SIMO mk 1544, 1546, 1552, pm 1557-58. Äv 1544: 4½. Lv 1557: 7, 1562: 6. Ek 1555 Simon Sooman 1 leiv. Sak kk 1555 Toikkolan Lauri (talo II) t > Simon Soramaan, stk 3.5.1556 Marchus Irrilän (Veh-mainen talo IV) t > Simon Soram(i)a, sk 25.1.1557 Simon Pietilän huonot aidat ja sillat. Lapset:

• Lauri Simonpoika Kuru S.1470-1514 Nikkilä Suorama
• Matti Simonpoika Suorama  Nikkilä S.1468-1568

Perhe 45

Lauri Simonpoika Kuru S.1470-1514  K. Vuoden 1598 jälkeen. Nikkilä Suorama. Kurun isäntä 1552-1592.KEIHÄSLAHTI Keiheslaxi 1562, 1564, Keihäslaxi mk 1565, 1567-68, Keihäslax mk 1566, Keijheslax mk 1569-71. Kuru LAURI SIMONPOIKA 1552-92. 1552 Kerstin Tohlopilaby (Pirkkalan Tohloppila, talo I ?) omisti yhden eräsijan vid Kehelax siöö 7 peninkulman päässä kotoa. Siellä oli sopiva paikka viljeltäväksi, ja sinne lupasi mennä asumaan Larss Simonson aff Soramaltby. VA 130a f. 19.

Laurin kotikylä oli Pirkkalan hallintopitäjää, mutta Kangasalan kirkkopitäjään kuuluva Suorama. Hän oli siellä talon IV (Nikkilä) isännän Simon poika. 1562 eremarcks bönder i Birckala: Lasse Simonss., äv 2. VA 2143 f. 58. 1564 eremarchis bönder, Birckala eremarck: Lasse Simonss. äv 2, lv ½. Mk 1565-68 Lass Simonss. , Lasse Simonss. mk 1569-71. Lm tk 24.3.1569 Lasse Sorema. Sak sk 23.1.1571 Lasse Soremo oli yksi niistä seitsemästä ruoveteläisestä, jotka saivat 3 markan sakon vahingonteosta Vääksyn rouva Kaarinan kalavesillä ja hirvien metsästämisestä hänen maillaan (Haukkamaalla). Vanhan kotikylän käyttäminen lisänimenä on outoa, mutta toistakaan sopivaa Lassea ei löydy (samoin Kankaanpää VRT s. 47). Lähde:Kansallisarkisto.Aviopuoliso Tuntematon.Lapset:

• Erkki Laurinpoika Savo S.1520 Keihäslahti Kuru K. 1608 Savo Poomarkku
• Tuomas Laurinpoika Kuru S.1550 Keihäslahti Kuru K Keihäslahti Kuru

Perhe 46

Tuomas Laurinpoika Kuru S.1550 Keihäslahti Kuru K Keihäslahti Kuru. Kuru II: n talollinen 1597-1633, viljelee myös Kurun tilaa sen jouduttua autioksi 1605 alkaen. Aviopuoliso Tuntematon Lapset:

• Brita Tuomaantytär Kuru S.1575 K.1634-1646 Keihäslahti Kuru

Perhe 47

Brita Tuomaantytär Kuru S.1575 K.1634-1646 Keihäslahti Kuru Aviopuolisot: 1.Sipi Heikinpoika os Nojonen Kuru S.1511-1607 K Puoliso 2:Lauri Yrjönpoika Kuru Puoliso S. 1545-1605 K. 3.:Sipi Heikinpoika Nojoinen S.1570 K Lapset: Sipi Kuru ja Brita

• Matti Sipinpoika Kuru S. noin 1566-1612 K.1676 Keihäslahti Kuru

Perhe 48

Matti Sipinpoika Kuru S. noin 1566-1612 K.1676 Keihäslahti Kuru.Kurun Isäntä 1647-1676 Aviopuolisot: 1. Valpuri Nuutintytär Kuru S.1553-1613 K 1678 Keihäslahti Kuru Puoliso 2. Brita S. 1546-1666 K. Lapset Valpuri ja Matti

• Heikki Matinpoika Kuru S1618 Keihäslahti Kuru K
• Margareta Matintytär Kuru S.1588-1648 K. Keihäslahti Kuru
• Brita Matintytär Kuru S.1600-1660 K. Kuru

Perhe 49

Heikki Matinpoika Kuru S1618 Keihäslahti Kuru K.  Kuru II: n talollinen 1677-1678, Kuru II isäntä. Aviopuoliso 1. Valpuri Kuru S.1594-1642 K. Puoliso 2 Brita S1588-1648 Lapset. Valpuri ja Heikki:

• Tuomas Heikinpoika Kuru S.1648 K.1694 Keihaslahti Kuru
• Martti Heikinpoika Kiimajoki S.1657 K.1737 Kiimajoki Teisko
• Matti Heikinpoika Kuru S.1660 K.Keihäslahti Kuru
• Heikki Heikinpoika Kuru S.1665K. Keihäslahti Kuru
• Jooseppi Heikinpoika Mylläri S.1666 K.01.04.1743 Keihäslahti Kuru

Perhe 50

Martti Heikinpoika Kiimajoki S.1657 K.1737 Kiimajoki Teisko Aviopuolisot: 1. Maria S.1622-1678 K.1699 Puoliso 2. Maria Olavintytär Vähä-Kiimajoki S.1669 K.03.06.1753 Vähä-Kiimajoki Teisko Lapset: Martti ja Maria

• Brita Martintytär Vähä-Kiimajoki S.1684 K. Kuru
• Heikki Martinpoika Kiimajoki S. 1685 K.19.03.1769. Kiimajoki Teisko
• Jooseppi Martinpoika Vähä-Kiimajoki S.1693 K. Kiimajoki Teisko
• Lapset Martti ja Maria Olavintytär:
• Anna Martintytär Vähä-Kiimajoki S.1702 K.02.07.1766 Polso Teisko
• Brita Martintytär Vähä-Kiimajoki S.25.07.1700 K. 31.03.1701 Teisko
• Olavi Martinpoika Vähä-Kiimajoki S.25.07.1700 K.31.03.1701 Teisko
• Tuomas Martinpoika Polso S.1704.K.1775 Teisko
• Marketta Martintytär Kiman S.1707 K.04.04.1786 Mattila Teisko

Perhe 51 ja perhe 44  yhdistyvät

Heikki Martinpoika Kiimajoki S. 1685 K.19.03.1769. Kiimajoki Teisko. Kiimajoen isäntä 1709-1733. Isojako 1757 ja Kiimajoki jakautui Vähä-Kiimajoeksi eli Vähä-Mattilaksi ja Iso-Kiimajoeksi eli Iso-Mattilaksi. Eli ei vielä Heikin elinaikana.Aviopuoliso:Anna Matintytär Uskali S 1691 K.1771 Kiimajoki Teisko Lapset

• Yrjö Heikinpoika Kiimajoki S.1715 K.29.09.1792 Kiimajoki Teisko
• Matti Heikinpoika Kalmakurki S.1717 K.28.12.1782  Teisko
• Maria Heikintytär Särkkä S.1723 K.14.01.1798 Särkkä Teisko
• Erkki Heikinpoika Kiimajoki S.1696-1750 K.
• Pirkko Heikintytär Kiimajoki S. 1696-1750K.

Perhe 52

Yrjö Heikinpoika Kiimajoki S.1715 K.29.09.1792 Kiimajoki Teisko. Kiimajoen isäntä 1734-1775 Aviopuoliso Marketta Matintytär os Uotila  Kiimajoki 06.06.1712 K.02.02.1801. Lapset :

• Matti Yrjönpoika Kiimajoki S.09.09.1733 K.24.07.1818 Kiimajoki Teisko
• Yrjö Yrjönpoika Kiimajoki S.03.04.1736 K Teisko
• Anna Yrjöntytär Poukka S.02.08.1739 K.Teisko
• Heikki Yrjönpoika Kiimajoki S.25.12.171741 K.28.12.1749. Teisko
• Erkki Yrjönpoika Vähä-Kiimajoki S01.03.1745 K.10.08.1815. Teisko
• Maria Yrjöntytär Kiimajoki S.06.06.1747 K.Teisko
• Vappu Yrjöntytär Ylä- Sarvana S.20.12.1749 K. 16.01.1780 Sarvana Ruovesi
• Helena Yrjöntytär Kiimajoki S,29.12.1751 K.1753 Kiimajoki Teisko
• Heta Yrjöntytär Toijala S.17.01.1754 K.27.04.1819 Toijal Teisko
• Juho Yrjönpoika Kiimajoki S.1720-1774 K.Teisko

Perhe 53, perhe 37 yhdistyy

Erkki Yrjönpoika Vähä-Kiimajoki S01.03.1745 K.10.08.1815. Teisko. Aune Heikintytär Peltomäki S11.01.1753 K 05.05.1825 Teisko.Lapset:

• Martti Erkinpoika Vähä-Kiimajoki S 06.09.1779 K. 28.07.1830 Vähä-Kiimajoki Teisko
• Heikki Erkinpoika Särkkä S.07.01.1781 K.29.11.1837 Kiimajoki Teisko
• Leena Erkintytär Yrjölä S. 20.12.1782. K.29.11.1837 Jutila Alanen Teisko
• Vappu Erkintytär Vähä-Kiimajoki S.15.03.1785 K.01.01.1859 Teisko
• Anna Erkintytär Vhä-Kiimajoki S. 10.01.1787. K Teisko
• Maria Erkintytär Vähä-Kiimajoki S.19.01.1778 K. 09.03.1851. Teisko

Perhe 54

Leena Erkintytär Yrjölä S. 20.12.1782. K.29.11.1837 Jutila Alanen Teisko. Aviopuoliso Matti Juhonpoika Yrjölä S.26.02.1779 K20.11.1851 Saarlahti Teisko. Lapset:

• Henrik Matinpoika Kierikka 16.01.1808 K.04.07.1868 Partola Korkiamäki Pirkkala
• Greta Matintytär Yrjölä S21.04.1817 K.23.04.1817 Jutila Alanen Yrjölä Teisko
• Maria Matintytär Yrjölä S. 21.04.1817. K.20.09.1856 Saarlahti Heikkilä Saari, Teisko
• Matti Matinpoika Tekmander S02.05.1819 K.04.05.1886 Tampere
• Juha Matinpoika Vattula Ylinen S.13.06.1822 K. 26.08.1867. Hyhky
• Hermanni Matinpoika Yrjölä S.09.07.1826 K10.07.1833 Jutila Yrjölä Alanen Teisko

Perhe 55  Henrik Matinpoika Kierikan äidin sukujuuret tutkittu tähän asti , seuraavassa jatkamme isälinjan tutkimista. Matti Juhonpoika Yrjölä S.26.02.1779 K20.11.1851 Saarlahti Teisko.Esivanhemmat:

Perhe 56

https://sukuajahistoriaa.blogspot.com/2015/04/kartano-suvut-teiskon-varmalassa-osa-i.html

Yllä linkki Teiskon kartanosuvuista ja allaolevaa tekstiä olen sielä kopioinut. Värmälät liittyvät vahvasti meidän sukupuuhumme suorassa esi-isälinjassa.

Värmälänkylässä sijainneen emätilan, Kartanon ja siitä myöhemmin muodostettujen Vähä-Kartanon, Iso-Kartanon ja Niemi-Kartanon isäntäsukulinjat kattavat yhtenäisenä ketjuna yli 250 vuoden ajanjakson 1640- luvulta ainakin 1800 -luvun viimeisiin vuosiin.

Värmälän katsotaan kuuluvan Teiskolaisiin kantatiloihin, joiden olemassaolo voidaan ajoittaa v 1540 edeltävään aikaan, jolloin tiloista alettiin kirjata tietoja järjestelmällisesti veroluetteloiden ja henkikirjoitusten muodossa. Teisko oli pitkään asumatonta  Pirkkalan, Messukylän, Vesilahden ja Lempäälän talonpoikien eränkäyntiseutua. Vakituista asutusta lienee syntynyt vasta 1400- luvun loppupuolelta alkaen. Mistä Värmälän nimi juontuu? Nimi on esiintynyt tuomiokirjoissa jo 1300-luvun puolella rajankäynnissä Kämmenniemen ja Sääksniemen kanssa.

Ensimmäiset tunnetut esivanhemmat asettuivat Värmälään isänniksi viimeistään 1643 jolloin Paavo Tuomaanpoika (k.1679) ja vaimonsa Liisa (k. 1687) on merkitty Suomen asutuksen yleisluetteloon. Arajärven Teiskon historiateoksen isäntäluettelon mukaan heidän isännyytensä olisi alkanut jo 1640. Heitä edeltävä Värmälän haltija oli leski Liisa Klemetintytär - todennäköisimmin mielestäni kuitenkin eri henkilö Liisa kuin Paavon puoliso. Tosin Iso Iivarin laatimassa isäntäluettelossa Paavo Tuomaanpojan puolison, Liisan patronyymiksi mainitaan Klemetintytär. Paavon ja Liisan alkuperä on kuitenkin nykytietojeni valossa tuntematon. Hyvinkin keski-ikäisiä he ovat olleet Värmälän isännyyteen asettuessaan kahden tyttärensä kanssa: Anna Paavontytär ja vävy Pekka Sipinpoika mainitaan jo 1644.

Toisen tyttären,Riitta Paavontyttären (k jälk. 1691) puoliso Matti Niilonpoika  (k. 6.1.1678) mainitaan Värmälässä vuodesta 1649 alkaen. Heidän avioitumisensa on kuitenkin tapahtunut ilmeisimmin jo viimeistään 1648 koska esikoinen syntyi tuona vuonna - kuten myös Annan ja Pekan esikoinen. Tästä voidaan päätellä että Anna on syntynyt ennen 1625 ja Riitta ennen v. 1630 ja siten heidän vanhempansa viimeistään 1600-luvun alkuvuosina.
Värmälän Pirilässä esiintyy Tuomas niminen henkilö 1600- luvun alkuvuosina, joka saattaa lisätutkimuksissa osoittautua Paavon isäksi. Patronyymi ja ajankohta ainakin sopisivat kuvaan.

Paavo hallitsi aluksi 2/3 Värmälää rusthollarina. 1/3 oli Tapani Knuutinpojan hallussa kruununverotilana vuoteen 1646 asti. Sipi Knuutinpoika viljeli osaa Värmälästä ilmeisesti rusthollin augmenttina v 1665-1667.  Rusthollin ratsumies kuului kenraalimajuri Fabian Berndesin rykmenttiin. Tämä ankaraksi mainittu mm. Pohjan Sodassa ansioitunut sotapäällikkö erotettiin v 1664 Turun ratsurykmentin komentajuudesta sotkuisen perintöriidan seurauksena.

Paavo Tuomaanpojan isännyyttä Värmälän Kartanon rusthollissa jatkui vuoteen 1668. Paavolla ja Liisalla ei näyttäisi olleen miespuolista jälkeläistä. Talon kahden tyttären myötä oli isäntäehdokkaiksi kaksi vävymiestä. Koska isännyys meni Riitta Paavontyttären puolisolle, Matti Niilonpojalle, voitaneen päätellä että Riitta olisi ollut sisaruksista vanhempi. Anna Paavontytär ja Pekka Sipinpoika jatkoivat asumistaan tilalla myös uuden isäntäparin jatkaessa.
Vanha emäntä Liisa on mainittu sokeaksi jo vuonna 1657. Siten hän olisi elänyt viimeiset kaksi vuosikymmentään sokeutuneena. Vanha isäntä Paavo mainittiin vanhaksi ja vaivaiseksi jo 1668. Hän kuoli 12.1.1679. Kuolinmerkinnässään on maininta "Fördes Pååls lyk till Stork." joka mahdollisesti tarkoittaa että Paavon ruumis vietiin "isolle kirkolle". Saattaisi merkitä Messukylää. Miksi näin on toimittu? Olisiko Paavo Tuomaanpojan sukujuuret siellä ja hänet olisi haudattu Messukylään?

Vävy Matti Niilonpoika oli Värmälän Kartanon rusthollarina 1669-1675. Puolisonsa Riitta Paavontyttären kuolinajaksi on sukuselvityksissä esitetty 13.6.1708. Tuolloin Värmälän Pirilässä on kirjattu Kf (kirkonvaivainen) Brita Påhlsdotter. Samaan aikaan SAY mainitsee Pirilässä Britan merkinnöin inh. corp.hust. Tämä henkilö olisi siis köyhä, itsellinen ja sotilaan vaimo. Mielestäni ei ole todennäköistä että Värmälän Kartanon emäntä olisi ollut viimeiset päivänsä Pirilässä kirkonvaivaisena. Kartanossa Riitan merkinnät näyttäisivät päättyvän vuoteen 1691. Siten samaisissa selvityksissä esitetty Riitta Paavontyttären oletetusta kuolinmerkinnästä johdettu syntymäaika 1618 on varsin epävarma tieto.

Vanhimmassa säilyneessä Värmälän rippikirjassa Riitta Paavontytär vielä on nähtävissä. Kirjattu ei ole enää Matti Niilonpoikaa, joten kirjan sivu ajoittuu tämän kuoleman 1678 jälkeisiin vuosiin. Dokumentissa itsessään ei ole vuosia merkitty mutta ajanjakso on karkeasti pääteltävissä siinä esiintyvistä henkilöistä. Valitettavasti seuraavat säilyneet rippikirjat ovat vasta vuodesta 1746 alkaen.Matti Niilonpojan alkuperäksi on eräs sukututkija esittänyt Nallin Niilo Laurinpoikaa, mutta nähdäkseni hän on ajallisesti liian etäällä ollakseen tämän Matin isä.

