi Hauhon kirkkoherrana noin vuosina 1620–1630.Lyra-suvun alkukotina voidaan pitää Lyre-nimistä kylää Ranskassa. Noin 1270-1349 siellä vaikutti Nicolaus-niminen oppinut, joka aateloitiin de Lyraksi. Hän oli syntynyt n. 1270 Normandiassa ja kuollut 1349 Pariisissa. Nicolaus oli fransiskaaniveli, saavutti tohtorin arvon Pariisin yliopistossa ja opetti teologiaa. Hänen raamatunselitysteoksensa Postillae Perpetuae on vielä nähtävissä Sorbonnessa. Hän toimi myös Ranskan kuningattaren raamattutiedon opettajana. Lyra-nimisiä henkilöitä tavataan 1600- luvulla mm. Portugalissa ja Hollannissa. Suku on levinnyt varhain myös Saksaan ja Venäjälle. Saksasta löytyy tällä hetkellä 136 sähköpostiosoitetta ja 95 puhelinnumeroa Lyra-nimellä. Portugalista suku on muuttanut Brasiliaan, missä nimi on nykyisin varsin tavallinen. Brasilian suurlähetystön kertoman mukaan vähänkin suuremman kaupungin puhelinluettelossa on ainakin tusinan verran Lyra-nimisiä. Brasilian kuuluisimpiin laulajiin kuuluu Carlos Lyra. Myös Meksikossa on Lyra-sukua. Suvulle tunnusomaista on kautta vuosisatojen ollut musikaalisuus; monet senjäsenet ovat olleet pappeja ja opettajia. Tutkimuksesta ei valitettavasti ilmene, liittyykö suomalainen Lyra-suku jollakin tavalla Euroopan ja Amerikan samannimisiin sukuihin. Yhteinen nimi ei vielä takaa sukulaisuutta, varsinkin kun kyseessä on tällainen soittimen nimi, joka oli yleisesti tunnettu jo antiikin Kreikassa ja sitten kautta koko Euroopan historian. Suomessa esiintyvä pappissuku on hyvinkin voinut omaksua nimen täällä kotimaassaan 1500-luvulla. Sukulaisuutta Euroopan Lyra-sukuihin emme suinkaan pidä mahdottomana, mutta tarvittaisiin tukevia faktoja kaikista välissä olevista sukupolvista. Ilman asiakirjoihin perustuvaa sukupuuta ja kriittistä sukuselvitystä tiedot ovat sinänsä kiinnostavia olettamuksia. https://en.wikipedia.org/wiki/Nicholas_of_Lyra Aviopuoliso Tuntematon: Lapset:

• Henric Petrusson Lyra S.1618 Hauho K.1662 Pieksämäki Pieksamäen kappalainen vuodesta 1644, vt. kirkkoherrana vuodesta 1652 alkaen, vakituisena vuodesta 1655 alkaen.Henricus Petri Lyra (k. 1664) valmistui papiksi ja toimi sen jälkeen Pieksämäellä kappalaisena vuodesta 1644. Hän oli vt. kirkkoherrana vuodesta 1652 alkaen ja nimitettiin virkaan vakinaisesti vuodesta 1655. Henricus Petri Lyran kuoltua leski Karin Pålintytär omisti yhdessä poikansa Pålin kanssa tilan Pyhityn kylässä. Henricus Petri Lyralla oli avioliitostaan Karin Pålintyttären kanssa ainakin kaksi poikaa ja yksi tytär. Pojista (3.1) Petrus Henrici Lyra (s. noin 1645, k. 1678) valmistui papiksi ja Pål Lyra (s. noin 1650, k. 1719) toimi Pieksämäellä nimismiehenä 1690-luvun alussa. Henricus Lyran tytär Christina Henrikintytär (k. 1730) avioitui Kuopion kirkkoherran Henrik Hoffrenin (k. 1718) kanssa. Avioparilla oli yksi tytär ja kuusi poikaa. Pojista kaksi oli pappeja. (Korjattu 25.8.2006.) Pål Lyrasta jatkunut sukuhaara laajeni varsin suureksi ja sen jäsenet asuivat enimmäkseen Pieksämäellä, jossa miehet elivät talollisina, torppareina, vuokraajina, seura kunnallisina toimihenkilöinä ja itsellisinä. Suvun naiset avioituivat yleensä talollisten ja torppareiden, joskus sotilaiden kanssa. Avioliittojen kautta suku levisi myös lähiseuduille. Pål Lyran jälkeläisistä moni oli seurakunnan palveluksessa. Hänen poikansa Henrik Lyra (1686–1755) oli suntiona ja taas hänen pojistaan Petter Lyra (s. 1722) toimi isänsä seuraajana suntiona ja toinen poika Josef Lyra (1709–1789) haudankaivajana, kuten myös viime mainitun poika Adam Lyra (1739–1791). Petter Lyran poika Henrik Lyra (1761–1817) oli myös suntiona ja samoin hänen poikansa Henrik Lyra (1784–1820).Tämän sukuhaaran jäsenet ovat käyttäneet nimimuotoa Lyyra 1900-luvulta alkaen. Suvun nykyään elävistä jäsenistä voidaan mainita lääkintöneuvos Tapani Lyyra (s. 1936), kirjastonhoitaja Jaakko Lyyra (s. 1948) ja merkonomi, suunnittelija Unto Lyyra (s. 1946). Lisäys heinäkuussa 2015: Eräs tämän sukuhaaran jäsenistä on Aino Marjatta Lyyra (s. 1950), fysiikan professori Temple University'ssä Yhdysvaltojen Philadelphiassa. Hänen puolisonsa on valtiotieteen professori Benedict Rudy Stavis ja avioparilla on kaksi lasta, poika ja tytär.
• Mårten Petrusson Lyra S.1625 Hauho K.1688 1688 Kuhmoinen. Hauhon kappalaisena vuosina 1653–1674 ja Kuhmoisten kirkkoherrana vuosina 1674–1688. Martinus Petri Lyra (k. 1688) oli papiksi vihittyään kappalaisena kotiseurakunnassaan Hauhossa ja vuodesta 1674 kirkkoherrana Kuhmoisissa. Hän oli tosin ollut jo 17.02.1673 Kuhmoisten kirkkoherrana mukana Padasjoen käräjillä. Hänen aikanaan seurakunta sai uuden kirkon. Martinus Petri Lyralla oli ensimmäisestä avioliitosta puolisonsa Karinin kanssa lapset Anna ja Johan. Tytär Anna (k. 1726) avioitui Jämsän kappalaisen Erik Svanstrupen kanssa. Poika (3.2) Johan Mårteninpoika Lyra (k. 1704) valmistui papiksi ja toimi Kuhmoisten kappalaisena. Toisesta avioliitosta Hebla -puolison kanssa syntynyt poika Tomas (s. 1681) opiskeli Turun akatemiassa, mutta hänestä ei ole muita tietoja. Eräs Tomas Lyra, jonka sukuperää ei tunneta, oli lukkarina Haminassa 1734.
• Jacobus Petrusson Lyra S.1597-1653 Jacobus Petri Lyra oli ombudsman

Perhe 93

Mårten Petrusson Lyra S.1625 Hauho K.1688 1688 Kuhmoinen. Hauhon kappalaisena vuosina 1653–1674 ja Kuhmoisten kirkkoherrana vuosina 1674–1688. Martinus Petri Lyra (k. 1688) oli papiksi vihittyään kappalaisena kotiseurakunnassaan Hauhossa ja vuodesta 1674 kirkkoherrana Kuhmoisissa. Hän oli tosin ollut jo 17.02.1673 Kuhmoisten kirkkoherrana mukana Padasjoen käräjillä. Hänen aikanaan seurakunta sai uuden kirkon. Martinus Petri Lyralla oli ensimmäisestä avioliitosta puolisonsa Karinin kanssa lapset Anna ja Johan. Tytär Anna (k. 1726) avioitui Jämsän kappalaisen Erik Svanstrupen kanssa. Poika (3.2) Johan Mårteninpoika Lyra (k. 1704) valmistui papiksi ja toimi Kuhmoisten kappalaisena. Toisesta avioliitosta Hebla -puolison kanssa syntynyt poika Tomas (s. 1681) opiskeli Turun akatemiassa, mutta hänestä ei ole muita tietoja. Eräs Tomas Lyra, jonka sukuperää ei tunneta, oli lukkarina Haminassa 1734.Aviopuoliso 1. Karin NN. S.1585-1635 K. 2.Hebla NN.S.1605-1635 K. Lapset:

• Anna Magdalena Mårtendotter Lyra S.1641 Hauho K.10.08.1726 Kerkkola Jämsä
• Juho Mårtensson Lyra S.1650 Hauho K.1704 Antula,Pätsilä Kuhmoinen. Arno Forsius on kirjoituksessaan ”Lyra (Lyyra) -suku ja sen pappeja Hollolan seudun seurakunnissa” selostanut Johan Mårteninpoika (Martini) Lyran (k.1704) näin:

  Johan Mårteninpoika Lyra (k. 1704) sai alkeisopetuksen kotonaan, jossa hänen opettajanaan oli ylioppilas Gabriel Lagus. Sen jälkeen Johan Lyra opiskeli Turun akatemiassa 1670-luvun alussa.
  Hänestä tuli Kuhmoisten kappalainen vuonna 1682. Kuhmoinen on Padasjoen kappeliseurakunta.
  Johan Lyra avioitui Kristina Jemsoniuksen kanssa, joka oli Jämsän kirkkoherran Laurentius Pauli Jemsoniuksen ja Elisabet Reuterin tytär viime mainitun toisesta avioliitosta. Johan Lyran sisaren Annan aviopuoliso Erik Svanstrupe oli Kristina Jemsoniuksen sisarpuoli Elisabet Reuterin ensimmäisestä avioliitosta Ericus Svanstrupen kanssa.

  Johan Lyralla oli ainakin 7 lasta. Hänen pojistaan (4.2) Erikistä (1686–1744) ja (4.3) Henrikistä (1699–1775) tuli pappeja, ja (4.4) Danielista (1688?–1740) sotilas. Tyttäristä Elisabet Lyra avioitui Kuhmoisissa Samuel Johaninpoika Wirmalan kanssa, josta tuli Pälsilän tilan omistaja. Johan Mårteninpoika Lyra oli lunastanut Pälsilän itselleen vuonna 1682 maksamalla sen edellisen omistajan verorästit. Johan Lyran tyttäristä Maria avioitui korpraali Göran Ekin kanssa ja Kristina kuoli alle 2 vuoden ikäisenä. Yksi tyttäristä oli todennäköisesti Anna Lyra, joka oli naimisissa Johan Buxin kanssa.Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: 1670/71 Johan Lyra Johannes Martini, Hauhoensis 2108. Vht: Kuhmoisten kirkkoherra Mårten Lyra (Martinus Petri, † 1688) ja N.N. Ylioppilas Turussa 1670/71 Lyra Joh. Mart:i Hauhoens _ 104. — Kuhmoisten kappalainen 1682. † Kuhmoisissa 1704. Pso: Kristina Jemsonius (jäi leskeksi).
• Lapset Mårten ja Hebla
• Thomas Mårtensson Lyra S.1681 K .Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: 3.7.1701 Tomas Lyra Thomas Martini, Viburgensis 4611. * noin 1681. Vht: Kuhmoisten kirkkoherra Mårten Lyra (Martinus Petri, † 1688) ja N.N. Ylioppilas Turussa 3.7.1701 [Lyra] Thom. Vib. _ 241. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1701 d. 3. Julii] Thomas Lyra. — Oleskeli isonvihan aikana Ruotsissa Arnäsin pitäjässä (1718–21). Luultavasti Haminan lukkari (1734).

Selvennyksenä sukuhaaraan kuuluu kaksi Svanstrupe haaraa. Molemmat haarat lähtevät Stefan Matthie Svanstrupesta. Ensimmäinen haara hänen poikansa Johan Stefansson Svantrupe S.1610 Jämsä K.1665. Hämeenlinnan kirkkoherra ja pedagogion rehtori 1645. Jämsän kirkkoherra 1653. Toinen haara lähtee Johanin veljestä Erik Stefansson Svanstrupe S.noin 1610 K.1647. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot:: sl. 1640 Erik Svanstrupe vanhempi Ericus Stephani, Jämsensis 6. Vht: Jämsän kirkkoherra Stefan Svanstrupe (Stephanus Matthiæ, † ~1644) ja Margeta Knutsdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Iemsenius Eric. Stephani _ 1. — Jämsän vt. kirkkoherra 1645, kappalainen s.v. † luultavasti 1647. Pso: Elisabet Larsdotter Reuter tämän 1. avioliitossa († 1699).Lopulta haarat yhdistyvät perheeseen 86

Perhe 94 yhdistyy Anna Magdalena Mårtensdotter Lyra S.1641 Hauho K10.08.1726 Kerkkola Jämsä.

