Kansallinen Elämänkerrasto osa V Maisteri Ragnar Rosen S.372-374

Esi-isä minulle 16 sukupolven takaa

Tavast- suku löytyy äidin äidin taulusta: https://sukujuuret.vuodatus.net/sivut/esivanhemipiani-aidin-aidin-sukuhaarat

 

Tavast suvut ovat kuten, nimi jo osoittaa tavalla tai toisella lähtöisin Hämeestä.

Vanhimman Tavast -suvun kantaisä rälssimies  Olavi Tavast. Tosin toimi pääasiallisesti Varsinais-Suomessa, jossa hän jo 1386 oli mukana anomassa Albrekt kuninkaalta, että Jaakko Djäkn nimitettäisiin Suomen laamanniksi ja jossa hän vuosien kuluessa hankki itselleen useita maatiloja, niiden joukossa Mynämäellä sijaitsevan Alasjoen eli Tavastilan, mutta kotoisin hän luultavasti oli Kylmäkosken Mellolasta, jonka muuan hänen pojistaan omisti isänperintönään. Hänen poikiansa olivat Piispa Maunu Tavast, Niilo Tavast, Lammin Porkkalan suurtilan herra, jolle Eerik Pommerilainen käydessään 1407 Suomessa soi rälssioikeuden ja joka asiakirjoissa mainitaan Hauhon ja Hollolan tuomarina sekä Jön Tavast (kuol. ennen 1439), joka Maunu veljelleen muutamien Paraisissa sijaitsevien tilojen vastikkeeksi luovutti sukukartanon Tavastilan. Niilo Olavinpoika Tavastin poika ritari Olavi Tavast (eli vileä 1463, mutta mainitaan vainajana 1467), oli aikanaan maamme huomattavimpia miehiä. Pitkät ajat  hän toimiHämeenlinnan linnanpäällikkönä ja Hollolan kihlakunnan tuomarina, ja 1450-luvun lopulla hän Henrik Klaunpoika Djäkn seurassa kävi Novgorodissauudistamassa Ruotsin ja Venäjän välistä rauhaa; 1452 hän kaarle Knuutinpojalta sai tehtäväkseen jatkaa sitä sitä uudisasutustoimintaa, joka Eerik Pommerilaisen toimesta oli pantu alulle Hämeessä 1411. Olavi Tavastin laajat taloudellista laatua olevat muistiinpanot Reinhold Hansen julkaisi Finlands medeltidsurkunder-teoksessa 1924. --- Tämä vanhin, luultavasti jo ennen 1400-luvun loppua miehenpuolelta sammunut Tavast-suku oli keskiaikainen tyypillinen valtasuku, jonka laaja, eri maakunnissa -- etupäässä Satakunnassa --- oleva maaomaisuus  siirtyi perintönä useille maamme historiassa mainittavilla suvuille, kuten Garpeille, Flemingeille, Illeille ja Flinckeille. Tavastien aikana Porkkala oli huomattava hallinnollinen keskus, jonka arkiston asiakirjoja ahkerasti käytettiin vielä 1600 - luvulla.

Piispa Maunu Tavast 

Kansallinen Elämäkerrasto osa V s 374 Tohtori Aarno Maliniemi.

Turun Piispa, synt.. Alasjoen tilalla Mynämäessä -- mikäli  synt ( epävarma 1357?) Kulollut kartanossaan Raisiossa Naantalin luostarin lähellä maalisk. 9 p.1452..

Maunu Tavastin nimi esiintyy lähteissä ensi  kerran  kevättalvella 1396, jolloin hän Prahan yliopiston taiteiden tiedekunnassa, suoritti bacclaureusarvoa varten vaadittavan tutkinnon.Alkuvuodesta 1398 hän tuli maisteriksi. Tähän aikaan, kuten tunnettua, vaikutti mainitussa korkeakoulussa opettajana mm. Juhana Hus.

Suomen Piispainkronikka kertoo, että Maunu Tavast  oli kuningas Eerik Pommerilaisen kanslerina -- luultavasti tarkoittaen aikaa ennen piispaksi tuloansa. V. 1406 kuningas antoi hänelle verovapuaden erääseen tilaan Mynämäellä. Hyvin todennäköistä on, että Maunu Tavast  kuului Eerikin seurueeseen tämän käydessä Suomessa 1403 ja  1407 ja että osaltaan oli vaikuttamassa niiden maallemme edullisten toimenpiteiden aikaansaamiseen, joita kuningas varsinkin jälkimmäisellä matkallaan sääsi.

V. 1407 tai sitä lähinnä seuranneina vuosina  hänet nimitettiin Turun tuomiokapitulin arkkiteiniksi. Tämänniminen prelaatti  oli tuomiorovastin ohella Piispan lähin mies ja häenen tehtävänään oli avustaa piispaa lähinna kirkollisessa oikeudenkäytössä ja hallinnossa. Kun piispa Bero II Balk oli kesällä 1412kuollut, valitsi tuomiokapituli yksimielisesti hänen seuraajakseen Maunu Tavastin. Saadakseen vaaliinsa paavin vahvistuksen, tämä lähti heti matkaan Roomaan ja vihittiin siellä Piispaksi lokakuun ja marraskuun vaihteessa.

Maunu Tavast on Suomen keskiaikaisista hiipankantajista merkittävin. Hänen piiapankautensa on jo ulkonaisesti erikoinen siitä, että se kesti neljä vuosikymmentä, kauemmin siis kuin kenenkään toisen katolisen piispamme. Oli maallemme varsin  edullista, että niin kävi ja että Suomelle näin ensiluokkaisen tärkeä virka ei Eerik Pommerilaisen hallituskauden viimeisinä vuosikymmeninä joutunut, kuten eräät ruotsalaisten hiippakuntien silloin avoimiksi tulleet piispanvirat, riitakapulaksi unioniajan kiivaissa poliittisissa valtataisteluissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maunu_Tavast

Seuraavassa linkissa historiaa Piispa Maunu Tavastista

https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/01/viikon-piispa-maunu-olavinpoika-tavast.html