Kartanon rusthollin isäntänä jatkoi isänsä Matti Niilonpojan jälkeen esikoinen Martti Matinpoika (s.1648) vuodet 1676-1692. Veljensä Heikki Matinpoika näyttäisi suorittaneen rusthollin ratsupalvelusta 1680-luvulla. Martti Matinpojan kuoltua n 1692 lapset olivat vielä alaikäisiä ja siten isännyyden jatkajaa ei saatu hänen jälkeläisistään. Sen sijaan isännyyden ottivat haltuunsa Martin sisar miehensä kanssa. Vappu Matintytär (s.1651) ja Matti Antinpoika (n.1646-1740) olivat avioituneet n. 1678 ja perustaneet myös perheensä Värmälän Kartanoon.

Siten isännyyden siirto heille siinä tilanteessa oli varsin ilmeinen toimenpide. Matti Antinpojan isännyyttä jatkui 1705 tienoille, jona aikana rusthollin augmenttitiloina olivat Pirilä, Kuusniemi ja Kulkkila. Matti oli riitaantunut Pirilän Yrjön kanssa ja erottanut tämän v 1704 sekä ottanut Pirilän itse viljelykseensä joiksikin vuosiksi - kenties isännyytensä päättymiseen asti. (Arajärvi s 217)

Kuka oli tämä Matti Antinpoika? Syntymästä ei ole vakuuttavaa tietoa. Kuolinmerkinnässään 10.2.1740 on mainittu hänen olleen 94 vuotias ja siten syntynyt 1646. Tuohon aikaan em merkinnät olivat hyvinkin epävarmoja. Siten voitaneen ainakin vakavasti esittää oletus että hän saattaisikin olla se Andersille syntynyt Matts joka on kirjattu Kämmenniemessä 25.1.1652 .Koska isännyyden periytyminen pääsäntöisesti katsottiin vanhimman pojan etuoikeudeksi, oli seuraava Kartanon isäntä Matin ja Vapun lapsikatraan ainoa poika, Matti Matinpoika (1681-1749). Sisaria hänellä oli viisi, joista Elinan tiedetään avioituneen Ylöjärvelle ja Marian Messukylään Takahuhdin Heikkilään. Matti haki Kartanoon emännän v. 1701 Teiskon Kiimajoen Nallista. Sofia Jaakontytär (1680-1759) oli Nallin  Jaakko Pertunpojan (1637-1717) ja Kaisa Nuutintyttären (n 1644-1740) järjestyksessään kolmas lapsi. Matti Matinpojan isännyyden aika kattoi lähes 40 vuotta 1706-1745.

Ajanjaksoon osui nk isoviha,  jolloin venäläisten sotajoukot rasittivat myös teiskolaisia tiloja ryöstäen ja tuhoten elintarvikkeita, viljelyksiä, omaisuutta sekä karjaa - ihmisiäkin katosi sotajoukkojen myllertäessä pitkin maakuntaa. Sofian kotitilalta Nallista ryöstettiin koko irtain omaisuus, kirjoittaa Arajärvi Teiskon historian teoksessaan. Värmälä näyttäisi säästyneen kaikkein pahimmalta hävitykseltä.

Paavo Tuomaanpoika Värmälä S.Teisko Värmälän Kartano.Värmälän isäntä 1643-1644, 1651-1668K. 1679. Puoliso Liisa  Värmälä S noin 1600 K 1687. Emäntä Lapset

• Riitta Paavontytär Värmälä S.noin 1625 K.1691 Värmälä Teisko
• Anna Paavontytär Värmälä S.noin 1622 -1654 K Värmälä Teisko

Perhe 57

Riitta Paavontytär Värmälä S. Noin 1625 K 1671 Värmälä, Teisko.Matti Niilonpoika Värmälä S.Noin 1625 K.Noin 1692. Teisko. Kartano-suvut Teiskon Värmälässä/osa1 (1645-1745) Matti oli Värmälän vävy, toimien Värmälässä rusthollarina vv 1669-1675.Asutuksen yleisluettelossa vävynä ja isäntänä 1669 alkaen. Lapset:

• Vappu Matintytär Värmälä S.02.04.1651 K.1732 Värmälä Teisko
• Bertta Matintytär Värmälä S.08.06.1652 K.Teisko
• Pauli Matinpoika Värmälä S.26.01.1654. K.Teisko
• Tuomas Matinpoika Värmälä S.03.03.1656 K.Teisko
• Yrjö Matinpoika Värmälä S.25.03.1659 K.Teisko
• Matti Matinpoika Värmälä S.06.09.1663 K.Teisko
• Johannes Matinpoika Värmälä S.06.03.1666 K Teisko
• Jooseppi Matinpoika Värmälä S.03.03.1669.K.Teisko
• Martti Matinpoika Värmälä S.1648.K.1692.Teisko
• Heikki Mattson Värmälä S.noin 1670.Teisko

Perhe 58

Vappu Matintytär Värmälä S.02.04.1651 K.1732 Värmälä TeiskoTässä hän on selvästi naimisissa (hustru) Matthiaksen (mågs) kanssa. Kumpi sitten on talon väkeä ja kumpi taloon tullut? Lapsia Matthias, Hendric, Maria, Lena, Birita ja Olaf (nimien tulkinnasta voidaan olla eri mieltäkin). Sen jälkeen esiintyvistä ei varmuutta mahdollisesta sukulaisuussuhteesta, osa näyttää ainakin olevan piikoja. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1509880?page=8   Mielenkiintoinen artikkeli Teiskon Värmälän rusthollista 1741. Aamulehdessä Jalmari Finnen kirjoitus. Aviopuoliso: Matti Antinpoika Värmälä S.02.10.1640 K.10.02.1740.Vävy, Värmälän isäntä 1693-1705. Lapset:

• Liisa Matintytär Pirilä S.04.02.1679 K.1714, Värmälä Teisko
• Matti Matinpoika Värmälä S 08.02.1681 K.11.06.1749 Värmälä Teisko
• Valpuri Matintytär Värmälä Snoin 1688 K.30.12.1773 Värmälä Teisko
• Maria Matintytär Värmälä S.25.03.1689 K.Värmälä Teisko
• Elina Matintyär Pietilä S.noin 1653- 1703 K.1736Pietilä Ylöjärvi

Perhe 59

https://sukuajahistoriaa.blogspot.com/2015/04/kartano-suvut-teiskon-varmalassa-osa-ii.html

Yllä olevasta linkistä löytyy lisää tietoa Matti Matinpoika Värmälä ja Sofia Jaakontytär Nallin aikaisesta Isännyydestä.

Matti Matinpoika Värmälä S 08.02.1681 K.11.06.1749 Värmälä Teisko. Värmälän isäntä 1693-1705. Aviopuoliso: Sohvi Jaakontytär Nalli S.noin 15.02.1680 Nalli Teisko  K21.05.1759. Teisko (1746.1750) : Asuinpaikka - Teisko Värmälä Iso-Kartano rippikirja Lähteet. Lapset:

• Erkki Matinpoika Värmälä S. 1702 K.03.02.1745 Värmälä Teisko
• Maria Matintytär Värmälä S.1706 K.12.12.1774 Teisko
• Elias Matinpoika Wärmälä S.13.13.1709 K.26.03.1763  Wähä Roican kartano Tyrvää
• Riitta Matintytär Värmälä S.17.12.1712 K.1743 Heikkilä Takahuhti.
• Anna Matintytär Yli-Korpula S.noin 1719 .K.22.01.1780 Teisko
• Antti Matinpoika Värmälä s. 1722 Isokartano Värmälä K.30.10.1803. Värmälä, Vähä-Kartano Teisko

Sohvi Jaakontytär Nalli S.noin 15.02.1680 Nalli Teisko  esivanhemmat: Äiti-linja

Perhe 60

Matti Uskali S.Noin 1540 Aviopuoliso Tuntematon.  Lapset:

• Matti Matinpoika Uskali S. noin 1570 K.1635 jälkeen

Perhe 61

Matti Matinpoika Uskali S. noin 1570 K.1635 jälkeen.Rasutilallinen.Teiskon Uskalin isäntä 1625-1635 Aviopuoliso: Kerttu Sipintytär Uskali S.noin 1580 K. 1669 Uskali Teisko. Lapset:

• Nuutti Matinpoika Uskali S noin 1604 K20.04.1681 Uskali Teisko

Perhe 62  Perhe 38 Uskalin sukua kahdessa eri sukuhaarassa

Nuutti Matinpoika Uskali S noin 1604 K20.04.1681 Uskali Teisko. Aviopuoliso: Maisa Sipintytär Uskali S.noin 1600 K.03.04.1687.Uskali Teisko. Lapset:

• Kaisa Nuutintytär Uskali S.1644. K.09.05.1740. Uskali Teisko
• Erkki Nuutinpoika Uskali S.1648 K.1704 Uskali Teisko
• Antti Nuutinpoika Uskali S.09.06.1652 K.Uskali Teisko
• Martti Nuutinpoika Uskali S. 1622-1639 Uskali Teisko
• Anna Nuutintytär Uskali S.1622-1744. Uskali Teisko
• Maisa Nuutintytär Ala-asuntila S.1622-1656. Uskali Teisko

Perhe 63

Kaisa Nuutintytär Uskali S.1644. K.09.05.1740. Uskali Teisko. Jaakko Pertunpoika Nalli S.1637 K.1715 Teisko Jaakoppi Pertunpoika Nalli. (Taulu 1272) Nallin isäntä 1669-1704, s. 1637 Teisko, Kiimajoki, k. 1715 Teisko, Kiimajoki. Nallin tilasta löytyy tietoja asiakirjoista jo 1500-luvulta. Viimeisimmät rakennukset tilalle on rakennettu 1950-luvulla. Nallin talon pihapiirissä on erityislaatuista kasvillisuutta. Taloa 1950-luvulla isännöinyt puutavarayhtiö Enqvistin päällikkö Ilmari Blomqvist istutti alueelle mm. tuijan, sembramäntyjä ja tammia. Sembrat näkyvät kanoottirantaan pellon takana metsän reunassa.

Päärakennuksen lähellä on paljon vanhaa perinteistä puutarhakasvillisuutta. Nallin tila on Tampereen kaupungin omistuksessa. Rakennukset ovat viime aikoina olleet vuokralla. Pellot hoitaa paikallinen maanviljelijä. Jatkuva viljely on välttämätöntä avoimen kulttuurimaiseman säilyttämiseksi. Vanhemmat: Perttu Matinpoika Nalli, Nallin isäntä 1637-1668, s. Teisko, Kiimajoki, k. 22.09.1678 Teisko, Kiimajoki ja Riitta Nuutintytär Nalli, k. Teisko, Kiimajoki. http://http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuruII/knuuttila.htm#Taulu%201206  Lapset

• Vappu Jaakontytär Nalli S.1671 K.1762 Nalli Teisko
• Marketta Jaakontytär Nalli S.1637 K17.04.1753 Nalli Kiimajoki Teisko
• Sohvi Jaakontytär Värmälä S.15.02.1680. K.29.05.1759.Värmälä Teisko
• Erkki Jaakonpoika Nalli S.1685 K. Teisko
• Matti Jaakonpoika Nalli S.21.09.1677 K.
• Heikki Jaakonpoika Nalli S.13.12.1685.. K Nalli Teisko
• .Antti Jaakonpoika Nalli S. 13.12.1685 K. Nalli Teisko

Perhe 64 Perhe 43  yhdistyy

Sohvi Jaakontytär Värmälä  os Nalli S.15.02.1680. K.29.05.1759.Värmälä Teisko Perheestä 43 jatkuu..

Erkki Matinpoika Värmälä S. 1702 K.03.02.1745 Värmälä Teisko.Värmälän rusthollari 1745. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1509880?page=8  Aamulehti 9.1. 1929 Jalmari Finnen artikkeli.

Erkki kuolee ennenkuin ehtii periä Vähä-Kartanon isännyyden. Veli Antista tulee jaetun Iso-Kartanon isäntä. Vähä-Kartanoon isännäksi tulee Erkin leskivaimon Sofia Mikontyttären 2. pso Juho Olavinpoika Kulkkilasta 1746-1779 ja Sofian kuoltua tämän 2. vaimon Valpurin kanssa. Erkin kuoltua 1745, leski Sofia nai Juho Olavinpojan ja vanha isäntä Matti Matinpoika luopuu isännyydestä ja käytännössä se jaetaan aluksi Juho Olavinpojalle ja Sofialle. Juho Erkinpoika on tuolloin vasta 14-vuotias ja ottaa varttuessaan osaa tilanhoidon vastuusta. Hänet on mainittu Värmälän isäntänä 1764-1770.https://sukuajahistoriaa.blogspot.com/2015/04/kartano-suvut-teiskon-varmalassa-osa-ii.html   Lisää historiallista tietoa löytyy ed. linkistä. Aviopuoliso:Sofia Mikontytär Värmälä S.1709 K.ennen 28.02,1773  Sofian Isä  Mikko S 1644-1704.Lapset Erkki ja Sofia

• Maria Erkintytär Toijala S.1725 K.05.04.1792 Toijala, Teisko
• Anna Erkintytär Pänkälä S17.04.1728 K.23.11.1766 Pänkälä, Pohtola Teisko
• Juho Erkinpoika Värmälä S.01.02.1731 K.21.05.1787 Vähä-Kartano Värmälä Teisko
• Sofia Erkintytär Paksula S. 30.04.1733 K.28.05.1775 Paksula Saarlahti Teisko
• Petrus Erkinpoika Värmälä S.02.07.1736 K.29.08.1742 Värmälä Teisko
• Marketta Erkintytär Ala-Korpula S.01.03.1740 K.03.04.1817 Ala-Korpula Pohtola Teisko
• Riitta Erkintytär Kulkkila S. 22.03.1745 K.07.04.1813 Iso-Kulkkila, Teisko
• Vappu Juhontytär Värmälä S.10.03.1747 K.05.07.1747. Värmälä Teisko
• Antti Juhonpoika Värmälä S. 05.11.1751 K. Värmälä Teisko
• Martti Juhonpoika Värmälä S.05.11.1748 K. Värmälä Teisko

Perhe 65

Anna Erkintytär os. Värmälä Pänkälä S17.04.1728 K.23.11.1766 Pänkälä, Pohtola Teisko. Aviopuoliso: Yrjö Matinpoika Pänkälä S.05.03.1727 K.12.12.1795. Pohtola Teisko. Pänkälän isäntä 1760-1779.Yrjöllä myös toinen puoliso: Kaisa Pertuntytär Ala-Jutila1738 K. 1803 , ei lapsia   : Lapset: Anna ja Yrjö

• Anna Yrjöntytär Pänkälä S.20.07.1753 K.27.05.1811. Jutila Ylinen Teisko
• Matti Yrjönpoika Pänkälä S.31.07.1758 K.24.02.1832 Teisko

Perhe 66

Anna Yrjöntytär Pänkälä S.20.07.1753 K.27.05.1811. Jutila Ylinen Teisko. Aviopuoliso Juho Juhonpoika Ala-Jutila  S.20.08.1757 K.17.04.1808. Jutila Alasen lampuoti. Lapset:

• Matti Juhonpoika Yrjölä S.26.02.1779 K.20.11.1851 Saarlahti Teisko
• Anna Stina Juhontytär Ala-Jutila S.28.09.1783 K. Jutila Alanen Teisko
• Leena Juhontytär Ala-Jutila S.19.01.1786 K.11.10.1846. Paksula Teisko
• Juho Juhonpoika Idänpää Majaniemi S.13.02.1793 K. 21.11.1864 Ahokylä Majaniemi Teisko

Matti Juhonpoika Yrjölä S.26.02.1779 K.20.11.1851 Saarlahti Teisko   Yksi Sukuhaara vileä Matin Esivanhempia.

Perhe 67

Matts S1560 K 1651 Aviopuoliso Tuntematon. Lapset:

• Olof Mattsson Timi S.165-1595 K
• Mikko Matinpoika Timi S.1565 K11.06.1644

Perhe 68

Mikko Matinpoika Timi S.1565 K11.06.1644.Timin kylä Hämeenkyrö  Michel Matsson till Timi, Hämeenkyrön Timin ratsutilan isäntä.
-Hämeenkyrön historia kertoo, että Luutnantti Michel Matsson oli Hämeenkyrön suurin maanomistaja.
1606-1638 isäntänä.
Vaimo Malin Henriksdotter, ehkä 2. vaimo. Omisti:Timin ja Turkkilan kylät http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34358
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34360 Jumesniemen Kärki http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34317 Karhenkylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=56033 Sonnun Särkkä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=56013 Viljakkalan 2 taloa
Koiviston kylässä 2 taloa Röyhiöniemen 3 talon kylä Ikaalisissa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21321 Vihteljärven Sikala Kankaanpäässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=56070 Servo, Viljakkalassa.
Penni Airas: Rakuunankapteenin poika, Eteläpohjalaiset juuret 4/2004, s 7-10: Luutnantti. Haudattu Hämeenkyrön kirkkotilien mukaan 11.6.1644 Hämeenkyrön kirkon alle 1644. Osallistui mm. Jaakko de la Gardien johtamaan Venäjän sotaretkeen, jossa rampautui. Ensimmäisen puolison nimi ei ole tiedossa, 2. vihitty n. 1606 Hämeenkyrössä Malin Henrikintytär, Say,:ssä. https://www.messon.fi/kyronkankaantie/marginaali.htm  ja http://amielonen.blogspot.com/2018/06/timin-kurapua-edellisvuosituhannella.html    Mikko Matinpojasta löytyy paljon historiaa ja tarinoita. Aviopuolisot: 1 Tuntematon 2.Malin Heikintytär Timi S.1556-1604. Lapset:

• Arvi Mikonpoika Timi S 1595 K. 12.10.1684 Timin kylä Hämeenkyrö
• Hans Mikonpoika Timi S.1620 K.11.06.1644Timin Kylä Hämeenkyrö
• Erik Mikonpoika Timi S.1621.K. Hämeenkyrö

Perhe 69

Arvi Mikonpoika Timi S 1595 K. 12.10.1684 Timin kylä Hämeenkyrö.Rakuunakapteeni. Talollinen. Arvi oli värväämässä Skanssissa passittomia irtolaisia. sekä nappaamassa karkureita Kauhajoella ja hänestä ei tästäkään syystä oikein pidetty ja hän ilmeisesti sai aikaan nk. Kauhajoen kapinan (v.1658), jota sitten puitiin myöhemmin käräjillä. Arvi oli palveluksessa ja tähän Kauhajoelle tuloonsa määräyksen antoi ylempi taho.