Perhe 95 Perheestä 90

Erik Erikinpoika Svanstrupe S.1646 Jämsä K.1693 Toivila Kerkkola Jämsä. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: (1666) Erik Svanstrupe nuorempi Ericus Erici, Tavastensis 1841. Vht: Jämsän kappalainen Erik Svanstrupe 6 (yo 1640, † 1647) ja Elisabet Larsdotter Reuter tämän 1. avioliitossa. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 2.5.1666. — Jämsän kappalainen 1675. † Jämsässä 1693. Pso: Anna Mårtensdotter Lyra († 1726)  https://ylioppilasmatrikkeli.fi/Perheestä 82 Aviopuoliso: Anna Magdalena Mårtensdotter Lyra S.1641 Hauho K10.08.1726 Kerkkola Jämsä. Lapset:

• Katarina Erikintytär Svanstrupe S.1670 Jämsä K.
• Stefan Erkinpoika Svanstrupe S.1675 Jämsä K.01.05.1714Kerkkola Jämsä. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: 1692/93 Stefan Svanstrupe Stephanus Erici, Tavastensis 3927. Vht: Jämsän kappalainen Erik Svanstrupe 1841 (yo (1666), † 1693) ja Anna Lyra. Turun katedraalikoulun oppilas 16.2.1687 (in cl. I colleg., Stephanus Erici Svanestrup Jempsens.). Ylioppilas Turussa 1692/93 Swanstrup Stephan Tav _ 200. — Jämsän kappalainen 1694. † venäläisten pahoinpitelemänä, ‡ Jämsässä 1.5.1714. Pso: Elisabet Florinus († 1747).
• Anna Eriksdotter Svanstrupe S.1680 Jämsä K.1798
• Mårten Eriksson Svansrtupe S.1690 Jämsä K.1720 Vologda Russia. Kornetti Uudenmaan ja Hämeen läänin kaksikasratsurykmentissä. Jäi venäläisten vangiksi Kolkanpäässä 1708 ja kuoli huhtikuussa 1720 Vologdassa venäläisten pahoinpitelemänä.
• Erik Eriksson Svansrtupe S.1690 Jämsä K 1720
• Elisabeth Eriksdotter Svanstrupe S.1690 Kerkkola Jämsä K.07.03.1760 Hennala Hollola Lahti

Perhe 95

Brita Johansdotter Svanstrupe S.noin 1640 K.jälkeen 1699 Aviopuoliso Kristoffer Florinus S1634 K.1696. https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=1032   Lammin kirkkoherran (isänsä) apulainen ja kirkonisäntä (1663). Armovuodensaarnaaja Jämsässä 1667. Jämsän kappalainen 1668, kirkkoherra 1675.Pso: Brita Johansdotter Svanstrupe.
Appi: Jämsän kirkkoherra Johan Svanstrupe U83 († 1665). Veli: Kymin kirkkoherra Johan Florinus 959 (yo 1652/53, † 1675). Tyttärenpoika: Lopen kirkkoherra Isak Pacchalenius U1255 († 1768). Vävy: Hämeenlinnan kirkkoherra Gabriel Röökman 2233 (yo 1672/73, † 1699). Vävy: Korpilahden kappalainen Johan Forsander 3589 (yo 1689, † 1716). Vävy: Vanajan kappalainen Axel Pacchalenius 3628 (yo 1689/90, † 1721). Vävy: Vanajan kirkkoherra Henrik Seidelius 3637 (yo (1690), † 1739). Vävy: Jämsän kappalainen Stefan Svanstrupe 3927 (yo 1692/93, † 1714). Vävy: Kosken Hl. kappalainen Jöran Pahlman 4169 (yo 1695, † 1723). Vävy: Janakkalan kirkkoherra, FM Kristoffer Pihlman 4452 (yo 1699, † 1726).Lapset:

• Catharina Florina S.1657 K.02.03.1738 Gift med kronolänsmannen Axel Eriksson, omnämnd 1698-99.
• Helena Florina S.1666 K.20.12.1739 Puoliso Axelius Paccalenius.Lisätietoa linkistä  https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1893
• Elisabeth Florina S. 16675 K.22.05.1747
• Anna Florina S.1640 K.1710-1721 Puoliso 1. Gabriel Johansson Röökman.https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2172 Puoliso 2. Yrjö Markunpoika Pahlman. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: sl. 1695 Jöran Pahlman Georgius Marci, Björneburgensis 4169. Kastettu Porissa 20.4.1672. Vht (Jokipii 1954): porilainen porvari Markus Mårtensson Paavola ja Brita. Ylioppilas Turussa sl. 1695 Paalman Georg. Björneb: _ 212. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1695/96] Georgius Paalman | Adjunctus ministerii in Hollola. — Apulaispappi Hollolassa, Nurmijärvellä (1706) ja Sysmän Hartolassa (1708). Armovuodensaarnaaja Koskella Hl. 1710, kappalainen siellä 1711. † Koskella Hl. loppuvuodesta 1723

Perhe 96

Elisabeth Kristoffersdotter Florina S. 1675  Jämsä K.22.05.1747. Aviopuoliso  Stefan Erkinpoika Svanstrupe S.1675 Jämsä K.01.05.1714Kerkkola Jämsä. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: 1692/93 Stefan Svanstrupe Stephanus Erici, Tavastensis 3927. Vht: Jämsän kappalainen Erik Svanstrupe 1841 (yo (1666), † 1693) ja Anna Lyra. Turun katedraalikoulun oppilas 16.2.1687 (in cl. I colleg., Stephanus Erici Svanestrup Jempsens.). Ylioppilas Turussa 1692/93 Swanstrup Stephan Tav _ 200. — Jämsän kappalainen 1694. † venäläisten pahoinpitelemänä, ‡ Jämsässä 1.5.1714. Pso: Elisabet Florinus († 1747).

• Maria Stefansdotter Aspholm1702 K.27.02.1786Puoliso Samuel Johannis Aspholm. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: kl. 1732 Samuel Aspholm Samuel Johannis 5904. * noin 1705. Kotoisin Kangasalta (ehkä Kuhmalahden Haapasaaresta?). Turun katedraalikoulun oppilas 28.5.1722 (in cl. donat., Samuel Johannis Cangasalensis) – (1728, cl. rect. circ. infer.). Porvoon lukion oppilas 25.2.1729 – 1732. Ylioppilas Turussa kl. 1732 Aspholm Sam. Joh:is Satac _ 337. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 29.2.1732 [1732] d: 29 Febr. Samuel Johannis Aspholm Kangasalensis | Sacellanus in Cuhmois. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 10.9.1732. — Kuhmoisten kirkkoherran apulainen 1732, kappalainen siellä 1735. † Kuhmoisissa 21.3.1748. Pso: 1:o Brita Gååsman († 1739); 2:o 1741 Maria Svanstrupe († 1786).
• Anna Stefansdotter Svanstrupe S.15.02.1710 K.19.06.1778

Elisabeth Kristoffersdotter Florina S. 1675  Jämsä K.22.05.1747. Kerkkola Jämsä Esivanhemmat

Löytyi jälleen uusi sukuhaara.  Perheet 21-26 ovat samaa sukujuurta Kuin perhe 74 - perhe 77 . perheestä 78 lähtee oma eri sukuhaara.

Perhe 97

Andris Andrisson Bolstaholm S.n. 1270 Bolstaholm Geta Åland, Ahvenanmaa. Aviopuoliso: Margareta till Dalkarby S.1270 Dalakarby Turku K.1330 jälkeen. Seuraavassa pohdintaa Margaretan sukujuurista :https://forum.rotter.se/index.php?topic=67043.0  sekä  https://forum.rotter.se/index.php?topic=67090.0 Lapset:

• Jacob Andriasson S. 1300 Bolstaholm Ahvenanmaa K
• Stigulf (Stigolfhus) Anderiasson S 1275-1329 K.

Perhe 98

Jacob Andriasson S. 1300 Bolstaholm Ahvenanmaa K Laamanni. Satakunta ja Varsinais-Suomi. Vanhin kirjallinen merkintä Jakob Andrissanpojasta löytyy tammikuulta 1331, jolloin hän ripusti Kokemäenjoella sinettinsä Klaus Pentinpojan panttikirjeeseen Satakunnan maakunnan ja Turun linnanpäällikön sinettien rinnalle. Toukokuun 30. päivänä 1344 Jaakko (nyt patronyymillä Maunonpoika), joka sanoo olevansa ”legifer in Finlandia”, ilmoittaa olleensa Ulvilassa todistajana eräässä tiluskaupan vahvistuksessa. Vajaa kolme vuotta myöhemmin 11. maaliskuuta 1347 hän täydentää ja korjaa aikaisempaa ilmoitustaan selittämällä, ettei hän ollut ko asiassa maanluovutuksen todistajana (vidhaerwaroman), vaan ”meidän lakiemme mukaan” toisena maanluovutuksen välimiehenä. Tällä kertaa Jaakko käyttää titteliä ”legifer parcium orientalium iuris finnonici”. Hänen isännimensä on nyt Andreas, joka on ollut hänen sinetissään jo 1344. [S. Suvanto 1973, s. 352.]   http://www.genealogia.fi/vsk/44/v35-77.pdf  ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Jakob_Andrissanpoika NN Tuntematon S. 1220-1328 Lapset:

• Magnus Jacobsson S. 1305-1315 K
• NN Jacobsdotter S. 1305-1335 K Niemenpää Vanaja

NN Jacobsdotter S. 1305-1335 K Niemenpää Vanaja . Aviopuoliso. Jacob Kurki Till Koljala S.ennen 1325 K1383 Niemenpää Vanaja. Alilaamanni. Satakunta.Jakob Kurki, hoiti laamannin virkaa 27.2.1362 Nils Turenpojan (Bielke) puolesta; 20.6.1373 Turussa kaupanvahvistajana; 26.1.1383 vahvistettiin rajalinja Jakobin omistaman Vanajan Niemenpään ja Miemalan kylän välillä; omisti myös Vanajan Koljalan. - Puoliso N.N. Jakobintytär, isä laamanni Jakob Andrissanpoika, joka tunnetaan 1331-1347. ( Juha Sinivaara: Kurki) https://web.archive.org/web/20071026220651/http://www.genealogia.fi/vsk/44/v35-77.pdf  Edellisessä on linkki Kurki ja Svärd -sukujen alkulähteille.

Jakob Kurki vanhempi oli 1300-luvulla Satakunnan alilaamanni, joka esiintyy säilyneissä lähteissä kolmesti. Kokemäellä sovittiin 27.2.1362 piispa (->) Hemminguksen ja Villiön kylän talollisten kesken maanvaihdosta, jonka vahvistukseksi pyydettiin myös laamanni Jakob Kurjen sinettiä, sigilla... Jacobi Korka legiferi. Koska samana talvena drotsi (->) Nils Turenpoika Bielke oli todistettavasti Suomen laamanni, on Jakob Kurkea yleisesti pidetty hänen Satakunnassa toimineena alilaamanninaan.

Turussa vahvistettiin 20.6.1373 eräs tiluskauppa, jolloin maanluovutuksen välimiehenä esiintyi Iacober Korke. Tehtävässä toimi yleensä oikeusviranomainen, mutta ei aina. Joka tapauksessa Jakob Kurki on ollut Turussakin omana aikanaan arvostettu mies.

Hämeen linnan luona pidetyillä käräjillä 26.1.1383 Jaoper Kurke syytti Vanajan Miemalan kylän talollisia Niemenpään rajojen ylittämisestä. Raja oli käyty ja vahvistettu jo hänen isävainajansa aikana. Silloisista katselmusmiehistä oli vielä muutama elossa. Koska keskiaikana ei mielellään annettu pojalle elossa olleen isän nimeä, jollei kyseessä ollut äpärä, on tämä Niemenpään omistaja joko alilaamannin postuumi poika tai sitten kyseessä on itse alilaamanni. Jälkimmäinen mahdollisuus on todennäköisempi. Samalla selviää, että jo hänen isällään on ollut omistuksessa Vanajan Niemenpää, joka on sopinut hallitsevan sijaintinsa vuoksi erittäin hyvin vanhaksi päällikkötilaksi.