Arvi Timi sai vuonna 1664 kahdeksan viljatynnyrin suuruisen vuosittaisen sotaeläkkeen 50 VUOTTA KESTÄNEESTÄ SOTAPALVELULSESTA. Hän ratsasti mm. Puolassa 30-vuotisessa sodassa. Kuningas lahjoitti 1650 Arvi Timille Vanajan neljän talon verot, jotka kuitenkin peruttiin 1683, vuotta ennnen hänen kuolemaansa. Tila menetettiin velkojen takia.
Lähteet:
Penni Airas: Rakuunankapteenin poika. Eteläpohjalaiset juuret 1/2004, s. 7-10)  https://fi.wikipedia.org/wiki/Mellakka_Kauhajoella_1658   Lisää Kauhajoen Mellakasta Wikipedia-linkistä. Aviopuoliso: Kaisa Börjentytär Timi S.1610 K. 1680 jälkeen Lapset:

•  Mikki Arvinpoika Sikala S.1640.Hämeenkyrö K. 1697 Vihteljärvi Kankaanpää
• Aapeli Arvipoika Karjala, Juoni, Sikala. S.1640 Hämeenkyrö K.11.01.1713 Jouppila Ilmajoki
• Anna Arvitytär Timi S.noin 1658 K.16.04.1727
• Kustaa Arvinpoika Timi S.1615-1659 K.
• Malin Arvintytär Timi S.1627-1659 K.
• Kaisa Arvintytär Timi S.1627-1659 K.

perhe 70

 Mikki Arvinpoika Sikala S.1640.Hämeenkyrö K. 1697 Vihteljärvi Kankaanpää .Vihteljärven Sikalan isäntä veljensä jälkeen 1677-96. Hänen jälkeensä vävy Matti Yrjönpoika Puuska isännöi 1 vuoden ennenkuin Sikala autioituu. https://users.utu.fi/isoi/talot/kankaanp.htm   Vävy Matts Jöransson Puuska 1670. Kankaanpää, Vihitty 19.1.1696 Kankaanpää. Susanna Michelsdotter Sikala,Kankaanpää. Aviopuoliso Maria Matintytär Sikala S1647 K.1696 Vihtelijärvi Sikala Ikaalinen. Lapset :

• Arvid Mikinpoika Sikala S.1667 K.1702 Vehuvarpe Ikaalinen
• Anna Mikintytär Yli-Putto S. 1667 K.25.07-1711 Putto Mouhijärvi
• Kaarina Mikintytär Sikala S.1673 K Vihtelijärvi Sikala Kankaanpää
• Johanna Mikintytär Sikala S.1674 Vihtelijärvi Sikala Ikankaanpää
• Martti Mikinpoika Sikala S.1678 K Kankaanpää
• Susanna Mikintytär Puuska 1679 K. Kankaanpää

Perhe 71

Arvid Mikinpoika Sikala S.1667 K.1702 Vehuvarpe Ikaalinen. Aviopuolisot: 1. Riitta Sikala Puoliso S.1671 K.1700 Vehuvarpe Ikaalinen 2 Kerttu Sikala  S1637-1697 K.1712. Lapset Arvid ja Matti:

• Priitta Arvintytär Sikala S1686 K.16.03.1765 Jämijärvi Ikaalinen
• Maria Antintytär Antila S.28.06.1689 K.1735 Hämeenkyrö
• Susanna Arvidintytär Sikala S28.051691 K.10.03.1771 Jutila Teisko
• Juho Arvidinpoika Hinttu S17.05.1693 K.07.04.1762.  Jämijärvi Hinttu Ikaalinen
• Arvid Arvidinpoika Osara S.10.07.1697 K.23.11.1775 Vesajärvi Hämeenkyrö
• Marketta Arvidinpoika Sikala S.07.11.1698 K.1750 jälkeen Turku
• Jaakko Arvidinpoika Kapari S.1700.K.09.02.1743 Kapari Ikaalinen

Perhe 72

Susanna Arvidintytär Sikala S28.051691 K.10.03.1771 Jutila Teisko Aviopuoliso: Juho Yrjönpoika Björckroth S1684 K.08.06.1767 Jutila Teisko. Rakuuna.Henkirakuunarykmentti > Pääkatselmusluettelo, 1739-1739: Juho Biörkroth palveli rakuunana eli ratsusotilaana Henkirakuunarykmentin Ylä-Satakunnan komppaniassa ruodussa n:o 104 Osara.

Pääkatselmuksesta 1739 (sivu 872) ilmenee, että Juho oli tuolloin 35-vuotias ja palvellut siihen mennessä 13,5 vuotta ja oli sairas. Uusi rakuuna Juho Biörkrothin tilalle on pestattu toukokuussa 1740 (pääkatselmusluettelo 1753) Ikaalisten rk:ssa 1734 - 1741 pariskunta ja lapset Marja ja Anna ovat Osaralla, jossa nimet on vedetty yli ja viittaus muuttamisesta Kyröön (nuorimmat lapset puuttuu). SSHY Ikaalinen , Rippikirja, 1734-1741, sivu 1   https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ikaalinen/rippikirja_1734-1741_jk764/1.htm Lapset:

• Maria Juhontytär Björckroth S.22.05.1726 Ikaalinen
• Anna Juhontytär Björckroth S.21.091727 K.13.11.1793 Parmaniemi Teisko
• Juho Juhonpoika Ala-Jutila S.17.03.1730 K.03.06.1806 Jutila Alanen Teisko
• Heikki Juhonpoika Björckroth S.23.05.1735 Osara Hämeenkyrö

Perhe 73

Juho Juhonpoika Ala-Jutila S.17.03.1730 K.03.06.1806 Jutila Alanen Teisko. Jutilan Alasen vävy, isäntä 1768-1801 Aviopuoliso .Maria Pertuntytär Jutila S.02.08.1730 K.13.01.1782 Jutila Alanen. Lapset:

• Valpuri Juhontytär Ala-Jutila S.20.04.1768 K.14.01.1838 Ruovesi
• Maria Juhontytär Lähdekorpi S.10.03.1766 K.30.07.1820 Leponiemi Teisko
• Juho Juhonpoika Ala-Jutila S.20.08.1757 K.17.04.1808 Jutila Alanen Teisko

Perhe 74

Maria Pertuntytär Jutila S.02.08.1730 K.13.01.1782 Jutila Alanen. esivanhemmat:

Bertil Jutila ? S.noin 1611 Aviopuoliso tuntematon lapset:

• Mikko Pertunpoika Jutila S.1676 K.1737 Jutila Teisko

Perhe 75

Mikko Pertunpoika Jutila S.1676 K.1737 Jutila Teisko Jutila Alasen isäntä 1709-1728. Aviopuoliso Maria Jaakontytär Jutila S.1676 K.21.06.1755. Lapset:

• Vappu Mikontytär Kuru S.1706. K.08.04.1744. Keihäslahti Kuru
• Perttu Mikontytär Ala-Jutila S.20.08.1709 K.20.03.1765 Jutila Alanen
• Riitta Mikontytär Ala-Jutila S.1711 K.09.11.1766 Paavola Teisko
• Maria Mikontytär Ala-Jutila S.09.06.1714 K.06.04.1758 K.Saarilahti Teisko
• Yrjö Mikonpoika Junkkari Särkkä S.28.03.1716 K.03.05.1789 Särkkä Teisko
• Anna Mikontytär Ala-Jutila S.1717 K.14.02.1785 Riuttaskorpi Suutari Kuru

Perhe 76

Perttu Mikontytär Ala-Jutila S.20.08.1709 K.20.03.1765 Jutila Alanen. Jutila Alasen isäntä 1729-1763. Aviopuolisot:  1. Anna Martintytär Pöllölä S.01.05.1732 K. 16.09.1783.Jutila Teisko. Puoliso 2.Kaisa Yrjöntytär Leppälahti S.20.04.1758. Lapset:

• Yrjö Pertunpoika Smäll S. 21.01.1760 K.27.02.1809 Pataljoonan sairaala Kukkola Tornio. Porin läänin jalkaväkirykmentti, Ruoveden komppania, ruotu 116 Teisko Kiimajoki
  Sotilas Jöran Bertilsson Smäll n. 1788-1809
• Maria Pertuntytär Jutila S.02.08.1730 K.13.01.1782 Jutila Teisko
• Vappu Pertuntytär Kaitalahti S.07.02.1735 K.24.02.1798.Kaitalahti Teisko
• Kaisa Pertutntytär Ala-Jutila S.28.10.1738 K.28.12.1803 Pohtola Teisko

http://Maria Pertuntytär Jutila S.02.08.1730 K.13.01.1782 Jutila Alanen. :  Yhdistyy sukupuuhun. Perheestä 74 ja perhe 67 yhdistyy

Anna Yrjöntytär Pänkälä S.20.07.1753 K.27.05.1811. Jutila Ylinen Teisko. Aviopuoliso Juho Juhonpoika Ala-Jutila  S.20.08.1757 K.17.04.1808. Jutila Alasen lampuoti. Lapset:

• Matti Juhonpoika Yrjölä S.26.02.1779 K.20.11.1851 Saarlahti Teisko
• Anna Stina Juhontytär Ala-Jutila S.28.09.1783 K. Jutila Alanen Teisko
• Leena Juhontytär Ala-Jutila S.19.01.1786 K.11.10.1846. Paksula Teisko
• Juho Juhonpoika Idänpää Majaniemi S.13.02.1793 K. 21.11.1864 Ahokylä Majaniemi Teisko

Perhe 77

Leena Erkintytär Yrjölä S. 20.12.1782. K.29.11.1837 Jutila Alanen Teisko. Aviopuoliso Matti Juhonpoika Yrjölä S.26.02.1779 K20.11.1851 Saarlahti Teisko. Lapset:

• Henrik Matinpoika Kierikka 16.01.1808 K.04.07.1868 Partola Korkiamäki Pirkkala
• Greta Matintytär Yrjölä S21.04.1817 K.23.04.1817 Jutila Alanen Yrjölä Teisko
• Maria Matintytär Yrjölä S. 21.04.1817. K.20.09.1856 Saarlahti Heikkilä Saari, Teisko
• Matti Matinpoika Tekmander S02.05.1819 K.04.05.1886 Tampere
• Juha Matinpoika Vattula Ylinen S.13.06.1822 K. 26.08.1867. Hyhky
• Hermanni Matinpoika Yrjölä S.09.07.1826 K10.07.1833 Jutila Yrjölä Alanen Teisko

perhe 78

Anna Stina Antintytär Sorkkala S.25.07.1822 K.24.11.1866. Aviopuoliso: Heikki Matinpoika Kierikka ( Yrjölä) S16.01.1808 K.04.07.1868. Herastuomari. Kierikan isäntä

Lehtileikkeessä mainitaan Herastuomari Henrik Matinpoika Kierikka Lapset:

• Frederika Carolina Henricsdotter Wideman S.06.05.1843. K.
• Carl Herman Heikinpoika Henriksson S.31.05.1844 K.08.01.1907
• Erlander Heikinpoika Henriksson S16.04.1847. K.26.12.1901
• Oskar Evert Heikinpoika Kierikka S.03.05.1849 K.04.06.1854
• Akseli August Heikinpoika Renfors Renvall S.09.07.1850 K.
• Amalia Josefina Heikintytär Sjögren S17.09.1854 K.08.07.1905
• Juho Oskari Heikinpoika Kierikka S.10.09.1862 K.29.04.1863

Perhe 79

Erlander Heikinpoika Henriksson S16.04.1847. K.26.12.1901. Aviopuolisot.1. Johanna Josefina (Kandolin), Henriksson S.10.60.1846  K.01.06.189 puoliso 2. Matilda Mitronen S.26.11.1866 K. Lapset: Johanna ja Erlander

• Kaarlo Erland Salmi S.16.05.1867 K.
• Maria Josefiina Erlandintytär Henriksson S.15.02.1870 K.20.12.1872 
• Emilia Josefin Erlandintytär Henriksson S.19.05.1876 K.01.01.1924
• Arvo Aleksander Erlandinpoika Henriksson S. 08.09.1881 K.
• Väinö Vilhelm Erlandinpoika Henriksson S.21.11.1883 K.
• Ida Johanna Erlandintytär Sjöblom S.04.07.1872 K.
• Julius Aadolf Erlandinpoika Henriksson S.23.06.1878 K.17.01.1880
• Julius Fritiof Erlandinpoika Henriksson S.09.03.1874 K.29.08.1875
• Lempi Erlandintytär Helle S.05.11.1887 K.28.11.1909
• Lapset Matilda ja Erlander:
• Henrik Willian Henriksson S.10.05.1891 K.
• Aksel Aleksander Henriksson S.20.09.1893 K. 25.09.1893

Perhe 80

Emilia Josefin Erlandintytär Henriksson S.19.05.1876 K.01.01.1924 Emilialla oli Kukkakauppa- ja seppelsitomo 1914-1918 ensin Hämeenkatu 10 Tampere ja myöhemmin Hämeenkatu 6:ssa. Aviopuoliso:Karl Rudolf Heiniö, Henriksson. S.05.06.1872 K. 20.02.1964. Veturinkuljettaja, hän oli myös perustamassa Viinikan auto nimistä yritystä, Yritys omisti ja  ajoi Tampereen seudulla Linja-autoja. Lapset:

• Juulia Elviira Heiniö S.25.12.1895. K.30.09.1991
• Kaarlo Artturi Heiniö S.15.10.1898 K14.05.1973, Vaarini, hänestä olen aiemmin  kirjoittanut seuraavassa linkki. https://sukujuuret.vuodatus.net/lue/2016/04/kaarlo-artturi-heinio-aitini-isa
• Elis Rudolf Heiniö S12.05.1900 K.10.05.1936

perhe 81

Kaarlo Artturi Heiniö S.15.10.1898 K14.05.1973, Vaarini, hänestä olen aiemmin  kirjoittanut; seuraavassa linkki. Aviopuoliso: Signe Maria Heiniö, os Etelävuori, ent. Söderberg S.26.09.1897 K.03.04.1976. Lapset:

• Kirsti Linnea Heiniö, Vesanto S.20.07.1923 K.08.03.1999
• Greta Heiniö, Virtanen, Virta S. 09.03.1925 K.

Kaarlo Artturin isälinja :.

Perhe 82

Thomas Thomae S? K. Kärki, Leipis, Kangasala, Häme, Finland. Aviopuoliso:Lisa Sam. K. Kategoriassa Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915 Lapset :

• Carl Thomae S. 09.07.1765
• Lisa Thomae
• Mårten Thomae
• Mathias Thomae
• Maria Thomae

Perhe 83

Carl Thomae (Jacobi)  S.09.07.1765. päivämäärien 1832 ja 1839 välissä Lintula Leipi Kangasala. Aviopuoliso Elisa Jacobi S23.10.1769K Lapset:

• Thomas  Carlsson 30.11.1792 K. Kangasala
• Anna Carlsdotter 05.12.1802. K. Kangasala
• Lena Carlsdottes 05.02.1806 K. Kangasala
• Henric Carlsson S05.04.1815 Lampuoti Lintula K.

Perhe 84

Henric Carlsson Lintula Yli-Hannula  S05.04.1815 Lampuoti Lintula Kangasala.K.Aviopuoliso. Maria Christina (Maja Stina) Kallentytär Klemola  S08.08.1820 K. Kangasala. Lähde Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915 . Lapset.

• Justina Erica Henrikdotter S.29.10.1842 K. Kangasala
• Johan Gustaf Henriksson S.23.02,1845 K.Kangasala
• Kaarlo Henrik Henriksson  S.01.10.1847Lintula Leipi  K. Kangasala K
• Amanda Gustava Henriksdotter Perälä  S.01.02.1850 K.Kangasala
• Johanna Carolina  Henriksdotter Hamberg S.09.11.1852 K.Kangasala
• Thomas Erlund  Henriksson S. 23.02. 1855 K. Kangasala
• Wilhelm Oskar Henriksson S23.06.1858. Kangasala

Perhe 85

Kaarlo (Carl )Henrik Henriksson  S.01.10.1847 Kangasala K. 29.01.1908 Tampere Aviopuoliso:Kustava Heikitytär Lundgren. Henriksson S.13.05.1841 Lammi K.05.10.1916 Tampere . Kustavan I n puoliso Karl Lundgren  Suutari S? K Keukotautiin Lapset Kustava ja Karl:

• Gustava Lundgren S. 18.01.1868 Messulylä K. 19.01.1868
• Lapset Kaarlo ja Kustava
• Karl Rudolf S.05.06.1872 Messukylä K 20.02.1964 Tampere
• Vilho Oskar Lehtiö S.19.05.1875 Tampere
• Juho Arvid Heiniö S.02.06.1878. K 1938 Tampere
• Hjalmar Nikolai Henriksson S.16.02.1882 K. Tampere
• Martti Ignatius Heiniö S. 30.06.1886 K. Tampere

Perhe 86

Karl Rudolf  Henriksson , Heiniö S.05.06.1872 Messukylä Karl Rudolf syntyi noin 6 kk ennen kuin Kaarlo ja Kustava menivät naimisiin, Kaarlo syntyi aviottomana, joten isälinja on vähän epävarma, mutta valokuvista päätellen veljesten yhdennäköisyys on ilmiselvä. Asiaan tuskin emme milloinkaan saa varmuutta.  K 20.02.1964 Tampere. Lämmittäjä Koneenpuhdistaja,(konepajan työmies) Veturinkuljettaja. Hän oli myös mukana perustamassa Viinikan Auto Oy nimistä kuljetua yhtiötä.

Tamperelaisen Viinikan Auto Oy:n perusti 200 viinikkalaista vuonna 1926 hoitamaan ”auto-omnibus liikennettä” Viinikan ja kaupungin välillä. Yhtiö osti kaksi Reo-alustaa, joihin korit rakensi Tampereen Autokori. Ensimmäinen auto valmistui vapuksi 1926, jolloin myös liikenne käynnistyi. Vuoden 1926 lopussa yrityksen palveluksessa oli 11 kuljettajaa. Talvisodan aattona Viinikan Auto Oy:llä oli 7 linja-autoa ja työntekijöitä 10 henkeä.

Tampereen kaupunki otti hoitaakseen Viinikan Auto Oy:n liikenteen vuonna 1953.  

Viinikan Auto Oy:n autoja.

Karl (Kaarlo)Rudolfin Aviopuoliso Emilia Josefiina (Fiinu)  Henriksson S.19.05.1876 K. 01.01.1924 Emilialla oli Kukkakauppa- ja seppelsitomo 1914-1918 ensin Hämeenkatu 10 Tampere ja myöhemmin Hämeenkatu 6:ssa.

Kaarlon ja Emilian Lapset:

• Julia Elviira Heiniö S.25.05.1896 K1991
• Kaarlo Artturi Heiniä S. 05.10.1898 K 14.05.1973
• Elis Rudolf Heiniö 12.05.1900 K1936
• Ester Gabriella Heiniö S.1902 K1903
• Kaarlo (Kalle) Gabriel Heiniö S1903 K

Kustava Heikitytär Lundgren. Henriksson S.13.05.1841 Lammi K.05.10.1916 Tampere  esivanhemmat:

Perhe 87

Antti Johaninpoika Helisevä S ? K Lammi Aviopuoliso:Liisa Gustavsdotter Helisevä Lapset

• Heikki Antinpoika Helisevä S1805 Gammal Gård Lammi

Perhe 88

Heikki Antinpoika Helisevä S1805 Gammal Gård Lammi. Aviopuoliso:Hedvik Juhontytär Helisevä S.1803 K.01.06.1863. Hedvikin Vanhemmat: Juho Antinpoika S. 1775. ja Eeva Eriksdotter S. 1778 K.Lapset Heikki ja Hedvik:

• Kustaava Heikintytär os. Helisevä Lundgren, Henriksson S 13.05.1841Lammi  K. 05.10.1916 Tampere
• Juho Kustaa Heikinpoika Helisevä S1828 K Lammi
• Eeva Maria Heikintytär Henriksson S1832 K 1897 Lammi
• Heta Kaisa Helisevä S 1834 K Lammi
• Erika Heikintytär Helisevä S1838Lammi

Kustaava Heikintytär os. Helisevä Lundgren, Henriksson S 13.05.1841Lammi  K. 05.10.1916 Tampere

 Perhe 89

Kaarlo (Carl )Henrik Henriksson  S.01.10.1847 Kangasala K. 29.01.1908 Tampere äidin sukujuuret: Maria Christina (Maja Stina) Kallentytär Klemola, Perheestä 79 esivanhemmat:

Isoisän isä 21 sukupolven takaa

Hartman S. 1202-1322 K Turku, Kauppias Porvari.

Fredrik ja Jakob Fresen isän nimeä ei tunneta. Sen sijaan heidän isoisänsä oli varsin todennäköisesti se Arnika Frese, joka yhdessä Jakob Garpin kanssa valvoi piispa Henricus Hartmannin kuolinpesää. Seuraaja Johannes Petri julisti heidät pannaan, koska he olivat vastustaneet paavin tyhjennysoikeutta, mutta testamentin valvojat saivat paavin kumoamaan pannapäätöksen todettuaan, ettei paavin perintöoikeus ulottunut hautauskustannuksiin, isänperintöön, palvelusväen palkkasaataviin eikä tuomiokirkolle annettuihin lahjoihin.

Birgit Klockars on osoittanut (s. 97-108), että tuomiokirkko sai Yrjänän alttarille annetut lahjoitukset takaisin, joten myös sisarusten perijät ovat ilmeisesti onnistuneet suojelemaan isän perintönsä. Arnika Fresen nimi kytkeytyy läheisemmin kuin Jakob Garpin nimi Henrik Hartmanninpoikaan, sillä Arnika mainitaan välittömästi piispan nimen edellä P. Yrjänän alttarin lahjoittajien joukossa, joten hän ilmeisesti on ollut naimisissa piispan sisaren kanssa, ja Jakob Garp on silloin ollut piispan palvelija.

Tapio Vähäkangas: Tuomiorovasti Hans Petrin syntyperä ja perilliset. Genos 51(1980), s. 73-87. Aviopuoliso.NN S- 1202-1322.Lapset:

• NN Hartmansdotter S.1325-1357 K
• Henricus II Harmanni S.1237-1367 K.

Perhe 90

• NN Hartmansdotter S.1325-1357 K Aviopuoliso Arnika Frese(Vrese) S Ennen 1350 K Kauppias Porvari.

  Fredrik ja Jakob Fresen isän nimeä ei tunneta. Sen sijaan heidän isoisänsä oli varsin todennäköisesti se Arnika Frese, joka yhdessä Jakob Garpin kanssa valvoi piispa Henricus Hartmannin kuolinpesää. Seuraaja Johannes Petri julisti heidät pannaan, koska he olivat vastustaneet paavin tyhjennysoikeutta, mutta testamentin valvojat saivat paavin kumoamaan pannapäätöksen todettuaan, ettei paavin perintöoikeus ulottunut hautauskustannuksiin, isänperintöön, palvelusväen palkkasaataviin eikä tuomiokirkolle annettuihin lahjoihin. Birgit Klockars on osoittanut (s. 97-108), että tuomiokirkko sai Yrjänän alttarille annetut lahjoitukset takaisin, joten myös sisarusten perijät ovat ilmeisesti onnistuneet suojelemaan isän perintönsä. Arnika Fresen nimi kytkeytyy läheisemmin kuin Jakob Garpin nimi Henrik Hartmanninpoikaan, sillä Arnika mainitaan välittömästi piispan nimen edellä P. Yrjänän alttarin lahjoittajien joukossa, joten hän ilmeisesti on ollut naimisissa piispan sisaren kanssa, ja Jakob Garp on silloin ollut piispan palvelija.

  Tapio Vähäkangas: Tuomiorovasti Hans Petrin syntyperä ja perilliset. Genos 51(1980), s. 73-87. Lapset:

• Jacob Frese S.1390 Åbo Turku K.1455 Reval Estonia
• Fredrik Vrese S1360-1392 K1454 Turku
• NN Arnikasdotter Frese S.1360-1362

Perhe 91

NN Arnikasdotter Frese S.1360-1362 Aviopuoliso:NN. Stoltefoth S.1320-1362 K.Taivassalon kirkkoherra Helvik Stoltefothin isä. Tuntematon. Lapset:

• Helvik Stontenfoth n. 1367 Taivassalo K

Perhe 92

Helvik Stontenfoth n. 1367 Taivassalo K Taivassalon kirkkoherra.Kirkkoherra oli katoliselta ajalta. Helvik Stoltefoth luovutti 12.3.1413 kaiken perintöosuutensa Pernajan Torsbyssä Olof Bengtssonille, ”ystävälleen ja vävylleen”. Stoltefotin sukutaulussa Kerstin on merkitty Helvikin tyttäreksi. Anrep: Olof, till Munkeby i Finland. Gift med Kjerstin; dotter af Herr Helwik i Töfsala, som i vapnet förde tre hvita böljor (kolme valkoista aaltoa) och en stjerna deröfver i blått fält (joiden yläpuolella tähti sinisessä kentässä), och gaf denna sin måg (vävy) hälften i Kulla gård i Pyttis socken och Wiborgs län.

Katolisen ajan papit elivät selibaatissa, mistä huolimatta tunnetaan kertomuksia heidän aviottomista lapsistaan. Pappien aviottomilla lapsilla ei ollut perintöoikeutta ja ehkä Helvik, naittamalla tyttärensä ja lahjoittamalla omaisuutensa aatelismiehelle, takasi että perintö pysyi suvussa. (Aviopuoliso NN. S.1330-1388. Lapset) ?? Aviopuoliso tuskin oli mahdollinen katoliselle kirkkoherralle. Kerstin Stoltefothia on myös ehdotettu Helvikin sisareksi, mikä tuntuu todennäköisemmältä .

Perhe 93

Kestin Stoltefoth S.noin 1388 jälk.Taivassalo K. 21.05.1413 Pernaja .

Taivassalon kirkkoherran ja P. Yrjänän prebendaatin Helvik Stoltefotin tuomiokirkolle tekemien lahjoitusten yhteydessä Fredrik ja Jakob Frese osoittautuvat lahjoittajan lähimmiksi sukulaisiksi (REA 360, 361, 377, 381; Olav Ahlbäck, Helvig Stoltefots själagåva 1418, HTF 1968, s. 75; Birgit Klockars, Biskop Henrik Hartmansson och andra donatorer till S:t Görans altare, HTF 1968, s. 102-108), vaikka Helvikillä tiedetään olleen sisarkin, jonka aviomies oli Dufva-suvun kantaisä Olof Pentinpoika (FMU 1396). Hän ei ollut täyssisar, koska Fresen veljekset olivat sukumaahan nähden lähempiä sukulaisia kuin oma sisar.Tapio Vähäkangas: Tuomiorovasti Hans Petrin syntyperä ja perilliset. Genos 51(1980), s. 73-87.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001343_00044#?c=&m=&am&m=&s=&cv=43&xywh=1238%2C2712%2C1414%2C724 ja https://runeberg.org/frfinl/0093.html  Tytär tai sisar/ sukupuu jatkuu.  Kestinin aviopuoliso:Olov Bengtsson Dufva Till Munkeby S.1389 Munkkala Munkeby Porvoo. K.Linkit kertovat Dufvan sukujuurista   https://www.adelsvapen.com/genealogi/Dufva_i_Finland_nr_95  ja https://runeberg.org/frfinl/0092.html sekä https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17680  ,http://www.digiarkisto.org/phpBB3/viewtopic.php?t=1597  

Hänen vanhempansa olivat Bengt Dufva S.1363 K. ja Ingrid Olofsdotter Tavast S 1367 Mynämäki K 1455 Munkkala Porvoo. "Omisti herra Olof Tawastin tyttären, hänen nimensä on ollut Ingrid".Omisti Munkkalan Porvoossa.

Lapset Kerstin ja Olov:

• Bengt Olofsson till Munkeby S.1410-1412  Munkkala Porvoo K.

Perhe 94

Bengt Olofsson till Munkeby S.1410-1412  Munkkala Porvoo K. Gift med Catharina Danske, som i vapnet förde två svarta hästskor på en vit snedbjälke, dotter till Henrik Persson, till Dönsby, och Anna Persdotter, till Veiby. Aviopuoliso:Katarina Henriksdotter Danske S 1425 Munkkala Porvoo. K. https://runeberg.org/frfinl/0093.html. Katarinan vanhemmat : Henrik Persson Danske till Dönsby s 1398 Munkeby Porvoo K 1470 Dönsby Karjaa ja Anna Pedesrdotter till Veiby S.1409 Munkeby Porvoo K

I sitt vapen förde hon 2 svarta hästsko på en vit snedbjälke Dotter till Henrik Persson till Dönsbyn och Anna Persdotter till Veiby

Barn: Henrik Benktsson Jakob Benktsson Brita gift med Jakob Lydekesson i Borgå Katarina barnlös gift med Olof Bodebek i Pyttis socken som 1450 av kung vIII fick frälse på sitt gods Nils Benktsson välbördig man levde 1488 Margareta gift med Matts Frille, uradel till Viborgs gård eller Frillans i Bjärnå socken, han nämnes 1477. Ragnhild gift med Nils Olofsson (Ållongren i Finland nr 11) till Pepot i Borgå. Cecilia gift med domhavaren Sigfrid Andersson Rålamb friherre nr. 59. Lapset Bengt ja Katarina:

• Ranghild Bentgsdotter till Munkeby ( Dufva i Finland) S.1445 Porvoo K. Porvoo
• Margareta Bentgdotter (Dufva i Finland ) S 1445 Munkkala Porvoo K. Viborgs gård Perniö
• Henric Bentgsson Dufva i Finland  S1445 Munkby Porvoo K. 1535 Häihä Boe gård Porvoo
• Jacob Bengtsson Duvfa i Finland Till Näset S1445 Porvoo 1532 Porvoo
• Brita Bengtsdotter Dufva i Finland S1445 Porvoo K 1480 Porvoo
• Nils Bengtsson Dufva i Finland S1447 Munkkala Porvoo K.1495 Munkkala Porvoo
• Cecilia Bengtsdotter Dufva S.1475 K.1563 Hamre Norrala Hälsingland Sverige
• Catharina Bengtsdotter Dufva S.1430-1480 K

http://www.digiarkisto.org/phpBB3/viewtopic.php?t=1597  Dufvan-suku linkki.

Seuraavassa samoja sukujuuria Äitini äidin sukutaulussa, joista olen kirjoittanut myös siihen sukutauluun.: https://sukujuuret.vuodatus.net/sivut/esivanhemipiani-aidin-aidin-sukuhaarat

Perhe 95

Margareta Bentgdotter (Dufva i Finland ) S 1445 Munkkala Porvoo K. Viborgs gård Perniö. Aviopuoliso Matts Frille till Haapaniemi S.1375-1435 K. Turku Äldre svenska frälsesläkter 1:3 s. 227-234.

Matts Frille till Frillans eller Viborgs gård i Bjärnå socken. Landssyneman i Bjärnå 1477 (17). Skref sig enligt gamla släktböcker äfven till Haapaniemi i Kisko. Afstod sin andel i Tyko i Bjärnå till Magnus Frille, före 1500 (18).

— Gift med Margareta Benktsdotter (Dufva i Finland, n:r 95). Hon kallades »hustru Mariet i Viborg" (25). Lapset:

• Kerstin Mattson Frille S.1452-1515 K
• Frille Mattsson S.1450-1510 K.1530
• Birgitta Mattsdotter Frille S.1450-1510  Yhdistyy Perhe 97
• Valborg i Rådkila Ingo S 1450-1510
• Anna Mattsdotter Frille S.1505 K

Perhe 96

Matts Frille till Haapaniemi S.1375-1435 K. Turku Äldre svenska frälsesläkter 1:3 s. 227-234.: 

Hakon Stamfader Äldre Frille S1282 K.Tönder Denmark Tanska Aviopuoliso NN. Lapset:

• Frellav Hakonson Frille S.1312 Tönder MunciMuncipality Syddanmark Tanska K 1363

Perhe 97

Frellav Hakonson Frille S.1312 Tönder MunciMuncipality Syddanmark Tanska K 1363. Dansk medeltidsätt, hvars stamfader Freilav Hakonsen år 1334 blef adlad af hertig Valdemar. Dansk medeltidsätt, hvars stamfader Freilav Hakonsen år 1334 blef adlad af hertig Valdemar. Dansk medeltidsätt, hvars stamfader Freilav Hakonsen år 1334 blef adlad af hertig Valdemar. https://runeberg.org/frfinl/0140.html Aviopuoliso:NN Djäkn S. noin 1285 K.Denmark Tanska Lapset:

• Håkan Frellavson Frille S1345 Denmark Tanska K1408 jälk. Denmark Tanska
• Kristiern Frellavson Frille S.1350 Denmark K20.01.1418 Ribe Denmark Tanska
• Nils Frellavson Frille S.1320 jälk. K1369 jälk.

Perhe 98

NN Djäkn S. noin 1285 K.Denmark Tanska vanhemmat:

Mårten Abrahamsson Djäkn S. 1279 K. 1333.

Anteckningar om personen
Djäkn, Jakob Abrahamssonin suku on keskaikainen rälssisuku joka luultavasti on tullut suomeen Baltiasta. Suvun kantaisä Abraham voi mahdollisesta olla sama henkilö kuin ”Domherr Abraham” Tallinnassa 1344. Ne jotka mainitaan suomessa 1300-luvun loppupuolelle, ovat Abrahamin pojat Jakob ja Mårten. Vaakuna: Oksa tai pölkky ja lehtiä, kaksi lehtiä yläpuolelle, yksi lehti alapuolella.