Jakob Kurjella ei näy olleen aikuiseksi ehtineitä poikia. Niemenpään peri ritari (->) Nils Kurki, joka oli saanut Jakob Kurjelta perinnöksi nimen, ilmeisesti vaakunan sekä useita tiluksia. Hän lienee ollut Jakob Kurjen tyttärenpoika. Hänkin kuoli ilman rintaperillisiä, jolloin maaomaisuus siirtyi velipuolen pojille Olof Svärd vanhemmalle ja Jeppe Kurjelle, joista siis jälkimmäinen peri molemmat nimensä Jakob Kurki vanhemmalta. Osa tiluksista näkyy menneen kuitenkin niin sanotun Folkunga-suvun aviottoman haaran jäsenille. (->) Filpus Karlinpojalla oli hallussaan Ulvilan Sunniemi, jonka Kokemäellä asunut laamanni (->) Jakob Andreaanpoika oli saanut vaihdossa Turun piispalta. (->) E. Anthonin mukaan Jakob Kurki oli Jakob Andreaanpojan tyttärenpoika ja peri isoisältään Sunniemen, joka sitten siirtyi Odygdeille ja lopulta (->) Svärdeille. Svärdien Kokemäen tilat olivat ehkä samaa tietä saatuja. Mahdollista lisäksi on, että Jakob Kurki on perinyt myös Satakunnan laamannin asemansa apeltaan, joten hänen laamanniudessaan olisi ollut vielä perintöä läntiselle Suomelle ominaisesta "suomalaisen oikeuden" laamannin virasta.

Jakob Kurki lähteissä myös Jacobus Korke, Iacober Korke, Jaoper Kurke mainitaan 1362 - 1383. Lapsi: tytär, P ilmeisesti Herman Svärd.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. E. Anthoni, Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel. 1970; J. Jaakkola, Suomen historia IV : Suomen sydänkeskiaika. 1944; Vanajan historia I. 1976: S. Suvanto, Keskiaika; V. Voionmaa, Kurki-suvun syntymäsijoilta // Historiallinen aikakauskirja 1934.Lapset:

• NN Jakobsdotter Kurki S.1340 Niemenpää Vanaja K1370

Perhe 99

NN Jakobsdotter Kurki S.1340 Niemenpää Vanaja K1370- Aviopuoliso:Herman Svärd S.noin 1330 Germany Saksa K. 1383 Suomi. https://sv.wikipedia.org/wiki/Sv%C3%A4rd,_%C3%A4ldre_%C3%A4tten Svärd suvusta https://runeberg.org/frfinl/0257.html Linkint:Svärd ja Kurki- sukujen alku. Mainittu vain joissain sukututkimuksissa. Oli todennäköisesti avioliitossa alilaamanni Jakob Kurjen tyttären kanssa. Svärd- ja Kurki-sukujen kantaisä Herman Svärd muutti 1300-luvun jälkipuoliskolla Suomeen. Hän meni naimisiin oletettavasti Kurki- (Kurke, Korke) -suvun edustajan kanssa, joka oli suomalaista alkuperää. https://sv.wikipedia.org/wiki/Sv%C3%A4rd,_%C3%A4ldre_%C3%A4tten Lapset:

• Peder Hermansson Svärd S.ennen 1360 K.noin 1400 Hattula
• Nils Hermansson Kurki Till Villnäs S. 1370 K18.05.1428
• NN Hermansdotter Svärd S.1345-1369 K.

Perhe 100

Peder Hermansson Svärd S.ennen 1360 K.noin 1400 Hattula. Linkissä Svärd suvun historiaa. https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/SV%C3%84RD ja https://runeberg.org/frfinl/0257.html. Suomessa vapaasäädyillä oli merkitystä vasta 1300-luvun lopulla. Tosin täällä oli jo aiemmin ollut ylimyksiä, mutta he olivat muukalaisia. Osa heistä jäi pysyvästi Suomeen ja solmi avioliittoja suomalaisten vapaasäätyisten kanssa. Tällaisiä muualta tulleita sukuja olivat saksalaiset Djäknit, Kortummet, Bitzit, Svärdit, Flemingit, Fincket, Görtzhagenit ja Garpit sekä tanskalainen Frille-suku. Monen näiden sukujen jäsenet ovat näytelleet varsin huomattavaa osaa maamme historiassa. 1300- ja 1400 lukujen vaihteessa ilmestyy puhtaasti suomalaisia vapaasukuja. Näitä olivat Taivassalon Särkilahdesta polveutuneet Stiernkorsit eli Särkilahdet, Kylmäkosken Mellolasta Tavast-suku, Halikon Hornit ja Karpalaiset, Porvoon seudulta Stålarmit, Nousiaisten Kirveet, Raision ja Rymättylän Renkoset sekä Turun seudun Inkoset ja Hirvet. Aviopuoliso:NN (Högervänd Arm) S.1350 Tyrväntö K.1400 Tyrväntö Lapset:

• Margareta Pedersotter Svärd S. 1380 Pernaja K 1420 Ulvila
• Olof Pedesson Svärd S.1390 K.13.3.1458 - 22.5.1460Ulvsby Socken
• NN Pedesdotter Svärd S.ennen 1390 K.
• Henrik Pedessson Svärd S.1390 Harviala Vanaja K.1440 Harviala Vanaja
• NN Pedesdotter Svärd S.1352-1374 K

Perhe 101

Margareta Pedersotter Svärd S. 1380 Pernaja K 1420 Ulvila. Svärd- suku https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/SV%C3%84RD Aviopuoliso: Peder Danske S.1365 K.1420

Peder Danske. Vanhemmat tuntemattomia. Hän on elänyt 1400-luvun alussa, koska tyttäristä ainakin Katarina on syntynyt ennen vuotta 1410. Omisti Merimaskun Kuuslahden, Rymättylän Brunilan ja Raision Tahvion Tanskilan, missä ilmeisesti on asunutkin. Hänen perintönsä näyttää jaetun kolmeen yhtäsuureen osaan. Margareta on saanut Raision Tanskilan ja 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta. Ragnhildille tulivat Porvoossa sijainneet maat sekä kolmannekset Brunilasta ja Kuuslahdesta. Hänen kuolemansa jälkeen viimeksimainitut joutuivat Margaretan haltuun. Katarina on saanut 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta sekä jonkin tuntemattoman tilan, sillä muutoin perintö ei olisi tasapainossa. - Puoliso Margareta Pederintytär? (Svärd). Peder Dansken tytär Ragnhild antoi suostumuksensa Porvoossa sijainneiden, aikanaan Peder Svärd vanhemmalle kuuluneiden maiden luovutukseen. Avioliitto Peder Dansken kanssa on solmittu ennen vuotta 1410, sillä tytär Katarina näyttää olleen naimisissa jo 1420-luvulla. Margareta Pederintytär (Svärd) on avioitunut uudelleen Erik Jönsinpojan kanssa, mutta jäänyt vuoteen 1420 mennessä uudelleen leskeksi. Margaretan veli Henrik Svärd näet karhusi tuolloin Erik Jönsinpojan jälkeläisiltä, joiden holhoojana toimi Wibruder (Kortumme?), sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailosista. Tila tulikin Svärdeille ja joutui lopulta Lucia Olofintyttären (Skelge) lahjoituksena Naantalin luostarille. [9]

Tapio Vähäkangas, Peder Dansken jälkeläiset Genos 69(1998), s. 125-138, 158.  Peder Danske Kanta-isä https://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssida.htm Lapset:

• Ranghild Pedersdotter Danske S.1394 K
• Karin Pedersdotter Danske S.1410 K. 1484
• Margareta Pedesdotter Danske S.1415 Porvoo K.1499 Lemu

Perhe 102

Margareta Pedesdotter Danske S.1415 Porvoo K.1499 Lemu .Isä Peder Danske. Leski 14.10.1466. [30] 1500-luvun puolivälissä laaditun Naantalin luostarin maaomistuksia koskeneen luettelon mukaan olisi elänyt vielä 1490, mutta kysymyksessä on ilmeinen erehdys, joka on saanut alkunsa siitä, että pojat vahvistivat silloin äitinsä lahjoitukset. [31]

Puoliso asemies, Naantalin Luonnonmaan Isonkylän Filpus Jönsinpoika (Jägerhorn af Storby). Tunnetaan 1437-57. Kuollut ennen 14.10.1466. Esiintyy useasti Naantalin luostarin saantokirjeiden sinetöijänä ja sellaisissa yhteyksissä, että hänen voidaan katsoa hoitaneen luostarin taloudenhoitajan tehtäviä. [32]

Mahdollisesti asunutkin perheineen Naantalin kaupungissa. Sinetissä kilpeen sijoitettu metsästäjän torvi (FMS 158).Aviopuoliso: Filipus Jönsson till Storby S1396 ennen K.14.10.1466 Storby Luonnonmaa Naantali, Asemies Filpus Jönsinpoika omisti Maskun (nyk. Naantalin) Luonnonmaan saaren Isonkylän. Ruotsinkielistä nimeä Storby -nimeä käytettiin ilmeisesti vasta myöhemmin, keskiaikaisissa lähteissä omistuksen nimi oli muodossa Ysokylae, Ysonkylae, Isenkylä, joten asukkaat olivat kotioiloissaan ehkä suomenkielisiä.

Filpus mainittiin kesällä 1437 maankatselmuslautakunnan jäsenenä ja hän sinetöi Naantalin luostarin saantokirjeitä maaliskuusta 1442 lähtien, siis jo ennen luostarin siirtoa Maskun Karikylästä sen lopulliseen paikkaan Naantalin Ailosiin. Filpus kirjoitti itse suuren osan luostarin saantokirjeistä, mikä herättää kysymyksen siitä, missä ihmeessä hän oli tämän taidon oppinut. Filpuksen viimeinen sinetöinti tapahtui 8.4.1457 ja hän kuoli 14.10. 1466 mennessä.

Maskussa esiintyi jo 1405 neljäntenä katselmuskäräjien rälssimiesten joukossa eräs Jowan, Jöns Filpunpoika, joka ehkä oli Isonkylän Filpuksen isä. Tämä Jowan esiintyi lautakunnissa joskus heti erään Filpus Karlinpojan, ns. Odygd-sukua, jälkeen. On arveltu, että tämä Filpus Karlinpoika oli jotain sukua Isonkylän suvulle, sillä myös tämän Filpuksen pojalla pappismies Karl Odygdillä oli metsästystorvi vaakunassaan. Odygdit sanottiin olleen Birger jaarlin aviottoman pojan jälkeläisiä, joten ehkä Isonkylän väkikin kantoi pisaraa vanhaa ruotsalaista kuningasverta suonissaan.

Filpus Jönsinpojan puoliso oli Margit Pederintytär, kn. Peder Dansken sukua, joka leskenä 14. 10.1466 antoi isänperintönsä Merimaskun Otavan saaren Kuuslahden tilan (Otavan saaressa oli myös Tanskilan kylä, joka ehkä sai nimensä Margitin isän Peder Dansken mukaan) sekä perintöosuutensa (2/3) Rymättylän Brunilasta Naantalin luostarille kahden tyttärensä proventiksi, elatukseksi. Hänen poikansa vahvistivat lahjoituksen 1490.

1600-luvulta lähtien oli Jägerhorneilla muurattu sukuhauta ns. naisten puolella Naantalin luostarikirkossa. On mahdollista, että samalla paikalla sijaitsi jo keskiajalla perheen sukuhauta, joiden vanhimmat haudatut perheenjäsenet olivat ehkä juuri Filpus ja Margit. Heillä oli lapset:

• Jöns Filpusson till Storby, Isonkylän isäntä, taloudenhoitaja Naantalin luostarissa 1492-98, kuoli lapsettomana. Vaakunassa metsästystorvi.
• Mårten Filpusson till Storby, rälssimies, main. 1485-1511, pso.
• Bengta Filpusdotter till Storby nunna Naantalin luostarissa.
• Botilda Filpusdotter till Storby 1.pso. Naantalin porvari Gunnar Jakobinpoika, 2.pso. Klemet Månsinpoika.
• Birgitta Filpusdotter till Storby, nunna Naantalin luostarissa. 

Jo Filpuksen vaakunassa oli aiheena sarvi tai metsästystorvi, joka paljon myöhemmin antoi suvulle nimen Jägerhorn, suom. metsästystorvi.