Jakob Abrahamsson, tai Jeppe Djäkn, mainitaan ensimmäistä kertaa 1377. Hän oli silloin voutina Turun linnassa. Hänet nimitetään 29.8.1386 Suomen laamanniksi. Kuningas Albrekt antaa 21.6.1387 hänelle tehtäväksi kuninkaan puolesta hoitaa Bo Jonssonin (Grip, vanhempi suku) aikaisemmat läänit. Hän piti läänit Suomessa ja hallitsi myöhemmin myös Östhammarin linna ja lääni. Hänet mainitaan 17.6.1395 yhdestä kuningattaren miehistä kuningas Albrektin vapautumisen yhteydessä. Hän asuu 1398 ilmeisesti Lübeckissä missä hän laatii testamenttinsa. Hän vierailee Suomessa 1402 mutta asettuu asumaan Tallinaan. Hän elossa vielä 13.6.1406 mutta oli jo kuollut 21.6.1412. Hänen ensimmäinen vaimo oli Katarina Haraldsdotter, Harald Larssonin (kala vinosti) tytär. Katarinan perintöjako pideltiin 6.6.1386. Hänen toisen vaimon nimi oli Helena. Hänet mainitaan 1401-1414. Jakobilla oli kolme tytärtä ja yksi poikaa.

Mårten Abrahamsson mainitaan 1379 Kemiön pitäjässä Varsinais Suomessa. Hän oli voutina Satakunnassa 1391. Hän oli hengissä vielä 1423 ja sanotaan silloin aseenkantajaksi. Hän oli naimisissa Ragnhild Olofsdotterin kanssa, Olof Jönssonin, eli Olof Tawastin, tytär. Hänellä oli kolme tytärtä ja kaksi poikaa.

köpte ett gods Paloniemi1392, Yläne1 Var bosatt på ett frälsegods, som indrogs till kronan, emedan det var sammanslaget af tvänne gamla skattehemman.1405, Sauvo1 Deathbef 14331

Mårten Abrahaminpoika mainitaan ensimmäisen kerran 1379 Kemiössä. Satakunnassa hän oli alivoutina 1391. Viimeisen kerran Mårten mainittiin 1423 ja silloin hän nimitti itseään asemieheksi. Mårten ja ja hänen vaimonsa Ragnhild Olofintytär (Tavastien keskiaikaista sukua), omistivat maata Satakunnan Yläneellä, Varsinais-Suomen Kemiössä, Piikkiössä sekä Sauvossa, jossa he nähtävästi asuivat. Sauvon rälssitila tuomittiin palautettavaksi verolle 1405 oikaisukäräjillä, koska se oli yhdistetty kahdesta verotilasta. Se lienee taas muutamassa vuodessa muuntunut rälssitilaksi, kuten kai useimmiten kävi.

Ragnhild lahjoitti 1423 miehensä suostumuksella Piikkiön Rungon kylän perintötilansa Turun tuomiokirkon Pyhän Ruumiin ja Pyhän Birgitan alttareille. Ragnhildin isä oli rälssimies, vouti Olof Jönsinpoika Tavast ja hänen veljensä piispa Maunu II Tavast, Magnus Olai, joka oli perustanut edellä mainitun Pyhän Ruumiin alttarin 1421. Olof Jönsinpoika Tavast oli ollut läänitysherra Bo Joninpoika Gripin vouti, johon olivat palvelussuhteessa myös Mårtenin oletettu veli Jakob ja todennäköisesti Mårtenkin itsekin. Oletettavasti Mårten siis löysi vaimonsa kollegan tyttärestä.

Mårtenin oletettu veli oli Jakob, Jeppe Abrahaminpoika Diekn, se kuuluisa Turun linnan vouti ja linnapäällikkö, jonka kotimainen rälssi halusi Suomen laamanniksi Bo Joninpoika Gripin kuoleman jälkeen. Veli Jakob oli ensimmäisessä avioliitossa ruotsalaisen laamannintyttären Katarina Haraldintyttären kanssa, joka oli Itä-Göötanmaalta, kuten Jakobin työnantaja drotsi Bo Joninpoika Gripkin. Bo Joninpoika oli saanut Suomen läänityksekseen vuoteen 1375 mennessä, joten on mahdollista, että veljekset olivat tulleet Ruotsista Bo Joninpojan luottohenkilöinä. Tämän puolesta puhuvat myös vuosiluvut: Mårten mainittiin ensimmäisen kerran 1379 Kemiössä ja Jakob 1377 voutina Turun linnassa.

Koska veli Jakob myöhemmin siirtyi Balttiaan, on toisen, vähän keinotekoisen, teorian mukaan ajateltu suvun olleen sieltä kotoisinkin. Tämän jälkimmäisen teorian mukaan olisi veljesten esi-isä ollut eräs ritari Jakob Abrahaminpoika, tanskalaisten päällikkö Räävelissä 1259. Välipolvena olisi ollut ”Dom-herre Abraham” Räävelistä 1344, ruots. domherre, tuomiokapitulin jäsen. Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Dj%C3%A4kn_(suku),ja    https://sv.wikipedia.org/wiki/Dj%C3%A4kn_(Jakob_Abrahamssons_%C3%A4tt)  ja https://sv.wikipedia.org/wiki/Dj%C3%A4kn_(Jakob_Abrahamssons_%C3%A4tt) sekä https://runeberg.org/frfinl/0140.html 

Aviopuoliso Ranghild Olofsdotter Tavast S.noin 1220 K noin 1334.  https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/TAWAST Olen kirjoittanut artikkelin myös Tavast -suvusta, linkki siihen:https://sukujuuret.vuodatus.net/lue/2023/12/tavast-suku ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Tawast Lapset

• NN Djäkn S. noin 1285 K.Denmark Tanska  Perheestä 93

Perhe 99

Kristiern Frellavson Frille S.1350 Denmark K20.01.1418 Ribe Denmark Tanska tanskan aatelia, Ribehusin vouti 1382; sai 1408 todistuksen Riben pormestarilta ja raadilta, että hän oli syntyisin kunnon ritarista ja huovista; kuoli 20.1.1418, haudattu Riben tuomiokirkkoon.¹ - 1. Aviopuoliso N.N.¹ - 2. Aviopuoliso Ermegaard Eggartintytär Altena, vanhaa holsteinilaista sukua ³, jonka jälkeen perinnönjako pidettiin 1460. Lapset: Kristiern ja NN:

• Hilleborg Kristiernsdotter Frille S.1380 Ribe Denmark Tanska K. 1418
• Håkan Kristiernsson Frille S.1380 Vestern Denmark K. 1439  Turku
• Claus Kristiernsson Frille S. 1355-1389 K.25.02.1455
• Frellav Kristiernssen Frille S 1352-1414 K.
• Lapset Kristiern ja Emegaard:
• Eggert Chritiersson Frille S.1382 Ribe Denmarka Tanska
• Taleke Kristiernsdotter Frille S.1390 K. 1415 jälk.
• Johan Kristiernsson Frille S.1363-1411 K.1474

Perhe 100

Håkan Kristiernsson Frille S.1380 Vestern Denmark K. 1439  Turku. Syntynyt Tanskassa; kihlakunnan tuomari Halikon kihlakunnassa 1410, maaoikeuden jäsen Turussa 1415, antoi 1425 veljelleen herra Klaulle valtuuden jakaa perintöomaisuus isovanhempiensa jälkeen Tanskassa, pysyen itse Suomessa; sinettitodistaja Kemiössä 1432 ja Turussa 1433, kihlakunnan tuomari ja maaoikeuden jäsen vielä 1434, kuollut ennen 1442 ja haudattu Pyhän ruumiin kuoriin Turun tuomiokirkkoon, jolle hän itsensä ja vaimonsa leposijasta ja heidän sekä heidän isovanhempiensa sielujen pelastukseksi, lahjoitti Rugnolan tilan Kemiön pitäjästä.Aviopuoliso: NN Mårtensdottern Djäkn S.1365-1395 Lauko K.1442 jälk.Lapset:

• Christiern Håkansson Frille S.1400 K.01.08.1472
• Frille Håkansson S.1400 K.1457
• Margit Håkansdotter Frille S.1385-1435
• Magnus Håkansson Frille S.1375-1435 K1472
• Karin Håkansdotter Frille S.1377-1437 K.1472 Ulvila
• Matts Frille till Haapaniemo S.1375-1435 K.
• Ingeborg Håkansdotter Frille S.1385-1413 K 1443  jälkeen Ulvila

Perhe 101

Birgitta Mattsdotter Frille S.1450-1510 Perheestä 91  Aviopuoliso :Jacob  Olofsson till Bollstad (Stubbe ) S.noin 1450 K.Noin 1541. https://juhansuku.blogspot.com/2007/09/inkoon-nimismies-jeppe.html Lapset:

• Margareta Jacobsdotter Stubbe1515 Bollstad Inkoo
• Olavi Jaakonpoika Stubbe till Bollstad S.1465-1515 Inkoo K. 1584 Inkoo

Perhe 102

Jacob  Olofsson till Bollstad (Stubbe ) S.noin 1450 K.Noin 1541.esivanhemmat:

Jeppe Olofsson Stubbe S1389-1439 K1479

Jeppe Olofsson, Baijerin kuninkaan Christopherin aateloima 1444 8.10. "St Laurentii Day". Oli vuonna 1471 Raaseporin (1) Nimismiesja vouti Inkoon pitäjässä, vuoteen 1479 asti, jolloin hän tarjoutui ostamaan isältään koko perimän omaisuuden, joka oli neljä verotonta tilaa Bollstadissa (2). Inkoon kunnassa 1472 pidetyssä lakiasäätävässä kokouksessa vahvistettiin vaihto, jonka hän teki Raaseporin läänin päällikön Björn Ragvaldssonin kanssa, jolle hän oli luovuttanut kotitilan Torpin, vastineeksi 3/4 markan verosta Bollstadissa ( 2). -- Antoi vaimolleen Kristinille testamentissaan kolme uutta niittyä Långvikissa vuonna 1479. Poika Olof sai koko erän päälle kolmen talven varsan. 

Jully Ramsay -- Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden: "Stubbe. Bollstad-släkten. Adlad 1444 10/8.

"Kaikille kunnon miehille, jotka tämän kirjeen näkevät, ilmoitan minä Joppe Olavinpoika, talonpoika Inkoon pitäjästä, viime hetkinäni antaneeni vaimolleni Kristiinalle ja lapsilleni ikuisiksi ajoiksi jakamattoman maan ja talon, jotka minä itse isäni kuoleman jälkeen, Jumala hänen sieluaan armahtakoon, olen ostanut ja hankkinut, ensinnäkin 2 1/4 veromarkkaa maata, samoin kolme uutta niittyä, yksi Långvikissä, yksi Godesbölessä, jotka kutsutaan Hinzen niityiksi, ja kolmas, Spangensuon niitty, jakamattomana; ja toisista niityistä hän omistaa osan peltojen suhteessa. Samoin annan mainitulle Kristiinalle ja hänen lapsilleen päällysvaatteita, jotka on käsitelty talilla[?], ja annan pojalleni Olaville kolmitalvisen varsan. Nämä edellämainitut olen suonut ja antanut hänelle jakamattomina nautittavaksi ja käytettäväksi hänen lastensa kanssa, ja pyydän kaikkia kunnon miehiä, jotka käyttäytyvät lain ja oikeuden mukaan, että he Jumalan ja minun onnettomien rukousteni takia auttaisivat häntä niin kuin oikein on, saadakseen palkkansa kaikkivaltiaalta Jumalalta, joka kaikki hyvät teot armollisesti palkitsee. Ja tämän kirjeen varmemmaksi vakuudeksi ja paremmaksi varjelukseksi painan sinettini tämän kirjeen selkäpuolelle, ja kirje on kirjoitettu Herran vuonna 1479 edellä mainitussa Inkoon pitäjässä; ja vielä varmemmaksi vakuudeksi ja todistukseksi otan rippi-isäni herra Ragvaldin, Mikko Grotten ja Olavi-leipurin todistajiksi, jos Jumala suvaitsee kutsua minut." (Suomen historian dokumentteja I. Otava, Helsinki 1968, kohta 101, s. 136-137).

Aviopuoliso: Kristin S1389-1439 K. 1479. Lapset:

• Olof Jacobsson till  Bollstad  S1414-1444 K1515    Jacob Olofsson till Bollstad

Perhe 103

Olof Jacobsson till Bollstad  S1414-1444 K1515

Olof Jakobsson (Tab 1), Bollstadiin Inkoon pitäjään. Vuonna 1457 hän osallistui heidän kanssaan "Degerössä" järjestettävään lainsäädäntökokoukseen Hästholmenista ja "sen ympärillä olevista kalastusvesistä" (3). Sai hallinnan vuonna 1495 Grottebackan maakaupalla ja vuonna 1501 maalla Bredslättissä, Inkoossa Siggbölessä ja Degerbyn kappeliseurakunnan Strandissa. Hän oli elossa vielä vuonna 1513 1/8, jolloin kuvernööri myönsi hänelle oikeuden periä itse kruununkorot tilaltaan Ytterbollstadista ja Öfverbollstadista, myös asunnoista Bredslättissä ja Siggebölessä sekä Stubböleen Degerbyssä (2) . 

Aviopuoliso: Kadrin S.1385-1445 K.Lapset:

• Jacob Olofsson till Bollstad ( Stubbe)  S1450 K.1541 Bollstad Inkoo
• Olof Olofsson till Långstrand S.1420-1480
• Margateta Olofsdotter till Bollstad S1420-1480 K 1539
• Christina Olofsdotter Stubbe till Bollstad S1430-1490 K.1535

Perhe 104 Perhe 101 yhdistyy

Birgitta Mattsdotter Frille S.1450-1510 Perheestä 91  Aviopuoliso :Jacob  Olofsson till Bollstad (Stubbe ) S.noin 1450 K.Noin 1541. https://juhansuku.blogspot.com/2007/09/inkoon-nimismies-jeppe.html Lapset:

• Margareta Jacobsdotter Stubbe1515 Bollstad Inkoo
• Olavi Jaakonpoika Stubbe till Bollstad S.1465-1515 Inkoo K. 1584 Inkoo

Perhe 105

Olavi Jaakonpoika Stubbe till Bollstad S.1465-1515 Inkoo K. 1584 Inkoo. Aviopuoliso

Taulu IV. Olof Jakobsson (tab. III), Bollstadiin Inkoon pitäjään. Raaseporin läänin komentaja 1560-1582. Teki aatelista ratsupalvelua Bollstadille ja vuodesta 1572 toi ensimmäisen vaimonsa tilalle, Tavastehuksen pitäjän Kirstulassa. d. ennen 1584 22/9, jolloin lapset pitivät sisarusvuoroja (5). - Naimisissa 1. Ingeborg Henriksdotterin kanssa ennen vuotta 1569, ulosottomies Henrik Jönssonin ja Dorotea Kristiernsdotterin tytär. ensimmäisessä avioliitossaan sekä ulosottomiehen Peder Swensken tytärpuoli; 2. Anna Gregersdotterin (Silfverpatron), rälssimies Grels Jönssonin (Silfverpatron), Sjundeån sheriffin, ja Margareta Boijen (Gennäs, nro 16) tyttären kanssa. 
Vuonna 1584 hän sai Olof Jakobssonin perinnön aikana puolet af Maakilasta Kimito ja Inkoon pitäjän Bredslättistä. Teki leskenä aatelista ratsupalvelua  vuonna 1601 11/2 verotonta maasta Tjusterbyssä Sjundeån seurakunnassa. Lapset: 1. Jakob Olofsson Bollstadille, ulosottomies, k. 1599. Tab. V

Aviopuoliso:1. Ingeborg Henriksdotter Garp S.1483-1515K. 1569 2.Anna Grelsdotter Silverpatron S.1485 Tjusterbo Siuntio K.1564 Pohja Lapset: Olavi ja Ingeborg

• Jacob Olofsson till Bollstad Stubbe S.1520 Vekkjärvi Porvoo K 1599 Viipuri
• Olof Olofsson Stubbe S.1490-1550
• Beata Olofsdotter Stubbe S.1490-1550
• Brita Olofsdotte Stubbe S.1490-1550
• Dordi Olofsdotter Stubb S.1490-1550
• Henricus Olai Rödh S.1492-1552
• Lapset Olavi ja Anna
• Ingeborg Olofsdotter Subbe S.1476-1596

. Ingeborg Henriksdotter Garp S.1483-1515K. 1569 Esivanhemmat:

Perhe 106

Andris Andrisson af Bolstaholm S1270 Geta Åland K.Aviopuoliso: Margareta till Dalkarby S1270 Dalkarby Turku K. 1330 jälk. Lapset:

• Jaakko Andreaanpoika S.1300 Bolstaholm Åland K. 1347 Åland
• Stigulf Stigolphus Adrisson S1275-1339

Perhe 107

Jakob  Andrissason  S.1300 Bolstaholm Åland K. 1347 Åland.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Jakob_Andrissanpoika Linkki Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset:  https://web.archive.org/web/20071026220651/http://www.genealogia.fi/vsk/44/v35-77.pdf  ,  https://www.juhasinivaara.fi/ralssis/kurki.htm    

Jakob Andrissanpoika eli Jaakko Andreaanpoika toimi laamannina Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Vanhin kirjallinen merkintä hänestä löytyy tammikuulta 1331, jolloin Jaakko ripusti Kokemäenjoella sinettinsä Klaus Pentinpojan panttikirjeeseen Satakunnan maakunnan ja Turun linnanpäällikön sinettien rinnalle.

Toukokuun 30. päivänä 1344 Jaakko (nyt patronyymillä Maunonpoika), joka sanoo olevansa ”legifer in Finlandia”, ilmoittaa olleensa Ulvilassa todistajana eräässä tiluskaupan vahvistuksessa. Vajaa kolme vuotta myöhemmin 11. maaliskuuta 1347 hän täydentää ja korjaa aikaisempaa ilmoitustaan selittämällä, ettei hän ollut ko asiassa maanluovutuksen todistajana (vidhaerwaroman), vaan ”meidän lakiemme mukaan” toisena maanluovutuksen välimiehenä. Tällä kertaa Jaakko käyttää titteliä ”legifer parcium orientalium iuris finnonici”. Hänen isännimensä on nyt Andreas, joka on ollut hänen sinetissään jo 1344.

Jaakon 1347 käyttämä titteli on suomeksi ”sen Itämaan osan laamanni, joka kuuluu suomalaisen oikeuden piiriin”. Tästä voi päätellä, että ”suomalainen oikeus” käsitettiin vastakohtana ”ruotsalaiselle” tai ”Helsinglandin oikeudelle”. Siten Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa toimi erityinen laamanni niillä alueilla, missä vielä monissa asioissa noudatettiin suomalaista tapaoikeutta, joka on ollut jonkin verran erilaista alun perin, mutta 1300-luvulla kaiketi jo niin samankaltaista, että sama laamanni on voinut toimia kummassakin. ”Suomalaisen lain” rinnalla oli voimassa maanlain yleistymiseen asti ruotsalaisten uudisasukkaiden oikeus.

Jaakko toimi laamannina murroskautena ennen siirtymistä yksinomaan ruotsalaiseen lainkäyttöön. Tästä voi päätellä hänen olevan suomalainen tai ainakin suomalaisiin tapoihin perehtynyt. Hän omisti Ahvenanmaan Getassa yhden bolin kokoisen tilan, jonka hän vaihtoi piispa Pentin kanssa jolloinkin tämän virkakaudella 1321-38 Ulvilan Sunniemeen ja Toukariin. Tässsä yhteydessä hän myös ilmoitti, että hänen veljensä oli Kokemäen kirkkoherra Stigulf ja tämän veljiä – itse asiassa velipuolia – ahvenanmaalaiset rälssimiehet ja voudit Niilo ja Sigurd, jotka olivat Maunu Byskallen ja Dalkarbyn Margaretan poikia. Veljekset Stigulf ja Jaakko ilmoittivat molemmat olevansa Kokemäeltä (de Kumo). Tämä ilmenee heidän sinetistään. Stigulfin kohdalla ilmoitus on helposti ymmärrettävä, koska hän oli Kokemäen kirkkoherra, ja varsin todennäköisesti Jaakkokin on halunnut sinetillään ilmaista pääasiallisen asuinpaikkansa, josta käsin hän on hoitanut oikeudellisia tehtäviään.

1353 Maunu Jaakonpojan kirje antaa viitteen siitä, että tämän isä Jaakko Andreaanpoika oli jo kuollut.

Jaakon veli Stigulf (Stigolphus Andrisson) oli Kokemäen ensimmäinen nimeltä tunnettu kirkkoherra. Hänestä on maininta 1321 ja 1338. Yhden teorian mukaan Ulvila olisi saanut nimensä hänen mukaansa. Satakunnan keskiaikaisesta papistosta rälssimiehiä oli neljä hänen lisäkseen. Stigulf oli myös kanunki eli kaniikki ja Turun tuomiokapitulin jäsen. Jakob Andrissanpojan vanhemmat olivat ahvenanmaalaiset Anders av Bolstaholm sekä laajoja maita omistanut Dalkarbyn Margareta.

Aviopuoliso: NN Lapset:

• Magnus Jacobsson S.1305-1319 K
• NN Jacobsdotter S.1305-1335 K Niemenpää Vanaja

Perhe 108

Magnus Jacobsson S.1305-1319 K

Lapset:

• Valborg Sunesdotter Ille S.1410 Vehmaa K.1463 jälk. Vehmaa
• Jeppe Sunesson Ille S.1420 jälk Tenhola K
• Anders Sunesson Ille S.1382-1442 Tenhola

Valtaneuvos Sune Sunesson Ille S.1360 Tenhola K.noin 1448  Vanhemmat:

Perhe 111

Sune Torgilsson Ille S.1295-1355 K.

• Kansallisbiografia Ille suku. Keskiaikainen Sune Sunenpojasta polveutuva suku kuului Suomen keskiajan merkittäviin rälssi- ja virkamiessukuihin. Yhden, naislinjaisen, sukuhaaran jälkeläiset kirjoitettiin 1625 ritarihuoneeseen nimellä Ille.
• Veljekset Olaf, Gregers ja (->) Sune Sunenpoika omistivat kukin osuuden isänperintöön Tenholan Heinälahdessa eli Prästkullassa. Heidän isäänsä Sunea ei lähteistä tunneta. (->) Eric Anthoni on olettanut, että hän olisi sama kuin 1414 mainittu Pirkkalassa ja Tyrvännössä maata omistanut (->) Sune Thorgilsinpoika, mutta (->) Jerker Eriksson on katsonut tämän varsin epätodennäköiseksi.
  • E. Anthoni, Den äldsta Illeätten // Historiallinen arkisto 52. 1947
  • E. Anthoni, Lagmannen Jeppe Perssons ätt // Genos 28. 1957
  • E. Anthoni, Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel. 1970
  • J. Eriksson, Till frågan om den äldsta Illeätten // Historisk tidskrift för Finland. 1978.)

Aviopuoliso: NN Påvelsdotter Höna S1295-1355 Pirkkala K.Hänen isänsä Påvel Höna Pirkkalasta S.ennen 1350 Lapset Sune ja NN:

• Valtaneuvos Sune Sunesson Ille S. 1350 K
• Olof Sunesson Ille S 1350- 1390 K. 11.06.1421
• Torgil Sunesson Ille S.1330-1390 K20.01.1450
• Greger Sunesson Ille S.1330-1390 K. 1423 jälk.
• NN Sunesdotter Ille S.1350-1380

Valtaneuvos Sune Sunesson Ille S.1360 Tenhola K.noin 1448  Jatkuu tyttärestä

Perhe 112

Valborg Sunesdotter Ille S.1410 Vehmaa K.1463 jälk. Vehmaa. Ille suku Laamanni Sune Sunenpojan tytär Valborg oli avioliitossa ensin erään Pederin kanssa, joka lienee sama kuin Perniön Melkkilää asunut rälssimies Peder Olofinpoika (mainitaan 1413 - 1430), koska Valborgin tytär Margareta Pederintytär asui myöhemmin Melkkilässä. Valborgin toinen aviomies oli (->) Bengt Mårteninpoika, joka toimi Sune Sunenpojan laamannin sijaisena 1448 ja joka todennäköisesti on samaistettava Raaseporissa voutina noin 1437 - 1442 olleen Bengt Mårteninpojan kanssa. Hänen vaakunatunnuksenaan oli pöllö. Sai 2.1.1463 perinnönjaossa isänsä perintönä osan Tenholan Prästkullaa, joka myöhemmin siirtyi Valborgin tyttärelle, Ingridille. Bengt oli Valborgin toinen puoliso, ensimmäinen oli ollut asemies Per Axelsson. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ille_nr_60  Aviopuoliso 1.Bengt Mårtensson S.1410 K 1451 2.Per Olofsson Mälkilä till Bjärnå S1368-1424 Bjernå Perniö. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ille_Jeppe_Perssons_%C3%A4tt Lapset Bengt Mårtensson ja Valborg:

• Ingrid Begntsdotter Ille S.1450 Päskulla Tenala K. 1538
• Mårten Bengtsson S.1417-1477K
• Hans Bengtsson S.1417-1477K.1483
• Lapset Valborg ja Per Olofsson
• Jeppe Pedersson Ille S.1430 Perniö K.1487 Lammi
• Arvid Pedersson Ille S.1415-1467 K
• Margareta Pedersdotter Mälkilä S.1436-1496 K

Perhe 113

Jeppe Pedersson Ille S.1430 Perniö K.1487 Lammi. Jeppe eli Jakob Pederinpoika Ille (K 1487), Etelä-Suomen laamanni .Käytti samaa vaakunatunnusta kuin Sune Sunenpoika, oikealle ojennettua haarniskoitua käsivartta lisättynä kädessä olevalla liljalla. Hänellä ja Märta Olafintytär Tavastilla oli ainakin kolme poikaa ja tytär. Pojista eli kauimmin asemies Sten Jakobinpoika (mainitaan 1509 - 1518), jolla oli sama vaakunatunnus kuin isällä. Hän nai laamanni (->) Knut Erikinpoika Kurjen tyttären Annan ja heidän tyttärestään Märtasta tuli käskynhaltija (->) Gustaf Gödekenpoika Fincken (K 1566) vaimo. Stenin sisar Valborg Jakobintytär oli aviossa laamanni (->) Henrik Steninpoika Renhuvudin kanssa.

Laamanni Jakob Pederinpojalla ja Märta Olafintyttärellä ei ollut miespuolisia jälkeläisiä enää kolmannessa polvessa.On varsin mahdollista, että laamanni Jeppe Pederinpoika on sama mies kuin Hämeen linnanvoutina 1462 - 1467 toiminut Jeppe eli Jakob Pederinpoika (mainitaan 1455 - 1471). Linnanvoudin vaakunatunnuksena tosin oli häränsarvi, mutta tunnuksia vaihdettiin, jos nai arvokkaammasta suvusta, kuten Jakob mentyään avioliittoon ritari (->) Olaf Tavastin (K 1460) tyttären kanssa. Tämä oli silloin hänen toinen avioliittonsa, koska häränsarven Jakobilla oli edellisestä neljä lasta, tyttäret Signhild ja Anna, sekä kaksi poikaa, Turun tuomiokapitulin kaniikki ja Isonkyrön kirkkoherra Ericus Jacobi (mainitaan 1471 - 1501) ja asemies Åke Jakobinpoika (mainitaan 1494 ja 1501 -1503), jolla oli vaakunassaan myös puhvelinsarvi. Suku näyttää sammuneen miehen puolelta Åke Jakobinpoikaan.

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ille_Jeppe_Perssons_%C3%A4tt

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/204

https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=14088

Aviopuolisot: 1. NN Engelbrektsdotter 1350-1456 K, 2.Metta Olofsdotter Tavast S1430 Sääksmäki K.1510 jälk. Lammi. Lapset Jeppe ja NN

• Anna Jeppesdotter S.1435-1479 K.
• Åke Jacobsson S.1435-1495 K.
• Erik Jacobsson S. 1435-1495 K
• Singhild Jacobsdotter S.1435-1495 K.
• Lapset Jeppe ja Metta :
• Valborg Jacobsdotter Ille S.1448 K1512
• Axel Jacobsson Ille S.1442-1502 K
• Olof Jacobsson S.1442-1502 K.
• Sten Jacobsson Ille S.1480 Porkkala Lammi K.1540 Porkkala Lammi

Perhe 114

Anna Jeppesdotter S.1435-1479 K.Aviopuoliso Arvid Olofsson till Hyvikkälä S.noin 1450 K. Marraskuu 1495.

Arvid Olofsson, "Vapaasukuinen mies" Arfwed Ollsson oli 1482 todistajana rajariidassa ja samana vuonna Arnd Oleffsson todisti Knuut Påssen lahjoituksen Kalvolasta (BFH I s. 58, FMU V 3949). Hollalan kihlakunnan tuomari ainakin 1483 kun Pälkäneen maakäräjillä 1483 tutkittiin Hauhon ja Kulsialan välisen rajan suuntaa ja kun hän oli Turun maanoikeuden lautakunnan jäsen lokakuussa 1488 kihlakunnantuomarien joukossa (FMU 4205-06, 4208, 4212).

Virka-aika todennäköisesti 1481-1498, koska hänen edeltäjänsä Hannu Pietarinpoika mainitaan virassa viimeksi 1481 ja seuraajansa vävy Krister Pederinpoika 1495. Turun tuomiorovasti Lauri Suurpää vahvisti Naantalissa 1490 erään luostarille tekemänsä lahjoituksen ja pyysi silloin "rakasta sukulaistaan" Arvid Olavinpoikaa sinetöimään kirjeen. Niin tapahtui, ja sinetti on säilynyt. Sen vaakunakilvessä on kuusisakarainen tähti ja kuunsirppi eli siis melkein sama kuvio kuin Vitikka Asserinpojan vaakunassa. Reunakirjoitus on s. a(r)vid o(l)a ffs'.(BFH I s. 58, FMU 3949.) Allekirjoitti yhtenä Viipurin puolustuksen päälliköistä 14.10.1495 avunpyyntökirjeen Ruotsiin (FMU 4627) Kaatunut luultavasti Viipurin puolustuksessa marraskuussa 1495. Lapset:

• Arvid Arvidsson Hyvikkälä S.1455-1513 K.1514
• Malin Arvidsdotter S.1455-1485 Hyvikkälä
• Valborg Arvidsdotter till Hyvikkälä S1455-1485 Hyvikkälä, Janakkala
• Anna Arvidsdotter S.1455-1515 Hyvikkälä K.1566 Hauho Kokkala

Arvid Olofsson till Hyvikkälä S.noin 1450 K. Marraskuu 1495 isovanhemmat: Yhdistyy Perhe 113

Perhe 115

Asser Torsten Hyvikkälä S.1385-1402 K Kaarin Andersdr Munck, pso Asser Torstensson Hauhon Hyvikkälän rälssitilan omistajat, antavat lokakuun 28.1407.(FMU 1257) tyttärensä Birgitan miehelle Trankerille Porsoon tilan ilman Papinniittyä. Epäilemättä kyseessä on ollut juuri Hauhon Porsoo.Aviopuoliso: Karin Anderdotter Munck S.1350-1402 K. Lapset:

• Anders Assersson till Kokkala S.1408 Hauho K 1454
• Olof Assersson till Hyvikkälä S.ennen 1439 K.
• Birgitta Assersdotter till Hyvikkälä S.1393-1453 K.
• Vitikka Assersson till Hyvikkälä S.1393-1453 K

Karin Andersdotter Munck S.1350-1402 K Isä: Anders Munck S.1330 Tanska.K.https://runeberg.org/tieto/8/0435.html

Anders Munck päätyi Hämeeseen vastarakennetun Hämeen linnan ansiosta. Kuningas Maunu Erikinpoika antoi hänelle suojelukirjan 24.3.1348. Todennäköisesti tanskalaisen aatelissuvun jäsen, tullut kuninkaan palvelukseen Hallannin Varbergiin. Lähde ennenjanyt.net.

Anders Munck. Kun kuningas Maunu Eerikinpoika valmisteli kevättalvella 1348 sotaretkeään Venäjälle, hän myönsi Skarassa 24.3.1348 eräälle Andreas MunchilIe täydellisen verovapauden tämän tilojen ja palveluskunnan puolesta (FMU 546). Sama Andreas Munch ilmestyy seuraavalla vuosikymmenellä esiin Suomen puolella. Nuori kuningas Eerik Maununpoika antoi hänelIe Inkoossa 28.8.1357 päiväämänsä kirjeen, jolla hän otti miehen väkineen ja tiloineen suojelukseensa käskien samalla Hämeen linnan päällikköä luovuttamaan hänelIe asevarustuksen, kymmenen markkaa rahaa ja kaiken muun linnasta hänelIe kuuluvan joka vuosi (FMU 667). Sekä vuoden 1348 että vuoden 1357 kirjeet ovat olleet 1586 Pernajan Sarvilahden kartanon arkistossa.

Sen omistajana oli ollut 1580-luvulla kuollut Matti Knuutinpoika (Creutz) Asser Torsteninpojan pojan tyttären vävy, joka oli nainut Andreas Munchin eli Anders Munchin jälkeläisen.(Sukujohdosta Eric Anthoni, Kring vår medeltidsgenealogiska forskning, bilaga l, Assersönernas ätt, som förde en stjärna och halvmåne, Societas Scientiarum Fennica, Arsbok Vuosikirja XXV: B:2 (1947)) Koska taas Munck on palvellut Hämeen linnassa, niin hän on luonnollisesti koettanut hankkia myös tiloja Hämeestä. Tuon ajan rälssikirjeet olivat vielä henkilökohtaisia eivätkä tilakohtaisia. Ne antoivat siis verovapauden kaikkiin ratsupalvelusta tekevän tiloihin. Matti Knuutinpojalla oli hallussaan Okerlassa lampuotitila, selvästi Hyvikkälän suvulta peritty, mutta tämä ei vielä todista sitä, että juuri Okerlan tila olisi ollut jo 1300-luvulla rälssiä. Ennemmin Munckilla oli hallussaan jo suvun päätila, Hyvikkälä, jossa hän asui ja josta käsin hän ja hänen miehensä suorittivat ase ja vartiopalvelun Hämeen linnaan. "

Tanskassa eli samoihin aikoihin ylhäisaatelinen Munk-suku, jonka jäsenistä jopa joku käytti etunimeä Anders. Samoin Asser Torsteninpojan kastenimeä esiintyy Tanskassa yleisesti.8 Mitään ei voi varmasti osoittaa, mutta saattaa kuvitella tanskalaisen Munk-suvun sivuhaaran jäsenen Andersin tulleen pohjois-Hallantiin Maunu Eerikinpojan palvelukseen Varbergin linnaan, seuranneen häntä Länsi-Göötanmaalle Skaraan ja sitten kesän 1348 Venäjän retkelle, jääneen Suomeen varuspalvelukseen Hämeen linnaan ja hankkineen Hauholta Hyvikkälän.