Lisätietoa suvusta https://juhansuku.blogspot.com/2012/06/jagerhorn-af-storby.html ja https://runeberg.org/frfinl/0233.html, https://runeberg.org/frfinl/0234.html

Perhe 103

Mårten Filpusson till Storby, rälssimies, main. 1485-1511, Mårten Filpuksenpoika. Vanhemmat Filpus Jönsinpoika ja Margareta Danske . Alaikäinen 1466, koska ei osallistunut sisarensa proventtilahjan hyväksyntään. Mainitaan ensimmäisen kerran 1485 ja viimeisen kerran 1511 Loimaan pappilan rajojen tarkastuksessa 1511. [41] Maakuntaoikeuden rälssilautamiehet näyttävät yhtä lukuunottamatta olleen Satakunnan ulkopuolelta, joten kysymyksessä lienee juuri Isonkylän Mårten. Mårten Filpuksenpoika ei ollut Ala-Satakunnan tuomari 1508-09, vaikka FMU:n hakemistossa näin väitetäänkin, sillä Mats Filpuksenpoika (Tomas Pederinpojan sukua) tunnetaan tuomarina 1497-1511. Alkuperäistä asiakirjaa kopioitaessa on Mats Philpusson luettu Mårten Philpussoniksi. [42] Naantalin luostarin taloudenhoitajaa ei tunneta 1498-1516 väliseltä ajalta. Mårten on ollut luostarin puolesta vastaanottamassa lahjoja jo 4.10.1498, [43] joten virka on saattanut välittömästi siirtyä hänelle veljeltä, jonka sinettiäkin hän käytti säännöllisesti. [44] Mårten Filpuksenpoika esiintyy pari kertaa Bitzien sukupiirin yhteydessä. Hän oli todistamassa 1485 Knut Bitzin antaessa huomenlahjan vaimolleen Birgitta Kristerintyttärelle ja Henrik Bitz nuoremman tehdessä maanvaihtoja. [45] - Puoliso N.N. Mårten Filpunpojan vaimon henkilöllisyys näyttää jäävän varmaa ratkaisua vaille.

Seppo Suvanto on arvellut Mårten Filpuksenpojan liittyneen Bitzien sukupiiriin Knut Bitzin äidin kautta, mutta se ei selitä, miksi hän oli todistajana myös Knut Bitzin serkun, Henrik Bitzin maanvaihdossa. [46] Kummassakin tilaisuudessa esiintyy sinettitodistajia, joilla ei ollut sukulaisuutta Bitzeihin. Siksi Mårten Filpuksenpojankaan ei välttämättä tarvinnut kuulua sukuun. Jos Mårten Filpuksenpojan ja Bitzien välillä on ollut sukulaisuus, niin se voi löytyä Bitzien isoäidin Anna Klauntyttären (Djäkn) ja tämän sisaren Birgitan välityksellä. [47] Birgitan vävy oli Olof Diegn. Koska Mårten Filpunpojan ainut poika oli nimeltään Olof, on syytä olettaa hänen saaneen ristimänimensä äidinisän mukaan, sillä suvussa ei aikaisemmin tunneta ketään Olofia. Aikaetäisyyden ja topografian puolesta hän sopii hyvin Mårten Filpuksenpojan apeksi. Olof Diegn asui Naantalissa 1480- ja 1490-luvuilla ja toimi luostarin voutina. [48] Jägerhornien polveutumista Olof Diegnistä on vaikea todistaa, sillä hänet tunnetaan etupäässä maan poisluovuttajana. Henrik Svärdin vävy oli kotoisin Kemiön Brännbodasta, mutta hän näyttää siirtyneen myöhemmin Naantalin luostarin taloudenhoitajaksi. [49]

Naantalissa vaikutti 1490-luvulla myös raatimies Olof Munck, jolla näyttää olleen yhteyksiä Karpalaisen rälssisukuun, [50] mutta sitä kautta ei synny linkkejä Bitzeihin.Toimi Naantalin luostarin lahjoitusten vastaanottajana, omisti ½ Naantalin Luonnonmaan Isonkylän tilasta. Aviopuoliso: NN Olofsdotter Djäkn S.1400-1440 K. Lapset:

• NN Mårtensdotter till Storby S.1445-1503 Naantali K
• Olof Mårtensson till Storby S.1485 Isokylä Naantali K.1540 Isokylä Naantali
• NN Olof Mårtensdotter till Storby S.1445-1475 K

Perhe 104

NN Mårtensdotter till Storby S.1445-1503 Naantali K Aviopuoliso Jacobus Blume  S1460 K Kaniikki, Pietarsaaren kirkkoherrana 1533-1541, https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaniikki Jakob Blome, kaniikki 1533-41., k. 1541. Pietarsaaren khra 1533 ja samalla P.Pietarin prebenda haltija ja kaniikki. Menetti Pietarsaaren 1538 Jöns Fordellille, joka maksoi korvausta kuninkaan kamarille ja Jakob Blomelle vuosittain 2 tynnyriä voita. Joissakin vähemmän luotettavaissa lähtiessä sanotaan häntä Turun pormestari Hans Blomen pojaksi, mutta sen nimistä pormestaria eivät asiakirjat tunne. Selibaattisäännösten mukaan lapset eivät olleet aviolapsia eivätkä perineet. Siksi Jakob Blomen maat joutuivat hänen sisarensa lapsille. KA 334:37v; Matinolli, Turun tuomiokapitulin matrikkeli:40 Lähde: Lapset:

• Krister Jacobsson Blom1465-1517 K.
• NN Jacobsdotter Blom S.1475-1525

Perhe 105

NN Jacobsdotter Blom S.1475-1525.  " Tytär. Isä Mårten Filpunpoika taulusta 7. Hän on myynyt osuutensa kotikartanoon Jöns Paavalinpojalle, koska tämän jälkeläisille kuului puolet Isonkylän säteristä. Hän on ollut Pietarsaaren kirkkoherra ja kaniikki Jacobus Blomen emännöitsijänä, koska Kristoffer Blome on merkitty vuosina 1559, 1560 ja 1562 Tahvion omistajaksi, kuten myös Mårten Friis, huomautuksella, ettei Blomella ollut rälssintarkastuksessa edes jalkamiestä. [84] Kristoffer Blome olikin hankkinut 30.8.1558 Juhana-herttualta luvan pitää omistamansa tila hallussaan rälssioikeuksin. [85] Kristoffer on ollut Jakob Blomen poika, koska häntä 1571 kutsutaan Kristoffer Jakobssoniksi. [86] Kristoffer ei aviottomana lapsena voinut periä. Siksi Jakob Blomen hankkimat maat joutuivat hänen sisarensa perillisille [87] ja Tahvion Tanskilan omistajaksi tuli Mårten Friis, kuten edellä on todettu. Kristoffer Blome oli hyvin luotettu virkamies. Hän meni naimisiin Vehmaan Piiloisten perijättären Elsa Lassentyttären kanssa. Avioliitosta ei ollut lapsia. Elsa solmi leskeksi jäätyään uuden avioliiton rälssimies Lasse Påvelinpojan (Piiloisten sukua) kanssa. [88]

Kaniikin ja hänen emännöitsijänsä suhteesta on syntynyt myös tytär, joka on mennyt naimisiin jonkun Eskon kanssa. Sitä todistaa se, että Turun linnankirjuri Tomas Eskilinpoika aloitti uransa Kristoffer Blomen apulaisena 1574, ja Tomaksen pojat käyttivät sukunimenään joko Blom tai latinalaistettua Florinus-nimeä. [89] Tomas Eskilinpojasta tuli Tahvion Peder Friisin lasten holhooja. Maanlain mukaan pääsääntöisesti isänpuoleinen lähin sukulainen joutui holhoojaksi. Kristoffer Blomen lesken Elsa Lassentyttären perimän Piiloisen omistussuhteista ei ollut täyttä selvyyttä. Niinpä Jesper Matsinpoika Kruusin rälssintarkastuksen yhteydessä 1619 Piiloisen omistajaksi on merkitty Tomas Eskilinpoika. [90] " Aviopuoliso: Eskil NN S. noin 1513 Ruotsi.K. Turku Lapset:

• Thomas Eskilinpoika S.noin 1540 Turku K.1620 Turku

Perhe 106

Thomas Eskilinpoika S.noin 1540 Turku K.1620 Turku. Florinus- suvun kantaisä.Tuomas Eskilinpoika sai haltuunsa Naantalin Luonnonmaan Miekkulan tilat viimeistään vuonna 1591. Herttua Kaarlen joukot ryöstivät Miekkulan 1590-luvun lopussa, joten Tuomas Eskilinpoika luettiin kuningas Sigismundin kannattajiin. Thomas Eskilinpoika mainitaan tilan veronmaksajana vuoteen 1619, jonka jälkeen sen veroista vastasi Margareta-leski vuoteen 1628. - Lähde: Veli-Pekka Toropainen, "Påval Ketaran perilliset"  https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-9829.html, Aviopuoliso:NN Lapset:

• Jacob Thomasson Blom S.1569 Turku K.Tammikuu 1659. Florinus, Jacobus Thomae (K 1659) Jakob Tomasson S oletettavasti Turku. V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson (Thomas Aeschilli) ja N.N. (mainitaan leskenä Liedossa 1635). Paimion kappalainen mainitaan 1625; Paimion kirkkoherra 1628. Florinus omisti maatilan Hanhijoen kylässä 1628–1637. Hän otti 1636 autiosta viljelykseen Hahkapyölin kruununtilan ja viljeli sitä vuoteen 1651 asti. Kärsi loppuiällään pahasta näköviasta. K Paimio tammikuu 1659 (eli vielä 3.1.).

  P ainakin jo 1634 Margareta Eriksdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja anoi ylimääräistä armovuotta, mutta Turun tuomiokapituli teki asiassa kielteisen päätöksen 23.1.1660; mainitaan seurakunnan kappalaiseksi nimitetyn Bartholdus Jacobi Florinuksen huolenpitoa tarvitsevana ”iäkkäänä äitinä” tuomiokapitulin pöytäkirjassa 29.4.1659.

• Mårten Thomasson Florinus S.1572 Turku K.1669.

  Florinus, Martinus Thomae (K 1669) Mårten Tomasson S oletettavasti Turku. V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson (Thomas Aeschilli) ja N.N. (mainitaan leskenä Liedossa 1635). Hattulan kappalainen 1623–1631 (Blomstedt); myöhemmin Viipurin hiippakunnassa Lammin Kosken kappalainen; Lammin kirkkoherra 1649, lienee astunut virkaan 1651. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 24.7.1649 ja 14.5.1656. Florinus viljeli omistamaansa Eerolan ratsutilaa Tenhiälän kylässä. Hän osti Lammilla ratsutilan Tennilän Vähä-Sattialan kylästä 1668. K Lammi 1669. P Karin Kristoffersdotter, eli leskenä 1672, jolloin myi poikiensa suostumuksella Hattulan Tenhiälän Eerolan ratsutilan nimismies Daniel Tolletille. Julkaistu 19.1.2011.Släktbok. 2, 2 / Atle Wilskman., 1920, s. XX:

• Kristiina Thomasdotter Blom S1575 Turku K.21.10.1635 Lemu
• Erik Thomasson Blom (Florinus) S.1590 K.1649. Veli-Pekka Toropainen; Liedon Spåra-suvun jälkipolvia. Genos 2001:1. ".. nimismies Erik Thomassonin tytär käytti nimeä Anna Florina. Erik sopisi nimensä puolesta sekä ajallisesti että maantieteellisesti Florin-Blom -suvun kantaisän Thomas Eskilssonin pojaksi, jolloin hänen lapsensa polveutuisivat Luonnonmaan Isonkylän Jägerhorn-suvusta. (Tapio Vähäkangas; Peder Dansken jälkeläiset. Genos 1998:3.);
• Thomas Thomasson Florinus S.1590 Turku K.1648 Turku. https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/669. Florinus, Thomas Thomae (noin 1590–1648) Tomas Tomasson S Turku noin 1590. V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson / Thomas Aeschilli ja N.N. (mainitaan leskenä Liedossa 1635). Ylioppilas (Norfindus) Wittenbergissä 23.7.1619; filosofian maisteri 20.3.1621; respondentti (De Deo uno et trino) 15.9.1621; oli Wittenbergissä vielä 6.5.1622. Turun katedraalikoulun teologian lehtori 1623–1628 ja lukioksi muutetun entisen katedraalikoulun 2. teologian lehtori (theologus inferior) 1630–1634; Turun tuomiokapitulin jäsen 1623–1634; Liedon (katedraalikoulun lehtoraatin prebendaseurakunnan 1623–1628) kirkkoherra 1623; Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra Turun tuomiokapitulin määräämänä 19.6.1633, Kristiina-kuningattaren holhoojahallituksen virkaanvahvistus 2.5.1634; Etelä-Pohjanmaan (Vaasan) rovastikunnan lääninrovasti. Florinus piti rovastintarkastuksen Lapualla 1637 ja Isossakyrössä 1644 (Lempiäinen 1967). Pappissäädyn valtiopäivämies 1624; synodaaliväitöksen preeses (synod. praeses) Turussa 1629. Florinus kirjoitti neljän ylioppilastoverinsa promootiojulkaisuun akateemiset onnittelurunot (julkaisut painettu Wittenbergissä 1620). Hänen laatimansa teesit Augsburgin tunnustuksen 16. artiklasta (maallisesta esivallasta; julkaistiin painosta Tukholmassa 1629) aloittivat Turun hiippakunnan painettujen synodaaliväitöskirjojen sarjan. Florinus julkaisi Tukholmassa 1634 Lutherin Vähän Katekismuksen latinankielisen selitysteoksen, jonka hän oli esittänyt julkisesti Turussa jo 1628 (ilmeisesti katedraalikoulussa), sekä hautajaisrunon Turussa 1645. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turussa 10.3. (14.5.) 1644 ja (7).11.1646. Florinus osti 1644 Stor-Kråklundin ja sen viereisen ¾-manttaalin tilan mutta asui usean edeltäjänsä tavoin Vaasan kaupungissa melko lähellä toria, ehkä siinä talossa kirkon luoteispuolella, missä kaupungin pappila myöhemmin sijaitsi.