Asser Torsteninpojalla oli Birgitta-tyttären lisäksi kolmepoikaa: Vitikka, Antti ja Olavi. Kaikki kolme mainitaan tässä järjestyksessä mukana olleina Turun aateliskokouksessa marraskuussa 1439.9 Vitikka oli Hattulan kihlakunnan tuomarina tai sijaisena 1435 sekä 1444 ja hän eli vielä 1455. Häntä ei koskaan lähteissä liitetä mitenkään Hauholle, jossa hän ei siten liene asunut. - - - - - - - 7 Sukujohdosta Eric Anthoni, Kring vår medeltidsgenealogiska forskning, bilaga l, Assersönernas ätt, som förde en stjärna och halvmåne, Societas Scientiarum Fennica, Arsbok Vuosikirja XXV: B:2 (1947). 8 Munk-suvusta. Erik Ulsig, Danske adelsgods er i middelalderen (Kepenhavn 1968) ja Asser-nimestä C a rl - Erik Thors, Finländska personnamnsstudier s. 15. 9 FMU III 2310:  Aviopuoliso on tuntematon ja lapsia oli vain yksi Karin Andesdotter Munck

Perhe 116

Olof Assersson till Hyvikkälä S.ennen 1439 K Olavi Asserinpoika, mainitaan Turun aateliskokouksessa marraskuussa 1439 (FMU 2310). oli em. lisäksi Kokemäellä 1453 tutkijalautakunnan jäsen, Lempäälässä kuninkaanlautakunnassa 1455 ja Pälkäneellä maakuntakatselmusmiehenä 1462.(REA 562, FMU 2981, 3180.), omisti Hauhon Hyvikkälän. - Pso porvarintytär N.N. Suuripää Turusta, piispa Lauri Suuripään täti. . https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuninkaan_lautakunta Aviopuoliso; NN Mikaelsdotter Suurpää S.1406-1444 Turku K.

Lauri Suurpää tai Laurentius Michaelis (n. 1440 - 8. syyskuuta 1506 Turku) toimi Turun piispana 1500–1506.

https://www.arkkihiippakunta.fi/tietoa-hiippakunnasta/turun-piispa/turun-piispat-katolisuuden-aika/

Suurpään isä oli Turun pormestari Mikael Suurpää, joka kuului Turussa ja Tallinnassa toimineeseen porvarissukuun. Nimi esiintyy Suomessa edelleen. Mikael Suurpää toimi Turun pormestarina 1450, äidin puolelta Suurpäällä oli suhteitä rälssisäätyyn. Suurpää opiskeli Pariisissa ja valmistui noin 1472 tai 1473 ensin baccalaureaukseksi ja sitten maisteriksi[1].

Vuonna 1485 Suurpää sai paavilta Pyhän Katarinan kanonikaatin ja prebendan, seuraten Maunu Särkilahtea Turun tuomiorovastina 1490-1500, ennen piispaksi vihkimistään Uppsalassa. Hän osallistui 1504 Tukholmassa Svante Sturen valitsemiseen valtionhoitajaksi ja täten osaltaan etäännytti Suomen säätyjä aikaisemmasta unionimielisyydestä, minkä tanskalaiset kostivat rankaisuryöstöretkellä Turkuun 1509. Suurpää esitti pitäjien ja seurakuntien jakamista ja lisäämistä Suomessa, Savon ja Karjalan osalta tämä toteutuikin. Piispantarkastusmatkalla Ahvenanmaalla Suurpää sai 1506 halvauskohtauksen, johon menehtyi. Kirjailija Sakari Topelius mainitsee hänet piispana tarinassaan Yhdeksän kultataulua 

Mikael Suurpää S.noin 1420 Turun pormestari Mikael Suurpää kuului Turussa ja Tallinnassa toimineeseen porvarissukuun. Nimi Suurpää esiintyy Suomessa edelleen. Mikael Suurpää toimi Turun pormestarina 1450. Äidin puolelta Suurpäällä oli suhteita rälssisäätyyn. Suurpää opiskeli Pariisissa ja valmistui noin 1472 tai 1473 ensin baccalaureaukseksi ja sitten maisteriksi.

Lapset Olof ja NN Mikaelsdotter:

• Arvid Olofsson Till Hyvikkälä S.1450 Hauho K1495 Viipuri
• Kristiina Olofsdotter till Hyvikkälä S.1444-1492 K

Arvid Olofsson Till Hyvikkälä S.1450 Hauho K1495 Viipuri Yhdistyy  Perheestä 110

Perhe 117

Valborg Arvidsdotter till Hyvikkälä S1455-1485 Hyvikkälä, Janakkala. Aviopuolisot: 1.Kristiern Pedersson Diekn(Djäkn) S1432-1488 K.1505. Kristiern Pedersson Diekn. Kristiern Pedersson oli Hollolan kihlakunnan hyvin pitkäaikainen kihlakunnantuomari ja toimi tässä virassa n. 1485–1512. Hämeen historian mukaan hänen seuraajansa samassa virassa oli vuodesta 1512 lähtien Lasse-kauppiaan poika Gudmund Larsson, joka oli myös Kristiernin vaimon sisaren mies.

Hänen edeltäjiään olivat Olavi Niilonpoika Tavast 1433–1460 ja Hannu Pietarinpoika 1461–1485. Pso N.N. Arvidintytär, isä Hyvikkälän Arvid Arvidinpoika, jonka muiden tyttärien aviomiehet olivat Jeppe Kaas (Svenska Risddarhus Tavast-släkt n:ro 64)18, Gudmund Larsinpoika nimeltään tuntemattoman tyttären mies. Joku Arvidin tyttäristä oli nimeltään Walborg, sillä tämän niminen vaimo myi Kokkalan Niemen puolikkaan Jeppe Andersinpoika Tavastille marianpäivänä 1508.19 Kyseessä lienee leski, koska kaupanteossa ei mainita miestä. Samana vuonna 18.5. sanotaan Arvid Arvidinpojan tehneen vävynsä Gudmund Larsinpojan kanssa maanvaihtokaupat ja vaihtaneen Hattulan Kärsälään veljenosan Hyvikkälän kylästä. Puoliso 2.Jön Gregerinpoika Juttila S.noin 1480 K.1556 https://runeberg.org/frfinl/0242.html 

Katinalan nimi esiintyy asiakirjassa ensimmäisen kerran vuonna 1444, jolloin käytiin rajoja Katinalan ja Kirstulan ulkometsäalueiden välillä. Seuraavan kerran kylän nimi tulee näkyviin vuonna 1448. Mainittuna vuonna vahvistettiin kauppa, jolla Abraham Juhaninpoika ja hänen vaimonsa Margit Niklisdotter olivat luopuneet Sipoon Borgbyssä olleen talon perintöoikeudesta Engelbrecht Japsonin hyväksi 10 markasta Turun rahaa ja olivat ostaneet sillä talon Katinalasta.

Abraham Juhaninpoika osti sen sisarensa tyttäreltä Kadrinilta, Niklis Kortonin vaimolta. Vaikka tilan nimeä ei mainita, sen täytyi olla Katinalan säteri, joka todennäköisesti oli ollut rälssitilana jo vuodesta 1401 tai 1407 lähtien.

Seuraava säterin omistaja oli laamanni Henrik Klaunpoika Diäkn, jonka leski Lucia Olavintytär lahjoitti tilan Naantalin luostarille vuonna 1498.

Seuraavan vuosisadan alussa Katinalan säterin omistaja oli Jöns Grelsson ( Juhani Rekonpoika ). Hänet mainitaan vuosina 1509, 1520, 1553, 1547 ja 1556 - 1558. Juhani Rekonpoika omisti 3 rälssikoukkua Katinalassa ja samoin Suontaan kylässä. Selvästi on vielä Tuuloksen Juttilassa Hänelle kuulunut kolme rälssikoukkua.

Juhani Rekonpoika oli siis todellinen suurmaanomistaja. Vuonna 1560 hän ei enää esiinny rälssiluetteloissa, joten hän on niihin aikoihin kuollut.

Omisti sekä Tuuloksen Juttilan että tilan Hattulan Katinalassa.
Poika Antti selitti isän asiaa 1556 Hattulan käräjillä, isä asui Tuuloksessa silloin.
Se, ettäJönsin asuinpaikka oli Juttila, näkyy eräästä 1574 annetusta todistuksesta,. Silloin vannottiin oikeaksi 1547 laadittu kirje, jolla neljä Katinalan isäntää vaihtoivat Katinalan kylän yhden tangon alan ”med ärlighe man Jöns grelsson Jwttila”.

Jöns Grelsinpojalla on siis jo1500-luvun alussa ollut osuus Hattulan Katinalasta, samasta kylästä, kuin Abraham Jönsinpojalla.
Hänen poikansa Antti varusti miehen ja ratsun sotaan 1537 ja jo 1539 kutsui itseään ”Anders Jönsson till Juttila”.
Vuoden 1558 papinveroluettelon mukaan Antilla oli Juttilassa koko koukun rälssitila, myöhempi Kommila.
Lähde Hauhon Luopioisten Tuuloksen Historia 1; toim. Yrjö S. koskimies, 1988

Lapset Valborg ja Kristiern:

• Dorothea Kristiernsdotter Diekn S.1490 K.1531
• Lapset Valborg ja Jöns
• Anders Jönsson till Juttila S1507 Juttila, Tuulos K1588 Juttila Tuulos

.Kristiern Pedersson Diekn(Djäkn) S1432-1488 K.1505. isä Peder Torgilsson Djäkn S.noin 1427 Munckeby Borgå K. Taulu 7 Sunneva Diekn Pso. Nils Bengtinpoika, Munkebyn herra; kutsuttiin vapaasukuiseksi mieheksi; vieraili Turussa valtiohoitaja Sten Sturen luona 1488 esittäen asiakirjat koskien sukunsa perintöä ja sai niille todistuksen; linnapäällikkö Viipurissa 1459. Laamanninna Karjalassa (vht. Bengt Olofinpoika, Porvoon Munkebyn herra, eli 1446, ja Catharina Danske, jonka vaakunassa oli kaksi mustaa hevosenkenkää valkoisella vinopalkilla; vanhemmat Henrik Perinpoika Dönsbystä ja Anna Perintytär Veibystä).

Lapsia: Dufva Peder Nilsinpoika, (tauluun 8. pso I Anna Gudmundintytär, pso II Anna Olofintytär. Birgitta Nilsintytär, pso Lydik Larsinpoika (Djäkn, Lydekassönernat ätt) k. e.1559, mainitaan 1511, vht. Lasse Lydekeninpoika ja N.N. Andersintytär. 30 Taulu 8 Dufva Peder Nilsinpoika Munkbyssä Porvoossa. Tuomari Porvoon läänissä. Sai 1535 läänitykseksi Lassdalin Porvoon kunnassa.

Elää vielä 1562. Pso I ennen 1535 Anna Gudmundintytär, vht. Gudmund Larsinpoika (af aldliga Tirmula-slakten) ja N.N.Arvidintytär, pso II jälkeen 1545 Anna Olofintytär (vht. tuomari Porvoon läänistä Olof Pederinpoika Lille (Wildeman) ja Anna Fleming ).23 Lapset I vaimosta: Benkt Pederinpoika, linnavouti 1595.31 Karin Pederintytär (tauluun 5), pso I Skalm Hans Larsinpoika Kaarenkylä Porvoosta, pso II kreivi Axel Leijonhuvudin hovimestari Casper Gröning, joka 20.3.1589 sai omistusoikeuden vaimonsa perintömaahan Oisbyssä Lammin kunnassa.23 Lapset II aviosta: Erengisle Pederinpoika Dufva, ”höfvidsman”.31 Beata Pederintytär Dufva, pso Kristoffer Mickelsson vouti Hattulassa 23 Anna Pederintytär Dufva.31 Brita Pederintytär Dufva.3. Peder Torgilsson Diekn. Peder Djäkn ”ifrån Sverige”, jonka vaakunassa oli kolme airoa.2

Hänen sanotaan olleen linnapäällikkö Ruotsista Benhammarista.3 Vuodet 1457–1482 rajaa sen ajanjakson, jolta Peder Diekenistä löytyy lähdeaineistoa Suomesta, ja vaakunan airot yhdistänevät hänet patronyymiin Torkilsson–Torgelsson. Peder Torgilinpoika mainitaan Turun porvarina4, jolle kuningas Kristian antoi rälssivapauden Nauvon, Rymättylän ja Marian kunnissa. Samainen porvari 1465 myi myös laivansa 140 Lyypekin markan hinnasta. 5 Oletettavaa on, että vaakunan airot, merenkulku ja laivan omistaminen yhdistyvät jotenkin toisiinsa.

Mika Kallioisen Turun porvareita käsittelevän väitöskirjan mukaan Turun porvareista 1400-luvulla osa oli saksalaisia ja osa silloisen Ruotsin kansalaisia. Varsin monen ruotsalaisen porvarin tausta löytyy Turun ympäristöstä ja on jäljitettävissä, mutta Peder Dieknin alkuperää ei tunneta. Tuohon aikaan osa porvareista saattoi kuulua rälssiin, mutta lähteiden perusteella ei voida päätellä, oliko Peder Dieknin alkuperä rälssissä, porvaristossa vai talonpojissa. Kaiken kaikkiaan hänet tunnettaan varakkaana porvarina. 4 Peder Dieknin nimeltään tuntematon mahdollinen vaimo oli Laukon Jöns Knutinpojan täti eli Knut Erikinpojan sisar.2 Toisaalta sanotaan Peder Dieknin tyttären olleen kotoisin Hattulan Mervistä ja hänen äitinsä saman lähteen mukaan kotoisin Ruotsista ”ifrån Sverige i Benhammar” (ks. viite 2 lähteet).

Toisaalta mainitaan eräässä panttauskirjeessä Vehmaalla Peder Dieknin leskeksi Margareta Olofintytär. Peder Diekn mainitaan Suomessa 1457 Henrik Bitzin Liedossa pitämissä käräjissä turkulaiseksi hovimieheksi7, 1463 hän sai rälssivapauden tiloihin Kiussaby ja Torsse Nauvossa, Tammas ja Letalax. Rymättylässä ja Hirvensalo Mariassa.5 Vuonna 1465 hän myi laivansa 140 Lyypekin markalla ja samana vuonna Erik Akselinpoika Tott lahjoitti hänelle aution ja Kålgårdin (mahdollisesti tilan nimi tai kaalimaa) Viipurissa.8

Vuonna 1468 hän esiintyy tuomarina Vehkalahdella ja Erik Akselinpoika Tottin linnavoutina Viipurissa. 1473 hänet tavataan laamannina Pernajassa, jossa hän vahvistaa rajankäynnin Sarvilahden ja Pitkäpään välillä.9 Vuonna 1482 mainitaan, että Peer Diæknillä oli Lappjoella kalastamo ja maata.10 Tukholman raadin pöytäkirjoissa on maininta vuodelta 1487, jossa sanotaan Paimion Kyselen kylästä olevan Peder Djeknin tyttären kuolleen Tukholman porvarien portin luona.