  K Turku alkuvuodesta 1648 ollessaan matkalla, haudattiin Turun tuomiokirkkoon.

  P1 N.N.; P2 Porvoo 19.6.1631 Karin Eriksdotter Borgstadia hänen 1. avioliitossaan S Porvoo 15.4.1614, K ilmeisesti Uusikaarlepyy ennen 1661, P2 V Porvoon kirkkoherra, rovasti Ericus Simonis Borgstadius (Borgensis) ja hänen 1. puolisonsa Brita Mårtensdotter; P3 (viimeistään 1644) Magdalena Knutsdotter (Malin / Magdalena Canuti) hänen 2. avioliitossaan, K Vaasa (haudattiin 15.6.) 1678, P3 V Westzynthius-suvun alkupolviin kuuluva Pietarsaaren kirkkoherra Canutus Henrici ja hänen 1. puolisonsa Lucia Hansdotter Fordell.

  Karin Eriksdotter Borgstadia tuomittiin raastuvanoikeudessa aviorikoksesta kuolemaan 10.4.1643, mutta tuomio lieveni hovioikeudessa, ja avioeron 1643 saatuaan hän solmi Turun tuomiokapitulin luvalla uuden avioliiton. Karin Borgstadian P2 vaasalainen kultaseppä, myöhemmin Uudenkaarlepyyn kaupungin porvari, kultaseppä ja majatalonpitäjä Anders Simonsson Beyer eli Beijar hänen 1. avioliitossaan, S Vaasa, K luultavasti Uusikaarlepyy 1673.

  Magdalena Knutsdotterin P1 äitipuolensa veli, Turun hovioikeuden presidentin, valtaneuvos Jöns Kurckin kotisaarnaaja Andreas Niurenius, K ennen 1644; P3 viimeistään 1650 Vaasan kappalainen Isaacus Marci Hamnius, K Vaasa 1654; P4 1657 Vaasan kirkkoherran apulainen, vuodesta 1658 Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kenttäsaarnaaja Georgius Pauli Bohm, K Jämtland 1659; P5 Vaasan kaupungin raatimies, lainlukija Matts Pålsson / Påvelsson, K marras-joulukuu 1664.

• Katariina Thomasdotter Blom S.1595-1605 Turku K.1666 Hauho Hämeenlinna. gift med köpmannen i Åbo Rottger von Munster, begr. i Åbo 22 dec. 1626, stamfader för släkten Munsterhjelm.
• Simon Thomasson Blom S.1600 Turku K 1669 Turku.

  Anna Ketaran puolison Simon Blomin isä oli Turun linnankirjuri Thomas Eskilinpoika, Florinus -suvun kantaisä. Simon peri isältään Luonnonmaan Miekkulan tilat. Isä oli saanut ne haltuunsa viimeistään vuonna 1591. Herttua Kaarlen joukot olivat ryöstäneet tilan 1590-luvun lopussa, joten Blomin isä luettiin kuningas Sigismundin kannattajiin. Thomas Eskilinpoika mainitaan tilan veronmaksajana vuoteen 1619, jonka jälkeen sen veroista vastasi Margareta-leski, mahdollisesti Simon Blomin äiti, vuoteen 1628. Tämän jälkeen Simon sai tilan haltuunsa. Tila käsitti tuolloin kaikki kylän kolme taloa ja vuodesta 1630 Blom liitti omistuksiinsa tilan naapurikylästä Herttulasta. Simon Blom mainitaan tilojen veronmaksajana vuoteen 1670, jonka jälkeen ne siirtyivät hänen pojalleen Johan Blomille.

  Simon Blom toimi aktiivisesti kauppiaana Turussa jo avioitumisestaan lähtien vuonna 1624, vaikka hän vannoi porvarinvalansa vasta 10. marraskuuta 1634 huomautuksen jälkeen. Silti ainakin vuonna 1626 häntä kutsuttiin porvariksi ja hänet oli viety porvariluetteloon jo vuodesta 1624. Esimerkiksi vuonna 1625 hänelle myönnettiin passit ulkomaankauppaa varten yhdessä Wellam Bruunin kanssa 27. kesäkuuta 75 lästille tervaa ja 30. heinäkuuta laivalastille viiniä, suolaa, verkaa ja pitsejä, 18. marraskuuta yhdessä Johan Knutinpojan ja Wellam Bruunin kanssa laivalastilliselle suolaa, joka tuotaisiin seuraavana keväänä Ranskasta sekä yksin 18. marraskuuta seuraavan kevään laivaukseen.

  Aktiivisesti alkoi myös Blomin rettelöitsijän ura. Kesäkuussa 1625 Blom syytti pormestari Plagmania siitä, että tämä oli antanut laivata Turusta ruista tervetynnyreissä. Pormestari kutsui Blomia kelmiksi ja varkaaksi, kunnes hän todistaisi asian. Blom sanoi puolestaan pormestaria vihamiehekseen ja vainoojakseen. Saman vuoden marraskuussa Blom riiteli Joachim Timmen kanssa pelivelasta. Elokuussa 1629 Blom haukkui porvari Anders Merthenin istuvan oikeuden edessä heidän Pohjanmaalla käymänsä tervakaupan vuoksi.

  Toukokuussa 1631 hän onnistui puolestaan suututtamaan porvarit Robert Ranckenin ja Kristoffer Kordesin syyttämällä näitä Tukholman herrojen edessä oravannahkojen salakuljetuksesta. Saman vuoden elokuussa pikkutullin kannon vuokrannut Hans Rebener syytti Blomia tullimaksujen laiminlyönnistä. Vuosina 1632−33 Blom toimi puolestaan itse pikkutullin vuokraajana ja sitä hoiti ainakin osan aikaa hänen laskuunsa Author Duvall. http://punainenturku.blogspot.com/2016/05/rayhaaja-simon.html ja https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-14603.html

• Elsa Thomasdotter Blom S.1600 Turku  K.25.02.1664 Mouhijärvi MOUHIJÄRVEN KIRKKOHERRA ERICUS GEORGIIN VAIMO ELSA THOMASDR OLI MYÖS ERIK THOMASSONIN SISKO, JOKA KÄYTTI TOSIN BLOME SUKUNIMEÄ, JOTA KÄYTTI MYÖS POIKANSA ANDERS BLOME.

Perhe 107

Mårten Thomasson Florinus S.1572 Turku K.1669.

Florinus, Martinus Thomae (K 1669) Mårten Tomasson S oletettavasti Turku. V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson (Thomas Aeschilli) ja N.N. (mainitaan leskenä Liedossa 1635). Hattulan kappalainen 1623–1631 (Blomstedt); myöhemmin Viipurin hiippakunnassa Lammin Kosken kappalainen; Lammin kirkkoherra 1649, lienee astunut virkaan 1651. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 24.7.1649 ja 14.5.1656. Florinus viljeli omistamaansa Eerolan ratsutilaa Tenhiälän kylässä. Hän osti Lammilla ratsutilan Tennilän Vähä-Sattialan kylästä 1668. K Lammi 1669.

 

P Karin Kristoffersdotter, eli leskenä 1672, jolloin myi poikiensa suostumuksella Hattulan Tenhiälän Eerolan ratsutilan nimismies Daniel Tolletille. Julkaistu 19.1.2011.Släktbok. 2, 2 / Atle Wilskman., 1920, s. XX: Aviopuoliso: Katarina Kristoffersdotter Blom S.1576 K.1672. Myi poikiensa suostumuksella 1672 Hattulan Tenhiälän Eerolan nimismies Daniel Tolletille. Lapset:

• Katarina Florina S.13.05.1637 Tenhiälä Rusthåll Hattula K.29.07.1705
• Kristoffer Florinus S.1634 K.1696 Jämsä
• Johan Mårtensson Florinus S.1592-16521675 Kymi
• Elisabeth Mårtensdotter Florinus S.1598-1658 K.1691 Porvoo
• Margareta Mårtensdotter Florinus S.1592-1652 K.1712
• Thomas Mårtensson Florinus S.1592-1652 K.1722 Lammi

Perhe 108 Perhe 72 yhdistyy

Anna Stefansdotter Svanstrupe S.15.02.1710 K.19.06.1778. Aviopuoliso: Gustav Henriksson Grönqvist Reivilä S.19.09.1702 K 25.06.1769. Rusthållare, Ratsutilallinen.Lapset:

• Kustaa Kustaanpoika Grönqvist S.09.10.1746 K.25.03.1803
• Anna Maria Kustaantytär Grönqvist S.20.12.1747 K.12.11.1820
• Juho Kustaanpoika Grönqvist S.21.08.1749 K.03.03.1811
• Hedvik Kustaantytär Grönqvist S.14.04.1752 K.

Gustav Henriksson Grönqvist Reivilä S.19.09.1702 K 25.06.1769. Rusthållare, Ratsutilallinen: Esivanhemmat

Perhe 109

Matts Laurinpoika Reivilä S1590 K. Y.Blomstedt Asikkalan historiassaan (1981) käsittelee Reivilän talossa 1600-luvun puolivälissä vaikuttanutta ratsumies Mats Laurinpoikaa, joka riiteli Reivilästä Matti Tönnenp Wildeman/Creutzhammarin kanssa k. n. 1650, jolla oli koko Viitaila läänityksenään. Matti Tönnenp hävisi kuitenkin jutun ja Reivilä jäi ratsumies Mats Laurinpojalle. Hänestä suku jatkuu Reivilässä 1600-luvulta eteenpäin. Reivilä syntyy v 1566 kun Paakkolasta irroitetaan talo, jolle on merkitty 1 savu muttei yhtään jousta, siis ei veroa. Kuten Blomstedt toteaa näin meneteltiin yleensä leskien omistamien talojen kohdalla tai jousiveroista vapaana olevien virkamiesten kohdalla. Reivilään v 1566 tullut 1. asukas on Lasse Martin/Mikonp ja vaimonsa Margareta. Lasse Martinpoika on taustaltaan silloisen Hollolan läänin viimeinen vouti, virassa 1563-1571 (cf Kuusi 1935). Lasse Martinp kuolee Reivilässä v 1581, jonka jälkeen Reivilä on hänen leskensä Margaretan hallussa, kunnes sinne ilmestyy ratsumies Mårten Antinp Grip v 1589. Mårten Gripistä tiedetään seuraavaa:
Tulkintani mukaan Mats on Reivilän perustajan Lasse Martinpojan, Hollolan voudin ja vaimonsa Margaretan poika, joka ottaa isänsä tilan, Reivilän haltuunsa Gripien jälkeen v 1625.Tulkintani mukaan Mats on Reivilän perustajan Lasse Martinpojan, Hollolan voudin ja vaimonsa Margaretan poika, joka ottaa isänsä tilan, Reivilän haltuunsa Gripien jälkeen v 1625. Rakuuna, sotilas. Esiintyy Reivilässä 1. kerran v 1625, ratsastaa v 1631 asti F. Wrangellin ja Henrik Sipinpoika Silfverbögelin (Henrik Sigfridsson Silfverbögel) lippueissa
Tälläisen pohdinnan löysin Genealogia forumin arkistosta vuodelta 2009 Aviopuoliso Tuntematon: Lapset:

• Kalle Matinpoika Reivilä S.1620 Reivilä Asikkala K.1685 Reivilä Asikkala.

Perhe 110

Kalle Matinpoika Reivilä S.1620 Reivilä Asikkala K.1685 Reivilä Asikkala. Asikkalan Reivilän tilan rusthollari, isäntänä 1650-1685.Aviopuoliso. Sara Sofia Gååsman S 1627 Padasjoki K.03.04.1704 Reivilä Asikkala. Esivanhemmat :

Perhe 111

Thomae Andeae S 1496 K Tuuloksen kappalainen 1593, myöh. Padasjoen kirkkoherra.https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2490  Aviopuoliso Tuntematon Lapset:

• Benhardus Thomae Gååsman S 1561 K.1633 Padasjoki

Perhe 112

Benhardus Thomae Gååsman S 1561 K.1633 Padasjoki. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2651 Aviopuoliso Carin Gååsman S. noin 1580 Lapset:

• Jacobus Benhardi Gååsman S.1597 K02.01.1699. https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=4608
• Sara Sofia Gååsman S1627 Padasjoki K03.04.1704 Reivila Asikkala
• Henrik Bernhardson Gååsman S.03.10.1697 K.

Perhe 113

Sara Sofia Gååsman S1627 Padasjoki K03.04.1704 Reivila Asikkala Aviopuoliso Kalle Matinpoika Reivilä S.1620 Reivilä Asikkala K.1685 Reivilä Asikkala. Asikkalan Reivilän tilan rusthollari, isäntänä 1650 -1685 Lapset:

• Matti Kallenpoika Reivilä Grenman S.1642 K.12 05.1701
• Heikki Kallenpoika Reivilä S.1655 Asikkala K.04.01.1736
• Antti Kallenpoika Reivilä Grenman S.1660 k- 10.04 1704
• Jaakko Kallenpoika Reivilä Grenman S.1632. K.1681

Perhe 114

Heikki Kallenpoika Reivilä S.1655 Asikkala K.04.01.1736 Aviopuoliso: Barbro Eskisdotter Grönqvist S.1656 K.1731 Reivilä Asikkala Lapset:

• Kalle Heikinpoika Reivilä S.1681 K.17.02.1740
• Samuel Heikinpoika Grenman S.1685 K.20.05.1755
• Sofia Heikintytär Polon S12.05.1689 K.11.11.1752
• Maria Heikintytär Reivilä S.10.12.1690 K.16.06.1763
• Matti Heikinpoika Reivilä Grenman S.1695 K
• Gustav Heikipoika Grönqvist S.19.09.1702 K.25.06.1769
• Anna Heikintytär Grenman S.18.12.1692 K

Perhe 115

Anna Stefansdotter Svanstrupe S.15.02.1710 K.19.06.1778. Aviopuoliso: Gustav Henriksson Grönqvist Reivilä S.19.09.1702 K 25.06.1769. Rusthållare, Ratsutilallinen.Lapset:

• Kustaa Kustaanpoika Grönqvist S.09.10.1746 K.25.03.1803
• Anna Maria Kustaantytär Grönqvist S.20.12.1747 K.12.11.1820
• Juho Kustaanpoika Grönqvist S.21.08.1749 K.03.03.1811
• Hedvik Kustaantytär Grönqvist S.14.04.1752 K.

Perhe 116

Anna Maria Kustaantytär Grönqvist S.20.12.1747 K.12.11.1820  Gustav Henriksson Gönqvist Reivilä S.19.09.0702 K25.06.1769. Rushållare, Ratsutilallinen. Lapset:

• Kustaa Kustaanpoika Grönqvist S.09.10.1746 K 25.03.1803
• Anna Maria Kustaantytär Grönqvist S20.12.1747 K.12.11.1820
• Juho Kustaanpoika Grönqvist S.21.08.1749 K.03.03.1811
• Hedvik Kustaantytär Grönqvist S.14.04.1752 K

Perhe 117

Anna Maria Kustaantytär Grönqvist S20.12.1747 K.12.11.1820. Aviopuoliso:Heikki Laurinpoika Änkka, Hopsu S04 .07 .1748  K.07.11 1702

Heikki Laurinpoika Änkka, Hopsu S04 .07 .1748  K.07.11 1702 esivanhemmat:

Juho Hopsu S1660 K 1697 Puoliso Riitta Heikintytär Hopsu S.1657 K. 1736 Lapset:

• Tuomas Juhonpoika Sillanpää S 1693 K. 09.06.1771
• Lauri Juhonpoika Hopsu S.1697 K. 01.07.1759

Perhe 118

Lauri Juhonpoika Hopsu S.1697 K. 01.07.1759. Talollinen, Jämsä, Kiukkoila, Hopsu 1727-1757 Aviopuoliso Kaarina Tuomaantytär Hopsu S.1705 K.02.11.1768  Kaarinan vanhemmat: Tuomas Matinpoika Hopsu S.1675 K.1723.Puoliso Elin Mårtensdotter S.1670 K. Kaarina ja Lauri lapset:

• Maria Laurintytär Hopsu S.1722 K.28.09.1729
• Mikko Laurinpoika Hopsu S.1730 K. 06.06.1765
• Erkki Laurinpoika Hopsu S. 25.03.1728 K.15.02 .1740
• Kaisa Laurintytär Pokela S.1730 K. 15.03.1783
• Eeva Laurintytär Arvaja S14.04.1733 K.25.01.1789
• Marketta Laurintytär Vinni S.28.05.1734 K.1773
• Petteri Laurinpoika Hopsu S.24.07.1736 K.
• Juho Laurinpoika Hopsu S05.05.1738 K.17.01.1739
• Antti Laurinpoika Hopsu S.27.11.1739 K.03.04.1803
• Heikki Laurinpoika Hopsu S.1742 K. ennen 1748
• Iisakki Laurinpoika Sillanpää S.10.10.1745 K.05.05.1808
• Heikki Laurinpoika Änkka S.04.07.1748 K.07.11.1802

Perhe 119

Anna Maria Kustaantytär Grönqvist S20.12.1747 K.12.11.1820. Aviopuoliso:Heikki Laurinpoika Änkka, Hopsu S04 .07 .1748  K.07.11 1702 Renki, Jämsä, Kerkkola 1769; Kerkkola-Änkän vävy, rusthollari, isäntä 1785-1802.Lapset:

• Maria Heikintytär Lahnajoki S.08.02.1769 K.07.05.1812
• Eeva Stiina Heikintytär Lahdentaka S.1780 K.15.12.1854
• Kustaa Heikinpoika Hallinmäki S.07.12.1782 K.26.04.1835
• Hedvik Heikintytär Lähteenmäki S.04.09.1785 K.19.04.1858
• Kalle Heikinpoika Änkka S.08.04.1779 K

Perhe 120

Hedvik Heikintytär Lähteenmäki S.04.09.1785 K.19.04.1858 Aviopuoliso Martti Erkinpoika (Ojala ) Lähteenmäki S1789 K.12.06.1838. Lampuoti, itsellinen, torppari. Lapset:

• Matti Matinpoika Lindgr2.1813.K.04.12.1888
• Maria Elisabeth Matintytär Lähteenmäki S.14.04.1816 K.
• Eeva Kristiina Matintytär Lähteenmäki S.10.06.1819 K.
• Anna Leena Matintytär Lähteenmäki S.15.01.1823 K.
• Loviisa Matintytär Lähteenmäki S.29.06.1825 K

Perhe 121

Venla Sofia Fredrikintytär Österberg S.02.06.1818.K.10.06.1870. Aviopuoliso Matti Matinpoika Lindgren (Ojala, Lähteenmäki)   Seppä. S.28.02.1813 K 04.12.1888  Matin vanhemmat Erkki Erkinpoika Ojala S.1754 K.1832j ja Sofia Juhontytär Ojala S.1768 K.1839 Venlan ja Matin lapset:

• Fredrika Matintytär Lindgren S09.05.1839 K.
• Kalle Juho Matinpoika Lingren S28.09.1842 K12.07.1897
• Matti Matinpoika Lindgren S29.09.1844 K.1920 jälk.
• Ida Matintytär Lindgren S.19.09.1847 K.
• Edla Matintytär Lampinen S.23.01.1851 K.22.06.1926
• Lydia Matintytär Lindgren S.19.09.1871 K.
• Sakari Matinpoika Lindgren S.01.02.1784 K.

Perhe 122

Edla Matintytär Lampinen os Lindgren  S.23.01.1851 K.22.06.1926 Aviopuoliso Herman Karoliinanpoika Lampinen S.10.03.1848 K.01.09.1909. Suutari. Lapset:

• Hilma Frederika Hermannintytär Lampinen S.19.09.1879. K.
• Selma Emilia Lönfors S.  28.09.1882.K 15.10.1944.
• Anna Karoliina Lampinen S.31.12.1885 K
• Edvald Lampinen S20.10.1888 K
• Rosa Aleksandra Hermannintytär Järvinen S. 2204.1877 K21.10.1945
• Ida Maria Söderberg S14.09.1872

Perhe 123

Ida Maria Söderberg S14.09.1872. Aviopuoliso Fran Ferdinnand Söderberg S.27.11.1874. K13.05.1904. Lapset:

• Frans Johannes Söderberg S.15.09.1895 K
• Signe Maria Heiniö S.26.09.1897 K.
• Anna Rauha Helin S18.08.1899K
• Laina Helena Söderberg S31.08.1901 K
• Sylvi Aleksandra Söderberg S.30.10.1903 K.27.05.1904

Perhe 124

Herman Karoliinanpoika Lampinen S.10.03.1848 K.01.09.1909. Suutari. Hermanin esivanhemmat:

Thomas Mickelsson S Ennen 1610 K. Rekolan isäntä  1628-1642.  Aviopuoliso Brita Clemetsdotter S. arviolta 1567–1619. Lapset:

• Mats Thomasson S.Ennen 1620 Jämsä K 1663 Jälkeen
• Clemet Thomasson S.1615-1661 Jämsä K

Perhe 125

Mats Thomasson S.Ennen 1620 Jämsä K 1663 Jälkeen . Rekolassa 1636 -1663. Muutti vaimoineen Inkerinmaalle.Aviopuoliso: Margareta Jacobsdotter S. arviolta 1572–1620 K. Lapset:

• Job Matsson S.ennen 1620 K 1676

Perhe 126

Job Matsson S.ennen 1620 K 1676 jälkeen Jämsä. Aviopuoliso:Brita S. arviolta 1596–1650. Lapset:

• Påhl Jobbesson S. Ennen 1670 K1701 Jämsä
• Daniel Jobbesson S.ennen 1670K Jämsä
• Jöran Jobbesson S. ennen 1650 Jämsä K 1701 jälk. Jämsä

Perhe 127

Jöran Jobbesson S. ennen 1650 Jämsä K 1701 jälk. Jämsä. Isäntä Jämsä Rekola 1691-1701 Aviopuoliso:Agnes S. arviolta 1611–1667 K. Lapset:

• Matti Yrjönpoika Rekola S.1668 K 22.12.1732 Jämsä Rekola

Perhe 128

Matti Yrjönpoika Rekola S.1668 K 22.12.1732 Jämsä Rekola. Jämsän Vierelän Rekolan Ylä-Rekolan isäntä - n. 1723. Aviopuoliso:Maria Nuutintytär Rekola S.1669 K.1.12.1749. Lapset:

• Tuomas Matinpoika Rekola S.1702 Jämsä
• Erkki Matinpoika Mataraniemi S.1703 K.09.06.1779
• Maria Matintytär Tihilä S.15.03.1708 K18.05.1776
• Kaisa Matintytär Niemi S.02.02.1712 K.12.02.1762

Perhe 129

Tuomas Matinpoika Rekola S.1702 Jämsä, Vierelä, Rekolan isäntä 1727-1773. Aviopuoliso 1. Riitta Markuntytär Rekola. 2. Puoliso :Valpuri Iisakintytär Hjärpe.Tuomas ja Riitta Lapset:

• Kristiina Tuomaantytär Rahikkala S.1723 Jämsä K.08.09.1792
• Matti Tuomaanpoika Rekola S.1726 Jämsä K02.06.1798
• Akseli Tuomaanpoika Survonen S.13.07-1727 K.05.03.1805
• Maria Tuomaantytär Syväjärvi S12.06.1729 K.
• Heikki Tuomaanpoika Rekola S.1733 K.22.04.1827
• Tuomas Tuomaanpoika Rekola S.23.02.1734 K.11.03.1739
• Valpuri Tuomaantytär Lukkoila S.17.04.1736 K.28.06.1789
• Kaisa Tuomaantytär Rekola S.25.07.1739 K.18.08.1739
• Erkki Tuomaanpoika Rekola S.06.06.1741 K.