Tytär oli ollut porvari Michel Raukan palveluksessa. Tämän vaimo oli lyönyt häntä hellapuulla, ja muutaman päivän sairasteltuaan tytär oli kuollut 1 joulukuuta.11 27.3.1517 luovutti Peder Dieknin tytär Naantalin luostarille perintöoikeutensa Vehmaan Renilaan.12. Aviopuoliso: Margareta Olofsdotter S.1397-1457 . från Benhammar i Sverige,arvtagerska till frälsejord i Mervis i Vånå(troligtvis i Hattula)

https://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=5&t=1621&p=5516&hilit=Gr%C3%B6%C3%B6n#p5516

Perhe 118

Dorothea Kristiernsdotter Diekn S.1490 K.1531 Aviopuolisot 1.Henric Jönsson Skrivare Garp S1465-1509 K. Hämeenlinnan kirjuri Henrik Juhonpoika Hattulan Mervin omistaja 1529. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mervi_(Hattula) Puoliso 2. Peder Larsson Svenske S.1460-1520Lapset:Dorothea ja Henrik:

• Malin Henriksdotter till Mervis S.ennen 1530
• Ingeborg Henriksdotter Garp S.1483-1515K. siirtyy Perheestä 101

Perhe 119

Henricus Olai Rödh S.1492-1552 Perheestä 101  Tapio Vähäkangas Genos 3/2009 mukaan isä Merven "vävyisäntä" Olavi Jaakonpoika Stubbe. Päätelmä perustuu sinettitutkimukselle ja sille, että Olof Jakobsson Stubben perinnönjaossa on mukana Henrik Olofsson till Kirstilä. 

https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11710.htm

Aviopuoliso: NN S noin 1495-1555 Lapset:

• Johannes Henrikinpoika Agricola (Rödh) S1560 K1617 Sorola Kangasala
• Carolus Henrici Agricola S.1530-1590

Linkki Kangasalan kartanoihin: https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1951

Perhe 120

Johannes Henrikinpoika Agricola (Rödh) S1560 K1617 Sorola Kangasala. Kangasalan kappalainen 1590, kirkkoherra 1612; mainitaan rovastiksi. Allekirjoitti ("Johannes Henrici sacellanus Cangasalensis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Cappalaiset – – Ylimmäises ja Alimmaises Satagunnasa – – Johannes Henrici Cangasalla") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737447095&aineistoId=3607339182 keskustelua seuraavassa linkissä  https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11710.html Aviopuoliso: Anna Yrjöntytär Agricola os Isoherra S.noin 1556-1598 K.Lapset:

• Anna Johanneksentytär Sorola S.1604 K.1657 jälkeen Kangasala

Perhe 121

Anna Johanneksentytär Sorola S.1604 K.1657 jälkeen Kangasala.Hauhala. Hauhala-nimi johtunee Kangasalan Sorolan hauhalaisten talosta. Näitä Sorolan Hauhalaisia oli mm.Kangasalan nimismies Clas Jakobsson. Hän omisti Sorolan Hauhalaisentalon sekä toisen talon samalla alueella sekä myös Tursolan Karttialan ratsastalon 1630-luvulla. Clas Jakobsson hauhalaisen/Karttilan vaimo oli Anna Johansdotter. Hän oli Kangasalan rovastin ja kirkkoherran Johannes l.Hans Agricola eli Röth-Jägerhornin tytär. Aviopuoliso:Klaus Jaakonpoika Hauhalainen S.1604 K.1650 jälkeen Kangasala. Kangasalan nimismies Sorolan isäntä 1618-42. Asutuksen yleisluettelot > Kangasala 1620-1639  https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737595670&aineistoId=3607258841 Lapset:

• Sofia Klauntytär Tavela S. Ennen 1630 K.  1705 Heponiemi Huikkola
• Maria Klauntytär Sorola S.1643 Sorola K
• Valborg Klauntytär Sorola S.1609-1659 Hauhala Sorola
• Riitta Klauntytär Laurila S.1609-1669 K.1711 Säynäjoki Orivesi
• Kristina Klauntytär Svarthafra S.1609-1629 K.1645

Perhe 122

Valborg Klauntytär Sorola S.1609-1659 Hauhala Sorola. Aviopuoliso

Suomi Valborg Clasdotter, syntynyt Kangasalla, Sorola.
[11] Teoksessa Wilskman, Family Book II sp. 648, kerrotaan, että Klas Hanssonilla oli tytär Sofia Klasdotter, naimisissa 1) Henrik Hanssonin kanssa Huikkolassa, Heponiemellä, Kangasalla (hän ​​kuitenkin asui Tursolan Tavelassa) ja 2) ratsastajamestari Kristoffer Danielsson Floor v. hänen toinen avioliittonsa. Kronologisesta näkökulmasta näyttää kuitenkin mahdottomalta, että Sofia, joka oli naimisissa Henrik Hanssonin kanssa jo Tavelassa vuonna 1651, olisi Klasin tytär. Kangasala tingissä 17.6.1678 kerrotaan, että Klas Hansson käytti väkivaltaa Henrik Hanssonin vaimoa vastaan ​​riidan aikana ilman, että heidän välillään olisi esitetty mitään yhteyttä. Voidaan myös mainita, että Sofian sisar Valborg oli naimisissa Henrik Hanssonin veljen Axelin kanssa ja että näiden veljien anoppi Anna on mainittu heidän luonaan Tavelassa 1656-1660. Koska sisarukset Sofia ja Valborg eivät siis selvästikään kuulu Svarthafran sukuun, on käsikirjoituksesta tiedot heistä ja kolmannesta sisaresta jätetty pois.

Aviopuoliso:Axel Hansson Tavela S.1605-1663 K.1704. Tavelan Rusthollari.1689-1704. Lapset:

• Carin Axelsdotter Birkman S.1670 Tavela Tursola Kangasala K.01.05.1730 Töyräniemi Pälkäne
• Sofia Axelsdotter Tavela S.18.03.1732 Tavela  Tursola Kangasala

Axel Hansson Tavela S.1605-1663 K.1704. Tavelan Rusthollari.1689-1704. Esivanhemmat: Liittyy perhe 122

Perhe 123

Hannu Laurinpoika Osara S.noin 1560 K. 1601 Hämeenkyrö. Ratsutilallinen, Satakunnan jalkaväen vänrikki. Osara, Hämeenkyrö.HUOM! Hannu Laurinpoika Osaran vanhemmat eivät ole tiedossa. Lähdetietoja ei ole löytynyt. On arveltu, että Hannu Laurinpoika Osara olisi kuulunut Roth-sukuun, mutta tälle ei ole löytynyt todisteita. Nuijasotaan osallistunut Satakunnan jalkaväen vänrikki, nihtilipuston päällikkö, Osaran kartanon perustaja, kirjoitustaitoinen asemies.Hans Larsson oli jo 1588 vänrikki Valentin Gödingn lippukunnassa (KA 2395:34)  Hämeenkyrön käräjillä 14.10.1601 todettiin että hän oli kuollut, ilmeisesti samana vuonna koska hänet on merkitty sen vuoden ratsupalvelusluetteloon, ja vaimonsa Kristina eli leskenä.Osara mainitaan rälssitilana vielä 1625, mutta meni verolle 1629.

"Olen löytänyt vähän lisää tietoja siitä aineistosta, jota keräsin 1990-luvulla Satakunnan ensimmäisistä ratsutalollisista (Hans Larssonkin kuului heihin aivan elämänsä lopulla). Pitkän sairauden ja sen jälkivaikutusten johdosta minulla on vaikeuksia omien muistinpanojeni käytössä.

Mitään mullistavaa ei näissä löydöissä ole. Hans Larsson oli jo 1588 vänrikki Valentin Gödingn lippukunnassa (KA 2395:34). Osaran ja Pakulan autiotalojen läänittämisestä olen jo kertonut. Nuijasodan tapausten tutkintamateriaalia on paljon ja sitä on jo esitelty tässä ketjussa. Ehdin käydä tärkeät Ylä-Satakunnan tuomiokirjat (KA 222 a) läpi vain Tyrvään ja Karkun osalta, mutta ollessani Ruotsissa löysin Riksarkivetista jonkin verran tietoja Hans Larssonin viimeisistä vaiheista SDRH-sarjssta (Strödda domböcker och rättegångshandlingar). Hämeenkyrön käräjillä 14.10.1601 todettiin että hän oli kuollut, ilmeisesti samana vuonna koska hänet on merkitty sen vuoden ratsupalvelusluetteloon, ja vaimonsa Kristina eli leskenä. Asiakirjaan ”Lista över klagomål från allmogen i Finland” (SDRH vol. 3) sisältyy Heitolan kylän Olof Henrikssonin valitus ja luettelo Hans Larssonin 1597 ryöstämästä omaisuudesta. Marginaaliin on kirjoitettu valtionhoitajan Kaarle-herttuan päätös: ”Enkan skall betala”.

En ole löytänyt mitään tietoa Hans Larssonin teloittamisesta, mutta Kaarle-herttuan luonteen tuntien sitä ei voi pitää mahdottomanakaan. Tiloja ei peruutettu kuten monissa muissa tapauksissa, vaan haluttiin ilmeisesti säilyttää perillisille ratsupalvelusmahdollisuus, kun sota Liivinmaalla alkoi.
Meneteltiin tiukan oikeudenmukaisesti: kun Pakulan Jöns Persson vaati tilaansa takaisin, hänelle vastattiin että se on vahvistettu Hans Larssonille kahden kuninkaan ja ”Hänen ruhtinaallisen armonsa” kirjeillä ja että jos hän haluaa sen takaisin, hänen on maksettava ”viimeiseen penniin” Hans Larssonille korjaukssta ja parannuksista aiheutuneet kustannukset.

En myöskään ole kertaakan törmännyt nimeen Roth. Tuomas Kolkko mainitaan selvityksissä varmaankin lähinnä siksi että hän oli bolmanin (verokuntamiehen) ominaisuudessa mukana Hans Larssonin "ryöstöissä", jotka ehkä osittain olivat tavallista kovakouraisempaa veronkantoa tai sellaiseksi kamufloitua."

Aviopuoliso :Kristiina S.1570 K.1632 Hämeenkyrö  Ratsutilallinen Hannu Laurinpoika Osaran vaimo. Osara, Hämeenkyrö Kristiinan 2:n puoliso Carl Paulinpoika S.1545-1563 K.1635 Tuokkola Hämeenkyrö.Lapset:Kristiina ja Hannu

• Marketta Hannuntytär Osara S.1590 K 1661
• Brita Hannuntytär Osara S.1575-1595 Osaran Kartano K.1668 Karkunkylä Karkku
• Kirsti Hannuntytär Osara S.1575-1625 K
• Anna Hannuntytär Osara S.1565 K.
• Johanna Hannunpoika Osara S.1575-1625 K.
• Lapset: Kristiina ja Carl:
• Kirsti Kallenpoika S.1610 K.1699 Härkki Harhala Hämeenkyrö
• Matti Kallenpoika Tuokkola S.1577-1633  Osara HämeenkyröK.1634

Perhe 124

Anna Hannuntytär Osara S.1565 K. "Isä mahdollisesti Hans Larsson Osara ja äiti Kirstin Johansdotter. Hans oli Hämeenkyrön Osaran ratsutilan (lisäys; vahvistusta ruotsalaisuuteen ei toistaiseksi ole) ruotsalainen nihtipäällikkö. Nuijasotaan osallistunut Satakunnan jalkaväen vänrikki, nihtilipuston päällikkö, Osaran kartanon perustaja, kirjoitustaitoinen asemies. Hans Larsson oli jo 1588 vänrikki Valentin Gödingn lippukunnassa (KA 2395:34)

Hämeenkyrön käräjillä 14.10.1601 todettiin että hän oli kuollut, ilmeisesti samana vuonna koska hänet on merkitty sen vuoden ratsupalvelusluetteloon, ja vaimonsa Kristina eli leskenä." Aviopuoliso: Yrjö Henrikinpoika Isoherra (Svarthafra) S.1535-1565 K.1609 Kangasalan kirkkoherra (”iso herra”) Yrjö Henrikinpoika, mainitaan Upsalan kokouksen päätöksen hyväksyjien joukossa 19.6.1592, kuningas Sigismindin kruunajaisissa Upsalassa 23.2.1594 sekä Linköpingin valtiopäivillä 1600.https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/773 

Georgius Henrici (K noin 1609). Jöran Henriksson Kangasalan kirkkoherra ainakin jo 1585; mainitaan Ylä-Satakunnan rovastikunnan maarovastina 1593 ja 1599. Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 ("Georgius Henrici Cangasalensis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Georgius Henrici Cangasalla. Pastor & Praepositus.") ja ("Georgius i Cangasalo", "Georgius Henrici") uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille kruunausvaltiopäivillä Uppsalassa 23.2.1594. Allekirjoitti papiston kymmenysluettelot vuosina 1587–1608. Pappissäädyn valtiopäivämies Linköpingissä 1600.

Georgius Henrici ("Her Jörann i Kangesala") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 10 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen. Kansan mainitaan kutsuneen Georgius Henriciä nimellä "Isoherra".

https://web.archive.org/web/20191128143516/https://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm

Lapset:

• Caisa Yrjöntytär Svarthafra S.1570 K.1660 Kangasala
• Anna Yrjöntytär Agricola S.1556-1598
• Henrik Yrjönpoika Isoherra S. 1540-1600

Perhe 125

Caisa Yrjöntytär Svarthafra S.1570 K.1660 Kangasala. Aviopuolisot: 1. Hans Bengtsson Tavela S.1565-1625 K.1646. Tavelan Ratsutilallinen.  Tavelan ratsutilallinen. Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto > Kangasalan asutuksen yleisluettelo > 198 Kangasala > Kangasala: Tiedosto 91 Tursola Tavela 1620 – 1639  https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737595784&aineistoId=3607258841 Puoliso 2.Hans Eskonpoika Svarthafra S.1530-1584 K. Lapset Kaisa ja Hans

Rafael Sumelius: Svarthafran perhe, Genos 37(1966), s. 96-103
1600-luvulla Kangasalan nimismiehen perhe Svarthafra loi varsin merkittävän aseman ylä-Satakunnassa, mutta se näyttää kuolleen sukupuuttoon seuraavan vuosisadan aikana. Kangasalan nimismies Hans Eskilssonilla (s. 1625) näyttää olleen jo esi-iässä varsin paljon omaisuutta, mutta hänen omistamistaan ​​kiinteistöistä yksikään ei näytä olleen isän perintöä. Muita vihjeitä hänen sukujuuristaan ​​ei myöskään ole tullut esiin. Vaikuttaa todennäköiseltä, että suvun perhetila Kangasalla, Hannulan ratsutila Tursolan kylässä, on päätynyt Hans Eskilssonin käsiin hänen vaimonsa kautta. Silloinen pappi ja myöhempi kirkkoherra Kangaslassa Henricus Georgii, joka vuosina 1613-1614 mainitaan tilan edellisenä omistajana [1], näyttää olleen Hans Eskilssonin vaimon veli. Samoihin aikoihin kun Hans Eskilsson otti Hannulan haltuunsa, Hannulaan liittyi myös Tapola ja muutama muu Tursolalainen. Vuodesta 1607 Tapolan omisti kirkkoherra Georgius Henrici Isoherra, joka oli Henricus Georgiin isä, ja viimeisenä Tapolan omistajana ennen fuusiota Hannulan kanssa, »Hustru Anna, S. Her Jörans» mainitaan vuonna 1613. [Yleinen asuinrekisteri Suomessa: Kangasala.] 

»Henrik» mainitaan vuonna 1606 ja »Hans Kåck» vuosina 1607-1611 Hannulan omistajina juuri ennen Henricus Georgiita. Nämä henkilöt voivat olla Henricus Georgii ja Hans Eskilsson - Kangasalan historia II:ssa, s. 295 Hans Kockin oletetaan olevan Hans Eskilsson - mutta ilman lisätodisteita nämä henkilöllisyydet näyttävät hyvin epävarmoilta. Mitään yhteyttä ei myöskään voida jäljittää edellä mainittujen henkilöiden ja Erik Mattssonin välillä, joka ennen heitä oli hallinnut Hannulaa vuodesta 1585 lähtien.
Perheen erottuvan nimen valinnalle ei ole löytynyt perusteita

Henrik Birkman (Birckman) (Jakob Raumannuksen poika, välilehti 1). Syntynyt noin 1641. Meni asepalvelukseen, jossa eteni kornettiin (? Turun läänin ratsuväkirykmentissä). Avioliiton kautta hankittu Tavelan rakuuna ratsutila  (nykyinen 800 ha) Kangasalan Tursolan kylässä. Kuollut Tavelassa 1.6.1724, 83 vuotta, 2 kuukautta. gl., ja haudattu Kangasalaan 20.8. s. y. - naimisissa 1681 tai 1682 Sofia Axelsdotterin kanssa, d. Kangasalla 28. maaliskuuta 1732 ja haudattu 1. toukokuuta s. v., Tavelan omistajan, vuonna 1708 asuneen ruosteenhaltija Axel Hanssonin ja hänen vaimonsa Valborg. Axel Hanssonin isä, Satakundan Illen suvun tilan ulosotti Hans Bengtsson, oli hankkinut tilan vuonna 1630.

Henrik, s. 1684. Ratsutilallinen Tavelassa 1709-1756. kirkkoherra. Kuol. Kangasalla "nopeasti" 4.12. 1759. - naimisissa Sofia Johansdotterin kanssa, s. 1687, k. 1. huhtikuuta 1755. Henrik Henriksson B.:n jälkeen Tavelan perivät hänen jälkeläisensä miespuoleisesta pojanpoijalleen ratsutilallinen Karl Gustav Tavelan, s. 28.6.1810, talonpoikien edustajaan Aleksanteri II:n kruunajaisissa 1856. Hän kuoli lapsettomana 8. helmikuuta. 1872, jonka jälkeen tila siirtyi tytär Erikan miehelle; Nykyinen omistaja on jälkimmäisen pojanpoika, Viljo Henrik Tavela.

Sofia, syntynyt n. 1690, k. Kangasala 10.3.1750, 60 v. - Naimisissa ratsutilallisen kanssa Lintulassa Paalilan kylässä Kangasalla Simon Simonsson, k. 28.1. 1749, 48 v.

Kirstin, asui naimattomana Tavelassa vuonna 1744.

Katarina (Kajsa), k. Kangasalla 20.11. 1752, 68-vuotias, haudattu 6. joulukuuta. - Naimisissa maanviljelijä Thomas Johansson Heikkilän kanssa Kurun kylästä Kangasalasta, k. 20.2. 1744 45 v.

Axel, s. n. 1697. Akatemian komentaja Henrik Essbjörn Palo osti vuonna 1725 yhden Rakuuna ratsutilan (nyt 645 ha) Kangasalalta. Istunnossa 27.-28.2. Vuonna 1734 todettiin, että "Birckman osti suurella kustannuksella ratsutilan, jonka totalitarismi oli tuhonnut Venäjän aikana, otettiin täysimääräisesti käyttöön kaikilta osin". Kuollut Kangasalassa 15.5.1743, 46-vuotiaana. - Naimisissa Maria Sigfridsdotterin kanssa, 1. avioliitossa, s. n. 1706, k. 15.7.1790, Sigfrid Sigfridssonin tytär Huikkolasta Heponiemen kylässä Kangasalla.[5] Hän avioitui uudelleen 7. toukokuuta 1744 Erik Simonssonin kanssa, syntynyt n. 1719, k. Kangasalla keuhkokuumeessa 25. lokakuuta. 1787, ratsutilallinen Palossa vuoteen 1780 asti. Hänen jälkeensä Palon omistivat Axel Birckmanin pojat Thomas ja Axel sekä heidän jälkeläistensä naispuolista 1800-luvulle asti.