Perhe 130

Akseli Tuomaanpoika Survonen S.13.07-1727 K.05.03.1805.Jämsä, Kavattila, Survosen isäntä 1762-1786. Aviopuoliso 1.:Maria Tanelintytär Vuojasalo S. 1727 K02.12.1787 Puoliso 2. Valpuri Matintytär Vuojasalo S.1753 K. Lapset:

• Erkki Aksenpoika Survonen S.01.05.1759 K.26.02.1815
• Joonas Akselinpoika Vuojansalo S.17.09.1761 K.22.10.1830
• Juho Akselinpoika Rimpi S.07.08.1764 K.02.06.1839
• Maria Akselintytär Konttila S.25.03.1766 K.14.06.1836

Perhe 131

Maria Akselintytär Pystylä , Konttila S.25.03.1766 K.14.06.1836. Aviopuoliso Juho Simonpoika Pystylä S.Torppari, Jämsä, Vitikkala, Konttila 1801, kuollessaan appena Pystylässä18.11.1768 K 09.05.1836. Lapset:

• Hedvig Juhontytär Pystylä  S19.08.1801 K.

Juho Simonpoika Pystylä S.Torppari, Jämsä, Vitikkala, Konttila 1801, kuollessaan appena Pystylässä. Esivanhemmat:

Perhe 132

Matts Persson Åman S.23.05.1697 Roslagen Uppsala Sverige  K 30.03.1762 . Heikkilä Iso-Heikkilä Jämsä. Ruotsalainen rakuuna Upplannin säätyläisrakuunarykmentissä (Upplands ståndsdragon regemente), josta hänet siirrettiin syyskuussa 1721 Hämeen jalkaväkirykmentin Jämsän komppanian ruotuun nro 72 eli Jämsän Kelhän ruotuun ruotusotamieheksi. Tuli sitten uuden rykmenttinsä mukana Suomeen marraskuun lopussa 1721. Hän avioitui Jämsässä jo seuraavana vuonna ja ensimmäinen lapsista syntyi marraskuun alussa 1722.Matts Perinpoika Åman (Åhman, Åman, Oman), s. rullien mukaan Uplannissa n. 1698, Jämsän rippikirjojen ikätietojen mukaan 1689. Palveluksessa jo 1716. Alkuaan Upl3-RvR:n Majurin komppanian ratsumies nro 40, siirto syksyllä 1719 UpISRR:n 8. komppanian rakuunaksi nro 119. Ruotu oli herra Lennart Robsamin vastuulla. Sijoitettiin lokakuussa 1721 HJR:n Jämsän komppanian ruotusotamieheksi. Mainitaan joulukuussa 1721 jämsäläisessä Niemolan ruodussa nro 79.* OTE: Heikki Vuorimies, Syksyllä 1721 Hämeen läänin jalkaväkirykmentin pohjoishämäläisiin komppanioihin siirretyt ruotsalaissotilaat. SSS:n Vuosikirja 45, 2003. s. 173-175:Ryhtyi 1730-luvulla räätäliksi ja asui Jämsän Heikkilässä. "Sotamies Matts Åmanin kiinnittyminen jämsäläisyhteisöön alkoi jo vuon-
na 1722, jolloin Åman solmi avioliiton jämsäläisen talollisentyttären kanssa. Syksyllä 1728 saamansa eron jälkeen hän siirtyi talolliseksi Keuruulle, mutta palasi jo 1730-luvun alussa takaisin Jämsään vaimonsa kotikylään Heikkilään ja
elätti jatkossa itsensä ja perheensä räätälintöillä. HJR:n Jämsän komppaniaan sijoitettu Matts Åmanin jälkeläistö edustaa
tyyppiesimerkkiä jälkeläistöstä, jossa pitäjänkäsityöläisyys periytyy polvesta polveen. Jämsäläiseen paikallisyhteisöön kiinnittyminen alkoi Matts Åmanin osalta jo vuonna 1722, jolloin Åman solmi avioliiton jämsäläisen talollisentyttären kanssa. Hän sai syksyllä 1728 pidetyssä pääkatselmuksessa eron. Jämsässä Åman elätti itsensä ja perheensä räätälintöillä. Pojat Petter ja Benjamin toimivat pitäjänräätäleinä, molemmat aluksi Petäjävedellä, sittemmin Petter Korpilah-
della ja Benjamin Jämsässä. 1055 Ammatin periytyminen jatkui voimakkaana myös seuraavissa jälkeläispolvissa. Åmanien pojista osa jäi harjoittamaan ammattiaan Korpilahdelle ja Jämsään, yksi pojista siirtyi pitäjänräätäliksi Rautalammille, yksi Kuhmoisiin ja yksi räätälimestariksi Turkuun. 1056 Käsityöläisammatin harjoittajia esiintyy Matts Åmanin jälkeläistössä aina 1800-luvulla syntyneisiin jälkeläispolviin saakka. Vasta ammatinharjoittamisvapauden aiheuttama muutos 1800-luvun jälkipuoliskolla johti käsityöläisammatin valinneiden suvun jäsenten jälkeläistössä uusiin ammatinvalintoihin. 1057 Myös Sääksmäelle sijoittuneen ja nikkarin töitä tehneen Nils Fernströmin poika Nils Wärnström toimi pitäjänräätälinä aluksi Akaassa sittemmin Kalvolassa ja hänen poikansa Mikko Lindroos jatkoi isänsä tavoin Kalvolan pitäjänräätälinä. 1058 Satu-
lasepän taidot omanneen rakuuna Franz Estfeldtin poika Karl toimi kyläseppänä Hattulassa. 1059" S.214   ote tekstistä: Suuren Pohjansodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaat . Shttps://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/47149/978-951-39-6283-8_vaitos_25092015.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Aviopuoliso: Brita Heikintytär Heikkilä S. noin 1698 K.16.01.1777Kauhkiala Jämsä Lapset :

• Kristina Matintytär Åman S02.11.1722 K.23.03.1791
• Anna Matintytär Åman S.Noin 1727 Keuruu K
• Pekka Matinpoika Åman s.noin 1728 K.07.01.1809
• Maria Matintytär Åhman S.26.12.1731 K.17.06.1735
• Helena Matintytär Åhman S. 22.02.1735 K 30.06.1735
• Benjamin Matinpoika Åhman30.08.1736 08.02.1806K.

Perhe 133

Kristina Matintytär Åman S02.11.1722 K.23.03.1791 Aviopuoliso Juho Mikonpoika Heikkilä S.18.06.1720 K.1793.Tal.poika, Jämsä, Heikkilä 1743; Isäntä, Iso-Heikkilä 1743-1765; sama kuin? rakuunan isä, Ruotsula -1771-1793. Lapset:

• Leena Juhontytär Heikkilä S.26.12.1744 K.03.06.1829
• Simo Juhonpoika Konttila S.1745 K.21.06.1809
• Anna Juhontytär Heikkilä S.30.11.1748 K.09.11.1766
• Juho Juhonpoika Roth S04.02.1753 K.03.01.1804. Rakuuna, vuodesta 1791 jääkäri. Palvelukseen 27.1.1774, ylennys kopraaliksi 3.7.1792, siirrettiin pois korpaalin palkalta 1800 ja sai oikeuden jatkaa seuraavaan vuoden 1805 pääkatselmukseen. Pituus 5 jalkaa 7-8 tuumaa.
  Lähde: Vuorimies, H. Jämsäläisrusthollien ratsumiehet, rakuunat ja jääkärit n. vuodesta 1710. Julkaisussa Suur-Jämsän Sukututkijat ry Vuosikirja 2016. Vuosikerta 2.
• Benjamin Juhonpoika Isberg S05.06.1756 K.12.04.1804. Pitäjänräätäli Jämsä, sukunimi Isberg vuodesta n.1782.

Perhe 134

Simo Juhonpoika Konttila S.1745 K.21.06.1809. Jämsä, Iso-Heikkilän poika, Konttilan vävy ja torppari. Aviopuoliso:Maria Tuomaantytär  Konttila 1903.1748 K.27.05.1808.

Maria Tuomaantytär  Konttila 1903.1748 K.27.05.1808. vanhemmat ja isovanhemmat.

Perhe 135

Markku Yrjönpoika S.1675 K. 04.04.1740  Patala Jämsä Aviopuoliso: Maria Juhontytär. S.1687 K.29.11.1727. Lapset :

• Kristiina Markuntytär Konttila S. 02.04.1715 K.06.11.1771
• Yrjö Markunpoika S.15.03.1718 K.18.08.1722
• Antti Markunpoika Ylä-Kelhä S.25.11.1721 :11.08.1785

Perhe 136

Kristiina Markuntytär Konttila S. 02.04.1715 K.06.11.1771 Aviopuoliso Tuomas Matinpoika Konttila  S.1712 K.23.09.1767- Jämsä, Vitikkala, Konttilan torppari 1759 alkaen. Konttilan II torppa perustettu 1758 Vitikkalan kylän alueelle. Lapset:

• Anna Tuomaantytär Aspelin, Kurjenmäki S16.07.1738 K.16.04.1822
• Maria Tuomaantytär  Konttila 1903.1748 K.27.05.1808.

Perhe 137

Simo Juhonpoika Konttila S.1745 K.21.06.1809. Jämsä, Iso-Heikkilän poika, Konttilan vävy ja torppari. Aviopuoliso:Maria Tuomaantytär  Konttila 1903.1748 K.27.05.1808.Lapset:

• Juho Simonpoika Pystylä S.18.11.1768 K.09.05.1836
• Eeva Simontytär Konttila S.18.11,1770 K. 28.10.1803
• Hedvik Simontytär Konttila S.26.06.1774 K.
• Kalle Simonpoika Konttila S16.07.1779 K.14-04-1794
• Joonas Simonpoika Muuraansuonpää , Mottila S10.10.1785 K. 1840
• Anna Maria Simontytär Konttila S10.01.1789 K.23.10.1875
• Helena Simontytär Konttila S.16.04.1793 K.

Perhe 138

Maria Akselintytär Pystylä , Konttila S.25.03.1766 K.14.06.1836. Aviopuoliso Juho Simonpoika Pystylä S.Torppari, Jämsä, Vitikkala, Konttila 1801, kuollessaan appena Pystylässä18.11.1768 K 09.05.1836. Lapset:

• Hedvig Juhontytär Pystylä  S19.08.1801 K.

Perhe 139

Hedvig Juhontytär Pystylä  S19.08.1801 K. Aviopuoliso Heikki Antinpoika Jokiniemi Pystylä S.05.08.1796 Kellosalmi Heikkilä Padasjoki. K.26.06.1836 Ruotsula, Pystylä Jämsä. Kuhmoisista 1819, Jämsän Ruotsulan Pystylän torpparin veli 1820. Renki, torppari, Jämsä, Ruotsula, Pitkäsuonpää -1833, Pystylä 1833.

Heikki Antinpoika Jokiniemi Pystylä S.05.08.1796 Esivanhemmat: Perhe 140 Vilppu Yrjönpoika Heikkilä S.noin 1731 K.25.05.1768 Jokioinen Kirkonmäki Padasjoki Aviopuoliso:Anna Juhontytär Kellroos S.1740 K. 24.01.1820 Padasjoki Lapset: Antti Vilpinpoika Motikkala S23.10.1762 K.07.02.1810 Anna Maija Vilpuntytär Salmenkorva S.26.05.1766 K. 29.08.1841 Matti Vilpunpoika Pelli S.26.01.1769 syntynyt isänsä kuoleman jälkeen .K.22.12.1835 Perhe 141 Antti Vilpinpoika Motikkala S23.10.1762 K.07.02.1810. Isäntä Kuhmoinen Lästilä Motikkala 1801-1810. Aviopuoliso: Leena Salomonintytär Motikkala os Carlsted S.09.03.1770 K.11.11.1824. Lästilä Hinskala Kuhmoinen. Lapset: Joonas Antinpoika Hyppölä S.24.02.1790 K.12 .07.1848 Erkki Antinpoika Hietaniemi S.25.10.1794 K04.11.1867 Heikki Antinpoika Jokiniemi S. 05.08.1796 K.26.06.1836 Aatami Antinpoika Lindroos S.27.10.1798 K.23.02.1868 Anna Brita Antintytär S.14.02.1802 K.02.02.1865 Johannes Antinpoika Myllymäki S.02.04.1804 K.02.05.1855 Leena Salomonintytär Motikkala os Carlsted S.09.03.1770 K.11.11.1824. vanhemmat ja isovanhemmat: Perhe 142 Johan Carlsedt S. 1691 Mjölby Östergötland Sverige K.12.02.1766 Kernala Mattilan torppa Janakkala. Vuorimies, Heikki: Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaat noin vuoteen 1760 (ISBN: 978-951-39-6283-8) Lammin Montolan Mattilan isäntä 1729–1759 (KrA Generalmönsterrullor; TLIR 1735, 188 ja 203v; Virmala & Ruotsalainen 1972, 266. Talon haltuunotto tapahtui viimemainitun mukaan vuonna 1728) . OTE s. 243 "..."Siltavoudin virka näyttää olleen sotilaiden, etenkin aliupseerien, pojille luontevaa. Varusmestari Johan Carlstedtin, joka itsekin oli jonkin aikaa nimismiehenä ja siltavoutina, pojista Salomon Carlstedt ja Abraham Carlstedt valittiin siltavoudeiksi, edellinen Padasjoelle, jälkimmäinen Vanajalle ja Renkoon.... Nimismies Saxbeckin siirryttyä muihin tehtäviin maaherra nimitti käräjärahvaan tuella uudeksi nimismieheksi 5.6.1742 palveluksesta eronneen ruotsalaiskorpraalin, varusmestari Johan Carlstedtin. 992 Carlstedt valittiin erityisesti siksi, että hän taisi ruotsin: ruotsinkielisten kuittien kirjoituksen ja ruotsin kielellä tapahtuvan yksinkertaisen hallinnollisen kirjanpidon odotettiin sujuvan häneltä luontevasti. 993 Hänet tunnettiin myös hiljaisena ja hurskaana miehenä. Carlstedt ahkeroi kyllä etsiessään sapatinrikkojia ja salavuoteuteen syyllistyneitä, mutta osoittautui taitamattomaksi lain tuntemusta vaativissa tehtävissä, kuljetusten järjestämisessä, laillisten katselmusten pidossa ja pöytäkirjojen laadinnassa. Hyökkäykset Carlstedtia vastaan kärjistyivät syyskäräjillä 1743, jossa vaadittiin tämän eroa ja Saxbeckin palauttamista virkaan. Eroa vaativien mukaan Carlstedt oli kykenemätön hoitamaan virkaa, oli kelvoton ja kohtuuton eikä käsittänyt mitään nimismiehen velvollisuuksista. Vaikka Hausjärveläiset tukivat Carlstedtia, niin Janakkalan ja Vanajan väen tuella Carlstedt erotettiin ja tilalle nimitettiin Gustaf Saxbeck. Korvaukseksi Carlstedt sai vapaana olleen siltavoudin toimen. Muutoin köyhä ja ahtaissa oloissa elävä Carlstedt olisi joutunut onnettomaan asemaan. Ajojahdin taustalla saattoi olla Carlstedtin venäläismiehityksen aikainen toiminta. Omassa puolustuskirjelmässään hän toi esille, että hän oli järjestellyt venäläisille joukoille kuljetuksia ja hankkinut näille rehua vaivojaan säästämättä. Hän itse näki ajojahdin taustalla ainoastaan Saxbeckin halun palata entiseen virkaansa. Johan Carlstedtin palveluksia tarvittiin muutaman vuoden kuluttua uudelleen.  Hänet määrättiin keväällä 1748 hoitamaan Janakkalassa nimismiehen tehtäviä siksi kunnes nimismieheksi palanneen, mutta valitusten kohteeksi joutuneen Gustaf Saxbeckin asia tuli käsitellyksi käräjillä. Carlstedtin valintaa perusteltiin hänen aiemmalla kokemuksellaan nimismiehen tehtävistä. Hän oli myös itse halukas ottamaan tehtävän vastaan ja kykeni vaikeuksitta noudattamaan määräyksiä. Varsinaisesta siltavoudin (apulaisnimismiehen) virastaan Carlstedt luopui vasta 1750-luvulla. Siltavoudin virka näyttää olleen sotilaiden, etenkin aliupseerien, pojille luontevaa. Varusmestari Johan Carlstedtin, joka itsekin oli jonkin aikaa nimismiehenä ja siltavoutina, pojista Salomon Carlstedt ja Abraham Carlstedt valittiin siltavoudeiksi, edellinen Padasjoelle, jälkimmäinen Vanajalle ja Renkoon. Rakuuna Sven Sörskogin poika Matias Saxbeck Luopioisista valittiin Hauhon siltavoudiksi ja varanimismieheksi. Saxbeckin tehtäväksi annettiin myös Luopioisen ja Tuuloksen pitäjänmakasiinien hoito. Aviopuoliso: Märta Florin S.noin 1707 K.11.08.1783Penttilä Pujas Hausjärvi. Lapset: Israel Johansson Carlstedt S.1726 K. 1785 Salomon Johansson Carlstedt S.1729 K.08.01.1803 Abraham Johansson Carlstedt S1734 .K16.03.1792 Kaarle Kustaa Juhonpoika Carlstedt S.1735 K. Maria Johansdotter Carlstedt S.1742 K Helena Johansdotter Carlstedt S15.05.1746 K.09.11.1823 Perhe 143 Salomon Johansson Carlstedt S.1729 K.08.01.1803. Siltavouti, Lammi, Lieso, Simola  Aviopuoliso Brita Arvidsdotter Carlstedt S. 1728 K. 09.04.1807 Lapset : Johannes Salomonsson Carlstedt S09.02.1749 K11.03.1749 Erik Salomonsson Carlstedt S. 14.03.1750 K. Salomon Salomonsson Carlstedt S29.09.1751 Abraham Salomonsson Carlstedt S.12.09.1753 K. Eeva Salomonintytär Carlstedt S. 11.12.1755 K.20.03.1832 Mikko Salomoninpoika Carlstedt S.07.08.1757 K Maija Salomonintytär Poskela S.25.05.1759 K.28.08.1808 Sofia Salomonintytär Heikkilä S17.03.1763 K.09.04.1801 Joonas Salomoninpoika Carlstedt S.02.10.1764 K.05.06.1832 Leena Salomonintytär Motikkala S.09.03.1770 K. 11.11.1824 Perhe 144 Antti Vilpinpoika Motikkala S23.10.1762 K.07.02.1810. Isäntä Kuhmoinen Lästilä Motikkala 1801-1810. Aviopuoliso: Leena Salomonintytär Motikkala os Carlsted S.09.03.1770 K.11.11.1824. Lästilä Hinskala Kuhmoinen. Lapset: Joonas Antinpoika Hyppölä S.24.02.1790 K.12 .07.1848 Erkki Antinpoika Hietaniemi S.25.10.1794 K04.11.1867 Heikki Antinpoika Jokiniemi S. 05.08.1796 K.26.06.1836 Aatami Antinpoika Lindroos S.27.10.1798 K.23.02.1868 Anna Brita Antintytär S.14.02.1802 K.02.02.1865 Johannes Antinpoika Myllymäki S.02.04.1804 K.02.05.1855 Perhe 145 Maria Akselintytär Pystylä , Konttila S.25.03.1766 K.14.06.1836. Aviopuoliso Juho Simonpoika Pystylä S.Torppari, Jämsä, Vitikkala, Konttila 1801, kuollessaan appena Pystylässä18.11.1768 K 09.05.1836. Lapset: Hedvig Juhontytär Pystylä  S19.08.1801 K. Perhe 146 Hedvig Juhontytär Pystylä  S19.08.1801 K.Aviopuoliso Heikki Antinpoika Jokiniemi Pystylä S.05.08.1796 Kellosalmi, Heikkilä, Padasjoki K. 1836  Kuhmoisista 1819, Jämsän Ruotsulan Pystylän torpparin veli 1820. Renki, torppari, Jämsä, Ruotsula, Pitkäsuonpää -1833, Pystylä 1833- . Lapset : Heikki Niklas Heikinpoika Jokiniemi S.17.01.1821 K. Jämsä Maria Kristiina Heikintytär Jokiniemi S.05.04,1824 K. Eeva Frederika Heikintytär Jokiniemi S09.02.1827 K Karoliina Heikintytär Jokiniemi S02.06.1829. K 07.11.1853 Vilhelmiina Heikintytär Pystylä S20.06.1831K. 13.12.1898 Perhe 147 Karoliina Heikintytär Jokiniemi S02.06.1829. K 07.11.1853 Aviopuoliso  1.NN tuntematon Puoliso 2 Kustaa Matinpoika Hakala S.29.01.1830. Lapset:NN ja Karoliina Herman Karoliinanpoika Lampinen S.10.03.1848 K. 01.09.1907 Perhe 148 Herman Karoliinanpoika Lampinen S.10.03.1848 K. 01.09.1907. Patronyymi viittaa, että Herman olisi avioton lapsi. Sitä ei ole missään erikseen mainittu. Suutari. Edla Matintytär Lampinen os Lindgren  S.23.01.1851 K.22.06.1926 Aviopuoliso Herman Karoliinanpoika Lampinen S.10.03.1848 K.01.09.1909. Suutari. Lapset: Hilma Frederika Hermannintytär Lampinen S.19.09.1879. K. Selma Emilia Lönfors S.  28.09.1882.K 15.10.1944. Anna Karoliina Lampinen S.31.12.1885 K Edvald Lampinen S20.10.1888 K Rosa Aleksandra Hermannintytär Järvinen S. 2204.1877 K21.10.1945 Ida Maria Söderberg S14.09.1872 Perhe 149 Ida Maria Söderberg S14.09.1872. Aviopuoliso Frans Ferdinand Söderberg S.27.11.1874. K13.05.1904. Lapset: Frans Johannes Söderberg S.15.09.1895 K Signe Maria Heiniö S.26.09.1897 K. Anna Rauha Helin S18.08.1899K Laina Helena Söderberg S31.08.1901 K Sylvi Aleksandra Söderberg S.30.10.1903 K.27.05.1904 Signe Maria Heiniö S.26.09.1897 K. Signen Isän Frans Ferdinand Söderbergin sukujuuret: Perhe 150 Elias Bergman S.03.03.1740 K. Maatila. Oravainen   Aviopuoliso Sofia Jacobsdotter Blinck S 24.06.1733 K 1789 Lapset: Gustav Bergman S.12.02.1774 K Catharina Bergman S.30.01.1771 K.1841 Perhe 151 Catharina Bergman S.30.01.1771 K.1841  Aviopuoliso.Erick Magnus Söderbeg S1760 K.13.07.1807. Lapset: Erik Magnus Söderberg S.24.10. 1804 Gamla Karleby (Kokkola) Catharina Söderberg S.K. Perhe 152 Erik Magnus Söderberg S.24.10. 1804 Gamla Karleby (Kokkola) Savenvalaja ja Kaakeliuunin valaja.Ulrica Ericsdotter Söderberg S Renko K Piika. Lapset: Johan Söderberg S.04.04.1847 Hämeenlinna K.15.11.1891 Tampere Perhe 153 Johan Söderberg S.04.04.1847 Hämeenlinna K.15.11.1891 Tampere. Savenvalaja Aviopuoliso: Wilhelmina Johansdotter Sjöström S.01.?. Ruovesi.K. Lapset: Johan Magnus Sjöberberg S.1872 K Frans Ferdinand Sjöderberg S 1874 K 1904 Wilhelmina Söderberg S.01.04.1844 Perhe 154 Frans Söderberg Frans Ferdinand Sjöderberg S 1874 Hämeenlinna K 1904 Tampere.Savenvalajan kisälli. Aviopuoliso: Iida Maria Lampinen, Söderberg S14.09.1872. Jämsä  K.Tampere. Lapset: Frans Johannes Etelävuori, Ent Söderbrg S1895 K. Signe Maria Heiniö, os Etelävuori ent. Söderberg S1897 K. Anna Rauha Helin, os Etelävuori Ent, Söderberg S.1899 K. 1958- Tampere Sylvi Aleksandra Söderberg S.1903 K 1904 Perhe 155 Signe Maria Heiniö, os Etelävuori ent. Söderberg S1897 K Aviopuoliso Kaarlo Artturi Heiniö S.15.10.1898 K.1973 Kaarlo Artturi Heiniö  Alkaa taulu nro 4